Unmet Aspirations and Urban Malaise

This article analyses the gap between human aspirations concerning self-enhancement and corresponding outcomes in ten western European countries. Utilizing individual data for 14,300 respondents from the European Social Survey, four self-enhancement gap metrics are created: (1) the Ambition gap; (2) the Success gap; (3) the Wealth gap; and (4) the Authority gap. The findings suggest that subjective well-being (SWB) appears to be higher in rural than in urban communities. One reason for lower SWB among urban residents relates to their higher aspirations in certain areas of life. However, urban areas are apparently able to meet the financial expectations of their inhabitants far better than rural areas are, whereas an unmet craving for, e.g., success in rural areas appears not to affect SWB at all. Overall, there is a strong association between unmet aspirations and lower satisfaction with life. The added value of this paper is that it goes beyond existing explanations of the reasons behind urban malaise in developed economies.Peer reviewe

Performance of Local Employment Systems

At the national level the employment system consists of the set of institutions, and policies affecting institutions, which together moderate the level of production, employment and unemployment in the country (Schmid, G. & Gazier, B. eds. 2002. The Dynamics of Full Employment. Edward Elgar). These institutions include employment legislation, taxation policy and the education and training systems. However, the dynamics and the complexity of the national labour markets could only be understood by analysing the systemic character of employment at the regional and local levels. The regional and local social systems function as filters or restrictions, resulting in differing performance of local labour markets. The interaction between the labour market and the local educational and private household systems – including its various preferences and life-style options - is reflected in, and allowing for, differing rates of transition between alternative statuses at the labour market. This seems particularly valid in a country like Sweden, where there is a wide variation of functional labour markets in terms of size, differentiation, settlement and demographic structure. Also, the recent cut backs and weakened intervention of the welfare state in general combined with an increasingly dominating role of the public sector as an employer in regions with an ageing population suggest an emerging divergence in the performance of local labour markets. In this paper, we suggest that the performance of local employment systems should be evaluated in terms of the rate of activation of local pools of labour force and of immigration. Well functioning employment systems should facilitate voluntary and temporary entries to and exits from employment to other statuses, e g to and from education and training. Rapid activation should be facilitated of the local pools of unemployed and other non-employed including persons on long-term sick leave. Preliminary results from empirical analysis based on longitudinal data reveal that there is a wide variation in performance of Swedish local labour markets in these terms and that there are no signs of convergence over the period 1990-99. The results suggest that national policies to affect institutions within the employment system has to be synchronized with and supported by regionally differentiated measures to improve the local social systems, in particular within the local education system, to improve working conditions in certain sectors and also to promote local mobility between economic and non-economic sectors.

When the servant became the master: quantitative governance in Finnish strategic planning

Yhteiskuntamme nojautuu enenevässä määrin numeeriseen tietoon. Tämä koskee niin julkista kuin yksityistä sektoria. Olemme tilanteessa, jossa yhteiskunnan hallinto ei enää kykene toimimaan ilman määrällisiä mittareita. Kutsun tätä riippuvuussuhdetta kvantifikaatioimperatiiviksi. Tähän on useita syitä: muun muassa hallinnon teknokratisoituminen, siirtyminen näyttöön perustuvaan hallintotapaan tai etähallinnan asteittainen yleistyminen. Jos numeerisen tiedon implisiittistä roolia päätöksenteossa ei tunnisteta, on numeroiden varaan rakennettu päätöksenteko erittäin haavoittuvainen. Artikkelin tavoitteena on valaista tätä ilmiötä yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta ja lyhyesti havainnollistaa asiaan liittyviä ulottuvuuksia muutaman yksinkertaisen esimerkin avulla.Modern society and its governance – equally applicable to Finnish urban and regional planning – displays an increasing reliance on quantitative information for its functioning. This quantification is partly fuelled by increased technocratization of government, new public management and the authority of evidence-based policy-making, as well as a highly formalistic view of the society. All of these blend in smoothly with the purported objectivity of numeric data. Much of the quantitative information included in recent Finnish planning documents evolves at a discursive level around two core themes: the alleged imperativeness of economic growth and the predicament of global warming. Urbanisation as an inexorably depicted de-politicised law of nature manages conveniently to create a bridge between these two main themes. The article examines the development of modern calculative practices and the implications some discursive indicators could have on setting political or societal goals within Finnish planning.Peer reviewe

