Kuulon merkitys suojaimen valinnassa

Kuulonsuojauksen suurin kompastuskivi on, että suojaimia ei käytetä oikein. Tämä raportti käy läpi tavallisimmat syyt sille, miksi käyttö on hankalaa ja minkälaisia lisäriskejä suojainten käyttö voi aiheuttaa käyttäjille. Julkaisu antaa yksinkertaiset ohjeet sille, millainen suojain kannattaa valita käyttäen henkilökohtaisia tietoja valinnan pohjana.1

A systematic review of predictors of noise induced hearing loss

This systematic review of predictors of noise-induced hearing loss found 12 studies that followed hearing loss of workers exposed to noise over time. Older workers had a higher rate of hearing loss than younger workers with a similar level and duration of exposure. It was not clear if this effect could be fully attributed to the noise exposure. Also previous noise exposure led to a higher rate of hearing loss compared to no previous exposure. For other factors the evidence was inconsistent. At the moment, it is not possible to predict noise-induced hearing loss based on individual characteristics

Veneenrakentajat – liuotinaltistuksen hallinta työkyvyn tukena

Hanke tuotti moniammatillisesti tietoa ja keinoja, joilla estää liuotinaltistumiseen liittyvät terveyshaitat veneenrakennuksessa. Terveyshaittojen ehkäisy toteutuu työpaikalla olevilla keinoilla, mikä lähtee turvallisten työolosuhteiden suunnittelusta ja turvallisen toiminnan edellytysten luomisesta sekä täydentyy hyvien työtapojen ja suojainten käytöllä. Selvitimme altistumista veneenrakennuksessa aikaisempien rekisteritietojen ja työpaikkakäyntien perusteella. Altistumista verrattiin Ruotsin tilanteeseen. Selvitimme työperäisten, pääasiassa liuotinaineiden aiheuttamien haittojen yleisyyttä veneenrakennuksessa. Tavoitteena oli tuoda esille ratkaisuja, joilla työntekijöiden altistumista voidaan vähentää ja terveyshaittoja estää ja tunnistaa varhaisessa vaiheessa

Äidin työmelun vaikutus syntyvän lapsen kielelliseen kehitykseen

Pitkä työura edellyttää kykyä oppia, mikä pääasiallisesti tapahtuu kielen ja käsitteiden avulla. Sikiön altistuminen melulle voi vaikuttaa keskushermostolliseen kuullun prosessointiin ja välillisesti lapsen kielelliseen kehitykseen. Melulle altistuminen työelämässä on edelleen yleistä -myös raskaana olevilla. Hankkeessa tutkittiin äidin raskaudenaikaisen työmelun vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen ja tarkasteltiin sekä konemelun (teollisuustyö) että ihmismelun (päiväkotityö) vaikutuksia lasten ollessa 1- ja 2-vuotiaita äitien täyttämän kyselylomakkeen avulla. Työmelulle raskauden aikana altistuneiden äitien lasten kielellistä kehitystä verrattiin altistumattoman ryhmän kielelliseen kehitykseen. Hankkeessa tutkittiin myös äänen ja tärinän etenemistä sikiöön kokeellisessa asetelmassa, jossa simuloitiin olosuhteita raskauden aikana. On tärkeää ehkäistä haittoja rajoittamalla raskaudenaikaista melu- sekä tärinäaltistumista. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päivittää työpaikoille ja työterveyshuolloille annettavia ohjeita raskaana oleville sallituista melutasoista

Removal of GABA(A) Receptor gamma 2 Subunits from Parvalbumin Neurons Causes Wide-Ranging Behavioral Alterations

Peer reviewe

Evaluation des effets sanitaires des basses fréquences sonores et infrasons dus aux parcs éoliens

L'Anses a réalisé plusieurs travaux d'expertise scientifique sur la thématique des impacts sanitaires potentiels du bruit éolien. L'Agence avait été saisie une première fois en 2006 par les Ministères en charge de la santé et de l'environnement afin de réaliser une analyse critique du rapport publié par l'Académie nationale de médecine recommandant l'implantation des éoliennes à une distance minimale de 1 500 mètres des habitations, pour les machines les plus puissantes (supérieures à 2,5 Mégawatts) en raison des nuisances sonores liées à ces infrastructures. Au terme de cette première expertise publiée en 2008, l'Anses rappelait dans ses conclusions la nécessité d'étudier au cas par cas les distances d'implantation des éoliennes, par le biais notamment de modélisations acoustiques considérant les spécificités des configurations locales. À la suite notamment de différentes plaintes de riverains de parcs éoliens, les Ministères de la santé et de l'environnement ont à nouveau saisi l'Agence en 2013, afin d'évaluer les effets sanitaires potentiels des infrasons et bruits basses fréquences émis par les parcs éoliens. À ce jour, si des hypothèses de mécanismes d'effets sanitaires demeurent à explorer, l'examen des données expérimentales et épidémiologiques disponibles ne met pas en évidence d'arguments scientifiques suffisants en faveur de l'existence d'effets sanitaires pour les riverains spécifiquement liés à leur exposition à la part non audible des émissions sonores des éoliennes (infrasons notamment). L'état des connaissances disponibles ne justifie donc pas d'étendre le périmètre des études d'impact sanitaire du bruit éolien à d'autres problématiques que celles liées à l'audibilité du bruit, pour lesquelles les effets sont aÎrés, complexes et documentés par ailleurs

Evaluation of the postural stability of elderly persons using time domain signal analysis.

To access publisher's full text version of this article. Please click on the hyperlink in Additional Links field.A force platform is widely used in the evaluation of postural stability in man. Although an abundance of parameters are typically retrieved from force platform data, no uniform analysis of the data has been carried out. In general, the signal analysis does not analyze the underlying postural event, i.e., whether the signal consists of several small corrections or large excursions. In the present work, we studied the postural stability of 4589 elderly persons from Iceland on a force platform under visual and non-visual conditions during stance on a solid surface. We analyzed the internal relationship between frequently used time domain variables. In addition, we conducted a factor analysis using a subset of selected variables. Factor analysis yielded three components that can be considered different strategies for maintaining posture. In one control strategy, long swaying amplitues were pronounced, allowing the person to react when postural confidence limits are reached. In a second strategy, a high oscillation rate about the stationary point was the dominant characteristic of maintaining postural control. The third strategy appears to involve a short critical time period during which an open loop control changes into a closed loop that very rapidly controls excessive postural oscillations. The findings suggest that conventional parameters such as swaying velocity and amplitude alone do not provide sufficient information regarding a person's ability to maintain an upright stance.PSHP 9L080 9M08