Foodwork : Practice theoretical approach to cooking in families with children

This dissertation introduces a theoretically and empirically elaborated understanding of cooking in families with children. A core argument of the research is that cooking should be explored as foodwork to better understand its complexity, organisation, and enactment in current family life. The research is rooted in a home economics science that emphasises an everyday life perspective as a research focus. The dissertation establishes the synthesis of three sub-studies published as three articles. The sub-studies approach cooking through a recently developed practice theory applied in sociological consumer and food studies but is still a rare approach in the science of home economics. By applying practice theory, cooking is defined as a socially shared and recognised practice as well as a situationally carried out performance, which results in the subtle but continual change of social practice. Simply put, the practice of cooking exists as doings and sayings that can be organised through different conceptual elements. At the same time, cooking is included in the bundle of foodwork practices comprising several everyday practices, such as planning, cleaning, and grocery shopping. From these premises, the overarching aims are (1) to introduce foodwork as a perspective essential to understanding cooking in families with children, and (2) a novel video method to analyse both the doings and sayings of everyday practices, as well as (3) to demonstrate the applicability of the practice-theoretical perspective in the discipline of home economics. To capture both the doings and sayings of cooking practice, the research emphasises qualitative approaches. By applying a first-person perspective video method and two different interview methods, two qualitative data sets were collected: first, auto-ethnographical cooking videos recorded from my family life, and second, cooking videos recorded by five Finnish families with children for a one-week period, as well as pre-interviews and video stimulated recall (SR) interviews with the families. The participant families each consisted of two parents in paid employment and 2–4 children aged 5–16 years living in a metropolitan area. The analysis of the first data set was conducted in the first sub-study through a theory-based content analysis and a video analysis using the video analysis programme Interact. The analysis utilised six practice-theoretical elements of a practice. In the analysis of the second data set, the second and third sub-studies applied a theory-based and data-driven abductive analysis conducted with the help of the analysis programme ATLAS.ti. The analyses employed Thévenot’s regimes of engagement in the second sub-study and Mylan and Southerton’s coordination forms in the third sub-study. As result, the first sub-study conceptualised cooking in a nuanced manner by revealing an interplay between two different practice-theoretical conceptualisations of elements of practices: materials, competences, meanings, and understandings, procedures, engagements. Further, the study developed a first-person perspective video method to be applied in the second and third sub-studies. The second sub-study elucidated engagements in situationally appropriate cooking performances: the familiar and embodied practices in a home environment maintain relaxed everyday cooking, while various justifications of ‘good’ cooking produce negotiations. However, continual and unavoidable planning in different time spans acts as balancing to (re-)produce satisfaction in family life situations. The third sub-study clarified the coordination of parental foodwork. The study elaborated the material, temporal and interpersonal coordination of foodwork practices by conceptualising