Performance of Local Employment Systems

At the national level the employment system consists of the set of institutions, and policies affecting institutions, which together moderate the level of production, employment and unemployment in the country (Schmid, G. & Gazier, B. eds. 2002. The Dynamics of Full Employment. Edward Elgar). These institutions include employment legislation, taxation policy and the education and training systems. However, the dynamics and the complexity of the national labour markets could only be understood by analysing the systemic character of employment at the regional and local levels. The regional and local social systems function as filters or restrictions, resulting in differing performance of local labour markets. The interaction between the labour market and the local educational and private household systems – including its various preferences and life-style options - is reflected in, and allowing for, differing rates of transition between alternative statuses at the labour market. This seems particularly valid in a country like Sweden, where there is a wide variation of functional labour markets in terms of size, differentiation, settlement and demographic structure. Also, the recent cut backs and weakened intervention of the welfare state in general combined with an increasingly dominating role of the public sector as an employer in regions with an ageing population suggest an emerging divergence in the performance of local labour markets. In this paper, we suggest that the performance of local employment systems should be evaluated in terms of the rate of activation of local pools of labour force and of immigration. Well functioning employment systems should facilitate voluntary and temporary entries to and exits from employment to other statuses, e g to and from education and training. Rapid activation should be facilitated of the local pools of unemployed and other non-employed including persons on long-term sick leave. Preliminary results from empirical analysis based on longitudinal data reveal that there is a wide variation in performance of Swedish local labour markets in these terms and that there are no signs of convergence over the period 1990-99. The results suggest that national policies to affect institutions within the employment system has to be synchronized with and supported by regionally differentiated measures to improve the local social systems, in particular within the local education system, to improve working conditions in certain sectors and also to promote local mobility between economic and non-economic sectors

Translating Scientific Results: Encouraging Reflective Policies as a Chance for Change

Peer reviewe

Accepting Depoliticisation? : Council Members' Attitudes Towards Public-Public Contracts in Spatial Planning

This paper focuses on how local council members consider public-public contractual spatial planning practices. Our approach addresses concerns over the depoliticisation of planning processes within a neoliberal governmentality. Our findings from three Nordic countries show that some of the council members accept being sidelined from contractual processes. Local council members may thus become complicit political subjects who foster depoliticisation through their own actions. We argue that council members' interpretations concerning contractual practices give direction, not only to future planning practice, but also to societal understanding of the idea of the political in spatial planning.Peer reviewe

Migration i Svenskfinland : infallsvinklar

Denna studie betraktar migrationsströmmarna till och från Svenskfinland ur ett perspektiv utgående från centrala aktörer inom finlandssvenskt samhällsliv. Inalles tjugo politiker, lokala beslutsfattare, forskare samt representanter från näringslivet och utbildningsorganisationer ger här sin syn på migrations- och integrationsrelaterade frågor. Vidare presenteras aktuell statistik gällande emigration, immigration och kulturell mångfald i Svenskfinland. Rapporten utmynnar slutligen i att antal konkreta rekommendationer.