six adjustment themes (appropriateness, sequences, synchronisation, duties, significances, acceptances) through which foodwork is enacted to produce the continuity of family life. In sum, the sub-studies showed the continual planning and adjusting of foodwork practices, which advance the understanding of current home cooking in everyday family life. Through the results, the dissertation contributes to discussions of cooking skills by suggesting that skills are by-products of performances, or rather ‘do-abilities’ that make continual adjustment possible. Further, the developed and applied combination of video and interview methods is a new methodological contribution to studies that focus on everyday practices and emphasise their existence as doings and sayings. The dissertation also introduces a novel practice-theoretical approach to studying phenomena of everyday life in the home economics science by demonstrating various conceptual tools to apply in the analysis of household practices. Although the dissertation aims to construct a comprehensive picture of foodwork, in future studies, the application of elaborated conceptual tools such as adjustment themes should also be tested in the analysis of data collected from diverse families with different resources and socio-economic backgrounds. However, the dissertation succeeds in elucidating current home cooking by broadening the perspective on foodwork in a theoretically and empirically plausible manner. Foodwork and its continual coordination can be beneficial perspectives while reflecting on the teaching of cooking in various degrees of education or advisor organisations, as well as while aiming to promote more sustainable practices in research proposals. Overall, understanding everyday life as being saturated with social practices could strengthen the studies of home economics science interested in the analysis of household activity.Väitöskirja esittelee teoreettisen ja empiirisen analyysin kautta kehitetyn tavan ymmärtää ruoanlaittoa lapsiperheissä. Tutkimus ehdottaa ruoanlaiton tarkastelua ruokatyönä, jolloin voitaisiin ymmärtää paremmin sen kompleksisuutta, organisointia ja toteuttamista tämän päivän perhe-elämässä. Väitöskirja perustuu kotitaloustieteeseen, joka korostaa usein tutkimuksissaan arjen näkökulmaa. Yhteenveto luo synteesin kolmesta osatutkimuksesta, jotka on julkaistu kolmena englanninkielisenä artikkelina. Osatutkimukset lähestyvät ruoanlaittoa viime aikoina kehitetyn käytäntöjen teorian avulla, jota on sovelluttu etenkin kulutus- ja ruokatutkimuksissa, mutta joka on vielä harvinainen lähestymistapa kotitaloustieteessä. Käytäntöjen teoriaa soveltaen ruoanlaitto määritellään sosiaalisesti jaetuksi ja tunnistetuksi käytännöksi sekä tilanteisesti toteutettavaksi suoritukseksi, jonka seurauksena sosiaalinen käytäntö muuttuu hieman jatkuvasti. Ruoanlaiton käytäntö koostuu tekemisistä ja sanomisista, jotka voidaan järjestää erilaisten käsitteellisten elementtien avulla. Samaan aikaan ruoanlaitto kuuluu ruokatyön käytäntöjen nippuun yhdessä esimerkiksi suunnittelun, keittiön siivoamisen ja ruokien ostamista kanssa. Näistä lähtökohdista käsin kaikkia osatutkimuksia yhdistävinä tavoitteina on (1) esitellä ruokatyö oleellisena näkökulmana lapsiperheiden ruoanlaiton ymmärtämiseksi ja (2) uusi videomenetelmä arjen käytäntöjen tekemisten ja sanomisten analysoimiseksi sekä (3) havainnollistaa käytäntöjen teoreettisen näkökulman sovellettavuus kotitalouden tieteenalalla. Tutkimus painottaa kvalitatiivisia lähestymistapoja, jotta ruoanlaiton käytännöstä saadaan tallennettua sekä tekemisiä että sanomisia. Tutkimuksessa kerättiin kaksi aineistoa soveltamalla erityistä ensimmäisen persoonan näkökulman videomenetelmää sekä kahta erilaista haastattelumenetelmää. Ensimmäinen aineisto koostui autoetnografisista ruoanlaittovideoista omasta perhe-elämästäni ja toinen aineisto viiden suomalaisen perheen viikon aikana nauhoittamista ruoanlaittovideoista sekä alkuhaastatteluista ja videostimuloiduista muisteluhaastatteluista perheiden kanssa. Osallistuneet perheet asuivat pääkaupunkiseudulla ja niihin kuului kaksi työssä käyvää vanhempaa sekä kahdesta neljään 5–16-vuotiasta lasta. Ensimmäisen aineiston analyysi toteutettiin ensimmäisessä osatutkimuksessa perustuen teoriapohjaiseen sisällönanalyysiin sekä videoanalyysiin Interact-videoanalyysiohjelman avulla. Analyysissä hyödynnettiin kuutta käytäntöjen teoriaan perustuvaa käytännön elementtiä. Toisen aineiston analyysi toteutettiin toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa soveltaen teoriapohjaista ja aineisto-ohjautuvaa abduktiivista analyysia ATLAS.ti ohjelman avulla. Toisen osatutkimuksen analyysissä hyödynnettiin Thévenot’n sitoutumisen järjestelmiä ja kolmannessa osatutkimuksessa Mylan ja Southertonin koordinoinnin muotoja. Ensimmäisen osatutkimuksen tuloksena ruoanlaitto käsitteellistettiin ja osoitettiin samalla vuorovaikutus kahden eri käytäntöteoreettisen käsitejärjestelmän välillä koskien käytännön elementtejä: materiaaleja, osaamisia, merkityksiä sekä käsityksiä, toimintatapoja, sitoutumisia. Lisäksi kehitettiin ensimmäisen persoonan näkökulmaa hyödyntävä videomenetelmä, jota sovellettiin seuraavissa osatutkimuksissa. Toinen osatutkimus selvensi sitoutumisia tilanteisesti sopiviin ruoanlaiton suorituksiin eli sitä kuinka tutut keholliset käytännöt kotiympäristössä ylläpitävät rentoa arkiruoanlaittoa samalla, kun moninaiset oikeutukset ”hyvästä” ruoanlaitosta tuottavat neuvotteluja. Tästä huolimatta jatkuva ja väistämätön suunnittelu erilaisilla aikajänteillä toimii tasapainottavana tuottaen tyytyväisyyttä perhe-elämän tilanteissa. Kolmas osatutkimus selkeytti vanhemmuuden ruokatyön koordinointia. Tutkimus käsitteli yksityiskohtaisemmin materiaalista, ajallista ja ihmisten välistä ruokatyön käytäntöjen koordinointia ja käsitteellisti kuusi mukauttamisen teemaa (sopivuus, peräkkäisyydet, synkronisointi, velvollisuudet, tärkeys, hyväksyttävyys), joiden kautta ruokatyötä toteutetaan ja tuotetaan samalla perhe-elämän jatkuvuutta. Lyhyesti ilmaistuna osatutkimukset toivat esiin jatkuvan suunnittelun ja ruokatyön käytäntöjen mukauttamisen edistäen siten ymmärrystä tämän päivän kotiruoanlaitosta lapsiperhearjessa. Tutkimuksen tulosten myötä väitöskirja osallistuu keskusteluihin ruoanlaiton taidoista ehdottamalla taitoja suoritusten sivutuotteiksi tai enemminkin tekemiskyvyiksi, jotka mahdollistavat jatkuvan mukauttamisen. Lisäksi väitöskirjassa kehitetty ja sovellettu video- ja haastattelumenetelmien yhdistelmä on uusi metodologinen panos tutkimuksille, jotka kohdistuvat arjen käytäntöihin ja korostavat niiden olemassaoloa sekä tekemisinä että sanomisina. Väitöskirja esittelee myös uudenlaisen käytäntöteoreettisen lähestymistavan arjen ilmiöiden tutkimiseen kotitaloustieteessä havainnollistaen erilaisten käsitteellisten työkalujen soveltamista kotitalouskäytäntöjen analysoimisessa. Vaikka väitöskirja pyrkii rakentamaan kokonaisvaltaista kuvaa ruokatyöstä, tulevissa tutkimuksissa kehitettyjä käsitteellisiä työkaluja tulee testata moninaisemmista perheistä kerätyn aineiston analysointiin. Väitöskirja selventää tämän päivän kotitaruoanlaittoa laajentamalla näkökulmaa ruokatyöhön teoreettisesti ja empiirisesti uskottavalla tavalla. Ruokatyö ja sen jatkuva koordinointi voi olla hyödyllinen näkökulma pohdittaessa ruoanlaiton opetusta eri koulutusasteilla tai neuvontaorganisaatioissa sekä pyrittäessä edistämään kestävämpiä käytäntöjä tutkimushankkeiden puitteissa. Kaiken kaikkiaan arjen ymmärtäminen sosiaalisten käytäntöjen kyllästämänä voisi vahvistaa kotitaloustoiminnan analysoinnista kiinnostuneita kotitaloustieteen tutkimuksia