Regional Quality of Life in the EU - Comprehending the European space beyond GDP through the capability approach

The objective of this dissertation is to demonstrate that the indicators currently in use for evaluating the progress of European strategies and determining structural assistance are not – despite persistent rhetoric – able to portray levels of quality of life (QoL) in the regions of the European Union (EU). The dissertation departs from the following perspectives: - Irrespective of whether we like it or not, quantitative information constitutes the primary engine for societal decision-making. - Wanting to affect something consequently necessitates that it actually can be measured. - EU level spatial policies and strategies explicitly claim to maintain or increase quality of life; therefore, - it is a commendable objective to try to assess the degree to which they in practice are capable of addressing the issue in the first instance. The literature review highlights the practical impact that a particular theoretic approach exerts on the outcome of a measurement and demonstrates the detrimentally high frequency of atheoretical ad hoc measurement of QoL. The study builds on the capability approach. By means of a PCA-based weighting procedure, 64 subjective and objective substance variables are aggregated into an overall metric of regional quality of life: the Regional Quality of Life Index (RQLI). Data are available for 195 regions covering all 28 EU Member States. The RQLI is evaluated in terms of its validity and reliability and is assessed as meeting both criteria. Using multiple linear regression, the analysis demonstrates consistently that regional indicators currently in use for evaluating the progress of the Europe 2020 Strategy and for determining Structural Fund eligibility are not able to shed light on regional levels of quality of life in the EU. Spatial patterns of QoL emerging from the analysis are highly incongruent with what has hitherto been observed by means of traditional metrics. Furthermore, urbanisation and agglomeration economies are demonstrably assessed to have little to do with the quality of life of citizens.It is argued that an important reason for this discrepancy is that depictions of the EU territory have hitherto been based on a limited interpretation of societal and human development. This has advocated a way of comprehending the society in terms of monetary units alone. As measurement instruments in general have a tendency to become discursive elements in themselves, this tendency has far reaching implications. Since policy interventions claim to maintain or increase the QoL of the citizens, the dissertation finally discusses the implications of conducting policy without an awareness of the factual levels of QoL. It introduces an analytic taxonomy of policy "interventions with a blindfold".Euroopan Unionin (EU) puitteissa toteutettavat alueelliset rakennepoliittiset ohjelmat ja strategiat väittävät tähtäävänsä kansalaisten elämänlaadun säilyttämiseen tai lisäämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, että näissä ohjelmissa ja strategioissa käytettävät tilastolliset mittarit eivät kykene arvioimaan kyseisiä tavoitteita. Tutkimus perustuu seuraaviin lähtökohtiin: - numeerinen tieto on yhteiskunnan ensisijainen päätöksenteon väline, riippumatta siitä, pidämmekö tästä vai emme, mistä johtuu että; - tahto vaikuttaa johonkin edellyttää tämän numeerista mittausta; - EU-tason aluepolitiikka ja siihen liittyvät strategiat väittävät nimenomaisesti tähtäävänsä kansalaisten elämänlaadun parantamiseen tai säilyttämiseen, mistä voi johtaa että; - arviointi siitä, missä määrin nämä käytännössä kykenevät käsittelemään aihetta numeerisesti, on itsessään perusteltu tavoite. Laajassa kirjallisuuskatsauksessa korostuu, että tietyllä teoreettisella lähestymistavalla on huomattava vaikutus myös elämänlaadun tilastollisen mittauksen konkreettiseen lopputulokseen. Katsaus ilmentää myös teoriaan sitoutumattoman mittauksen runsautta ja kyseenalaisia lopputuloksia. Tutkimus perustuu toimintamahdollisuusteoriaan. Työssä 64 eri objektiivista ja subjektiivista muuttujaa kootaan yhdeksi eurooppalaisten alueiden elämänlaatua mittaavaksi komposiitti-indeksiksi: RQLI (Regional Quality of Life Index). Indeksi kattaa kaikki jäsenmaat ja 195 EU:n sisäistä aluetta. Itsenäisten muuttujien tilastolliset painot saadaan pääkomponenttianalyysiä hyväksikäyttäen. Komposiitti-indeksin validiteetti ja reliabiliteetti todetaan riittäväksi. Monimuuttujaregressioanalyysiä hyväksikäyttäen tutkimuksessa osoitetaan selvästi, että viralliset alueelliset mittarit, joita käytetään EU:n rakennerahastojen tukikelpoisuuden määrittelemiseen ja EU 2020 -strategian seurantaan, eivät tilastollisesti kykene huomioimaan kansalaisten elämänlaatua. Eurooppalainen elämänlaadun maantiede poikkeaa suuresti siitä, mitä tavanomaisilla aluekehityksen mittareilla on totuttu näkemään. Aineiston perusteella ihmisten elämänlaadun suhde kaupungistumiseen on EU:ssa keskimäärin negatiivinen ja suhde taloudelliseen kehitykseen käytännössä neutraali. EU:n alueita on tähän asti kuvattu pääsääntöisesti mittareilla, jotka ovat mahdollistaneet äärimmäisen rajallisen kuvauksen yhteiskunnallisen ja inhimillisen kehityksen tilasta. Koska kaikki tilastolliset mittarit tapaavat ajan myötä muuttua diskursiivisiksi elementeiksi, yhteiskuntaa on ajan myötä enenevässä määrin alettu jäsentää pelkästään rahallisissa yksiköissä. Tutkimus analysoi lopuksi tilannetta, jossa kehitystyötä harjoitetaan ilman, että sen päämääriä kyetään arvioimaan. Tätä varten tutkimus luo "interventioita sidotuin silmin" -nimisen analyyttisen mallin