Kirja-arvio : Murcott, Anne (2019). Introducing Sociology of Food and Eating. Bloomsbury Publishing. 223 s.

Review. Reviewed work : Introducing the sociology of food & eating / Anne Murcott. - London : Bloomsbury Academic, 2019.Non peer reviewe

Engagements in Situationally Appropriate Home Cooking

The article analyses engagements in home cooking from a practice theoretical perspective. The focus on engagements reveals what people regard as worthy of doing and as appropriate cooking performances in specific everyday situations. For producing a more nuanced account of situationally appropriate cooking, the theoretical perspective is complemented by Thevenot's regimes - familiarity, planning and justification. The data consist of videos and video-stimulated recall (SR) interviews: five Finnish families with children video-recorded their dinner-cooking for one week using wearable cameras and described their performances in the SR interviews. We applied an abductive theory-based and data-driven analysis. The results show that the regime of familiarity sustains cooking performances and that the regime of justification addresses negotiations of common good. However, the regime of planning appeared to be the most crucial: through flexible planning, the participants strived for a balance between maintaining familiarity and negotiating justification to achieve satisfaction. Planning was enacted in different time spans: in action, tentatively and anticipatorily. The variations of planning may offer new insights into promoting changes in families' food practices. Overall, we suggest that an analysis of engagements by this method combination enables understanding of how families navigate through everyday life to perform situationally appropriate cooking.Peer reviewe

Informaali ruokakasvatus ja jaettu ruokataju osana ruokatyötä - Analyysi kasvisruokaan liittyvistä kompromisseista lapsiperhearjessa

Peer reviewe

Elements of practice in the analysis of auto-ethnographical cooking videos

This article analyses cooking videos recorded at home by means of the practice-theoretical approach. It employs two conceptualisations of the elements of practice that have stood out in recent applications of practice theories in sociological consumption and food studies. The first conceptualisation comprises understandings, procedures and engagements and the second materials, competences and meanings. To study cooking as a situationally performed mundane practice, auto-ethnographical videos of cooking were filmed using the first author's family. To analyse the practice of cooking as a composition of doings and sayings, the videos were coded with a video analysis program, Interact, into visual charts, and the discussions related to cooking performances were transcribed. The analysis suggests that the cooking practice involves interplay among the elements of the two conceptualisations: procedures join materials with competences, engagements link competences with meanings and understandings connect meanings with materials. This is visualised as a triangle in which understandings, procedures and engagements represent the sides of the triangle between the apexes of materials, competences and meanings. By combining an auto-ethnographical perspective with a video method and by analysing the practice of cooking as a situational and embodied performance, the study contributes to the current understanding of the elements of practice and introduces a novel empirical application of practice theory.Peer reviewe

Muutoksia ruokavalinnoissa COVID-19-pandemian aikana : Kansainvälisen Corona Cooking Survey -tutkimuksen tuloksia Suomesta