Regional Quality of Life in the EU - Comprehending the European space beyond GDP through the capability approach

The objective of this dissertation is to demonstrate that the indicators currently in use for evaluating the progress of European strategies and determining structural assistance are not – despite persistent rhetoric – able to portray levels of quality of life (QoL) in the regions of the European Union (EU). The dissertation departs from the following perspectives: - Irrespective of whether we like it or not, quantitative information constitutes the primary engine for societal decision-making. - Wanting to affect something consequently necessitates that it actually can be measured. - EU level spatial policies and strategies explicitly claim to maintain or increase quality of life; therefore, - it is a commendable objective to try to assess the degree to which they in practice are capable of addressing the issue in the first instance. The literature review highlights the practical impact that a particular theoretic approach exerts on the outcome of a measurement and demonstrates the detrimentally high frequency of atheoretical ad hoc measurement of QoL. The study builds on the capability approach. By means of a PCA-based weighting procedure, 64 subjective and objective substance variables are aggregated into an overall metric of regional quality of life: the Regional Quality of Life Index (RQLI). Data are available for 195 regions covering all 28 EU Member States. The RQLI is evaluated in terms of its validity and reliability and is assessed as meeting both criteria. Using multiple linear regression, the analysis demonstrates consistently that regional indicators currently in use for evaluating the progress of the Europe 2020 Strategy and for determining Structural Fund eligibility are not able to shed light on regional levels of quality of life in the EU. Spatial patterns of QoL emerging from the analysis are highly incongruent with what has hitherto been observed by means of traditional metrics. Furthermore, urbanisation and agglomeration economies are demonstrably assessed to have little to do with the quality of life of citizens.It is argued that an important reason for this discrepancy is that depictions of the EU territory have hitherto been based on a limited interpretation of societal and human development. This has advocated a way of comprehending the society in terms of monetary units alone. As measurement instruments in general have a tendency to become discursive elements in themselves, this tendency has far reaching implications. Since policy interventions claim to maintain or increase the QoL of the citizens, the dissertation finally discusses the implications of conducting policy without an awareness of the factual levels of QoL. It introduces an analytic taxonomy of policy "interventions with a blindfold".Euroopan Unionin (EU) puitteissa toteutettavat alueelliset rakennepoliittiset ohjelmat ja strategiat väittävät tähtäävänsä kansalaisten elämänlaadun säilyttämiseen tai lisäämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, että näissä ohjelmissa ja strategioissa käytettävät tilastolliset mittarit eivät kykene arvioimaan kyseisiä tavoitteita. Tutkimus perustuu seuraaviin lähtökohtiin: - numeerinen tieto on yhteiskunnan ensisijainen päätöksenteon väline, riippumatta siitä, pidämmekö tästä vai emme, mistä johtuu että; - tahto vaikuttaa johonkin edellyttää tämän numeerista mittausta; - EU-tason aluepolitiikka ja siihen liittyvät strategiat väittävät nimenomaisesti tähtäävänsä kansalaisten