COVID-19-pandemian aikaiset rajoitustoimet muuttivat ihmisten arkisia käytäntöjä monin tavoin. Tarkastelemme artikkelissamme, millaisia muutoksia kevään 2020 rajoitustoimet aiheuttivat ruokavalinnoissa ja aterioiden valmistamisessa käyttäen terveellisiä raaka-aineita sekä miten sosioekonomiset ja muut taustatekijät, kuten koettu psyykkinen rasitus ja etätyö, olivat yhteydessä tapahtuneisiin muutoksiin. Analysoimme kansainvälisessä Corona Cooking Survey -hankkeessa Suomessa kerättyä syömistä ja ruoanlaittoa tarkastelevaa kyselyaineistoa. Sosiaalisessa mediassa jaettuun kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 2020 yhteensä 744 Suomessa asuvaa 19–85-vuotiasta. Kyselyn vastaajat eivät ole väestöä edustava otos, sillä suurin osa vastaajista oli naisia (91 %) ja korkeakoulututkinnon suorittaneita (81 %). Kuvaamme vastaajien raportoimia muutoksia yhteensä 19 ruoka-aineen käytön useudessa sekä aterioiden valmistamisessa terveellisistä raaka-aineista. Multinomiaalisissa logistisissa regressiomalleissa tarkastelemme terveellisistä raaka-aineista tehtyjen aterioiden valmistuksessa sekä viiden erilaisen ruoka-aineen käytössä tapahtuneisiin muutoksiin yhteydessä olevia tekijöitä. Kaikkien ruoka-aineiden osalta yli puolet vastaajista raportoi, ettei kulutus ollut muuttunut. Eniten lisääntyi makeiden naposteltavien (29 % raportoi syövänsä aikaisempaa useammin) ja suolaisten naposteltavien (21 %) sekä valkoisen leivän, pastan ja viljojen (21 %) käyttö ja harventui liha-, siipikarja-, kala- tai kasvisjalosteiden (34 %), palkokasvien (29 %) ja pähkinöiden (27 %) käyttö. Regressiomallien tulosten mukaan useimmilla taustatekijöillä ei ollut yhteyttä muutoksiin ja selittävät tekijät vaihtelivat eri ruoka-aineissa. Koettu psyykkinen rasitus oli yhteydessä todennäköisyyteen kuluttaa aiempaa useammin makeita naposteltavia, sokeroituja juomia ja alkoholijuomia. Etätyö oli yhteydessä todennäköisyyteen syödä aiempaa harvemmin kasviksia ja useammin suolaisia naposteltavia, mutta myös todennäköisyyteen valmistaa aiempaa useammin aterioita terveellisistä raaka-aineista. Tulokset viittaavat siihen, että pandemia on lisännyt välipalaistumista. Jatkotutkimusta tarvitaan väestöä edustavilla otoksilla syömisrutiinien pidempiaikaisista muutoksista ja niiden mahdollisesta muuttumisesta terveellisemmiksi tai epäterveellisemmiksi tottumuksiksi eri väestöryhmissä.Peer reviewe

An Evaluation of the COVID-19 Pandemic and Perceived Social Distancing Policies in Relation to Planning, Selecting, and Preparing Healthy Meals : An Observational Study in 38 Countries Worldwide

Objectives: To examine changes in planning, selecting, and preparing healthy foods in relation to personal factors (time, money, stress) and social distancing policies during the COVID-19 crisis. Methods: Using cross-sectional online surveys collected in 38 countries worldwide in April-June 2020 (N = 37,207, Mage 36.7 SD 14.8, 77% women), we compared changes in food literacy behaviors to changes in personal factors and social distancing policies, using hierarchical multiple regression analyses controlling for sociodemographic variables. Results: Increases in planning (4.7 SD 1.3, 4.9 SD 1.3), selecting (3.6 SD 1.7, 3.7 SD 1.7), and preparing (4.6 SD 1.2, 4.7 SD 1.3) healthy foods were found for women and men, and positively related to perceived time availability and stay-at-home policies. Psychological distress was a barrier for women, and an enabler for men. Financial stress was a barrier and enabler depending on various sociodemographic variables (all p <0.01). Conclusion: Stay-at-home policies and feelings of having more time during COVID-19 seem to have improved food literacy. Stress and other social distancing policies relate to food literacy in more complex ways, highlighting the necessity of a health equity lens.Peer reviewe

Call for emergency action to restore dietary diversity and protect global food systems in times of COVID-19 and beyond: Results from a cross-sectional study in 38 countries