elämänlaadun parantamiseen tai säilyttämiseen, mistä voi johtaa että; - arviointi siitä, missä määrin nämä käytännössä kykenevät käsittelemään aihetta numeerisesti, on itsessään perusteltu tavoite. Laajassa kirjallisuuskatsauksessa korostuu, että tietyllä teoreettisella lähestymistavalla on huomattava vaikutus myös elämänlaadun tilastollisen mittauksen konkreettiseen lopputulokseen. Katsaus ilmentää myös teoriaan sitoutumattoman mittauksen runsautta ja kyseenalaisia lopputuloksia. Tutkimus perustuu toimintamahdollisuusteoriaan. Työssä 64 eri objektiivista ja subjektiivista muuttujaa kootaan yhdeksi eurooppalaisten alueiden elämänlaatua mittaavaksi komposiitti-indeksiksi: RQLI (Regional Quality of Life Index). Indeksi kattaa kaikki jäsenmaat ja 195 EU:n sisäistä aluetta. Itsenäisten muuttujien tilastolliset painot saadaan pääkomponenttianalyysiä hyväksikäyttäen. Komposiitti-indeksin validiteetti ja reliabiliteetti todetaan riittäväksi. Monimuuttujaregressioanalyysiä hyväksikäyttäen tutkimuksessa osoitetaan selvästi, että viralliset alueelliset mittarit, joita käytetään EU:n rakennerahastojen tukikelpoisuuden määrittelemiseen ja EU 2020 -strategian seurantaan, eivät tilastollisesti kykene huomioimaan kansalaisten elämänlaatua. Eurooppalainen elämänlaadun maantiede poikkeaa suuresti siitä, mitä tavanomaisilla aluekehityksen mittareilla on totuttu näkemään. Aineiston perusteella ihmisten elämänlaadun suhde kaupungistumiseen on EU:ssa keskimäärin negatiivinen ja suhde taloudelliseen kehitykseen käytännössä neutraali. EU:n alueita on tähän asti kuvattu pääsääntöisesti mittareilla, jotka ovat mahdollistaneet äärimmäisen rajallisen kuvauksen yhteiskunnallisen ja inhimillisen kehityksen tilasta. Koska kaikki tilastolliset mittarit tapaavat ajan myötä muuttua diskursiivisiksi elementeiksi, yhteiskuntaa on ajan myötä enenevässä määrin alettu jäsentää pelkästään rahallisissa yksiköissä. Tutkimus analysoi lopuksi tilannetta, jossa kehitystyötä harjoitetaan ilman, että sen päämääriä kyetään arvioimaan. Tätä varten tutkimus luo "interventioita sidotuin silmin" -nimisen analyyttisen mallin

Geografi i studentexamen i Finland: Hur skolans kursutbud påverkar de studerandes val av krävande uppgifter i gymnasieskolans slutexamen

The upper secondary school in Finland has experienced major changes in both the national curriculum and in the matriculation examination, a nationwide exam that is taken during the final year of upper secondary school. The digitalization of the exam in recent years has had an impact on the assignments in the test. Our research question concerns the causal relationship between the number of geography courses a school offers and the quality of the students’ answers. Our empirical material consists of the students’ performance on the geography assignments in the matriculation examination in the spring of 2010 (an analogue exam) and 2020 (a digital exam). The performance is studied in relation to the share of the students’ answers on questions which, according to Bloom’s revised taxonomy, require higher-order cognitive skills. We utilise multiple regression and control for several contextual factors. We find strong empirical evidence for a positive correlation between the number of geography courses a school offers and the level of difficulty of the assignments that the students choose to tackle. This correlation exists in the digital exam of 2020, but not in the analogue exam a decade earlier. Our findings have important implications for forthcoming development of national curricula and matriculation examinations