Background: The COVID-19 pandemic has revealed the fragility of the global food system, sending shockwaves across countries' societies and economy. This has presented formidable challenges to sustaining a healthy and resilient lifestyle. The objective of this study is to examine the food consumption patterns and assess diet diversity indicators, primarily focusing on the food consumption score (FCS), among households in 38 countries both before and during the first wave of the COVID-19 pandemic. Methods: A cross-sectional study with 37 207 participants (mean age: 36.70 ± 14.79, with 77 % women) was conducted in 38 countries through an online survey administered between April and June 2020. The study utilized a pre-tested food frequency questionnaire to explore food consumption patterns both before and during the COVID-19 periods. Additionally, the study computed Food Consumption Score (FCS) as a proxy indicator for assessing the dietary diversity of households. Findings: This quantification of global, regional and national dietary diversity across 38 countries showed an increment in the consumption of all food groups but a drop in the intake of vegetables and in the dietary diversity. The household's food consumption scores indicating dietary diversity varied across regions. It decreased in the Middle East and North Africa (MENA) countries, including Lebanon (p < 0.001) and increased in the Gulf Cooperation Council countries including Bahrain (p = 0.003), Egypt (p < 0.001) and United Arab Emirates (p = 0.013). A decline in the household's dietary diversity was observed in Australia (p < 0.001), in South Africa including Uganda (p < 0.001), in Europe including Belgium (p < 0.001), Denmark (p = 0.002), Finland (p < 0.001) and Netherland (p = 0.027) and in South America including Ecuador (p < 0.001), Brazil (p < 0.001), Mexico (p < 0.0001) and Peru (p < 0.001). Middle and older ages [OR = 1.2; 95 % CI = [1.125–1.426] [OR = 2.5; 95 % CI = [1.951–3.064], being a woman [OR = 1.2; 95 % CI = [1.117–1.367], having a high education (p < 0.001), and showing amelioration in food-related behaviors [OR = 1.4; 95 % CI = [1.292–1.709] were all linked to having a higher dietary diversity. Conclusion: The minor to moderate changes in food consumption patterns observed across the 38 countries within relatively short time frames could become lasting, leading to a significant and prolonged reduction in dietary diversity, as demonstrated by our findings.Revisión por pare

Call for emergency action to restore dietary diversity and protect global food systems in times of COVID-19 and beyond: Results from a cross-sectional study in 38 countries

Background: The COVID-19 pandemic has revealed the fragility of the global food system, sending shockwaves across countries\u27 societies and economy. This has presented formidable challenges to sustaining a healthy and resilient lifestyle. The objective of this study is to examine the food consumption patterns and assess diet diversity indicators, primarily focusing on the food consumption score (FCS), among households in 38 countries both before and during the first wave of the COVID-19 pandemic. Methods: A cross-sectional study with 37 207 participants (mean age: 36.70 ± 14.79, with 77 % women) was conducted in 38 countries through an online survey administered between April and June 2020. The study utilized a pre-tested food frequency questionnaire to explore food consumption patterns both before and during the COVID-19 periods. Additionally, the study computed Food Consumption Score (FCS) as a proxy indicator for assessing the dietary diversity of households. Findings: This quantification of global, regional and national dietary diversity across 38 countries showed an increment in the consumption of all food groups but a drop in the intake of vegetables and in the dietary diversity. The household\u27s food consumption scores indicating dietary diversity varied across regions. It decreased in the Middle East and North Africa (MENA) countries, including Lebanon (p \u3c 0.001) and increased in the Gulf Cooperation Council countries including Bahrain (p = 0.003), Egypt (p \u3c 0.001) and United Arab Emirates (p = 0.013). A decline in the household\u27s dietary diversity was observed in Australia (p \u3c 0.001), in South Africa including Uganda (p \u3c 0.001), in Europe including Belgium (p \u3c 0.001), Denmark (p = 0.002), Finland (p \u3c 0.001) and Netherland (p = 0.027) and in South America including Ecuador (p \u3c 0.001), Brazil (p \u3c 0.001), Mexico (p \u3c 0.0001) and Peru (p \u3c 0.001). Middle and older ages [OR = 1.2; 95 % CI = [1.125–1.426] [OR = 2.5; 95 % CI = [1.951–3.064], being a woman [OR = 1.2; 95 % CI = [1.117–1.367], having a high education (p \u3c 0.001), and showing amelioration in food-related behaviors [OR = 1.4; 95 % CI = [1.292–1.709] were all linked to having a higher dietary diversity. Conclusion: The minor to moderate changes in food consumption patterns observed across the 38 countries within relatively short time frames could become lasting, leading to a significant and prolonged reduction in dietary diversity, as demonstrated by our findings