Kuvista-Facebook-ryhmä opettajien vertaistuen mahdollistavana käytäntöyhteisönä

Tiivistelmä. Opettajat luovat verkostoja toisten opettajien kanssa päästäkseen erilaisten vertaistuen muotojen ulottuville ja oppiakseen kollegoiltaan. Tällaisia ammatillisia yhteisöjä kutsutaan yleisesti käytäntöyhteisöiksi. Sosiaalisessa mediassa toimivat opettajien käytäntöyhteisöt ovat sosiaalisen tuen muoto, joka mahdollistaa positiivisen ammatillisen kehittymisen ja kollegiaalisen vertaistuen toteutumisen henkilön fyysisestä sijainnista riippumatta. Opettajien Facebook-ryhmiä onkin luonnehdittu ikään kuin opettajainhuoneen jatkeiksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Facebookin opettajien ammatillisen identiteetin ympärille muodostuneita käytäntöyhteisöjä ja selvitetään millaista kollegiaalista vertaistukea yhteisöt voivat tarjota jäsenilleen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) miten eri tavoin vertaistuki ilmenee sosiaalisen median käytäntöyhteisössä? ja 2) miten eri vertaistuen muodot jakautuvat käytäntöyhteisössä? Tutkimus on verkkoetnografinen tutkimus, jonka aineistona käytettiin Kuvista-Facebook-ryhmään yhden lukukauden aikana kertyneitä julkaisuja, joita oli yhteensä 441 kappaletta. Julkaisut tarjosivat autenttisen katsauksen kuvataidekasvatusta toteuttavien opettajien vertaistuellisiin tarpeisiin. Analyysimenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka puitteissa aineisto redusoitiin, koodattiin sisältökategorioihin ja tyypiteltiin. Jatkoanalyysissä aineistoa järjestettiin sisällönanalyysissä tunnistettujen muuttujien perusteella ja koodattiin edelleen yläkategorioihin sekä teorialähtöisesti Housen (1981) sosiaalisen tuen teorian mukaisesti. Tulokset osoittavat, että vertaistuki ilmenee ryhmässä vuorovaikutuksena julkaisujen ja niiden yhteyteen jätettyjen tykkäysten ja kommenttien muodossa. Tulosten perusteella vuorovaikutuksen ilmenemisestä tunnistettiin kaksi eri tyyppistä lähtökohtaa: 1) avun pyytäminen ja 2) osaamisen omaehtoinen ja -aloitteinen jakaminen. Näiden lähtökohdiltaan erilaisten julkaisujen määrä jakaantui aineistossa lähes tasan, mutta pyytävät julkaisut keräsivät huomattavasti enemmän kommentteja ja jakavat puolestaan lähes kaikki aineiston tykkäykset. Aineistosta tunnistettiin lisäksi useita vertaistuen ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä, joista keskeisin oli julkaisujen sisällöllinen vaihtelu. Keskustelu ryhmässä on painottunut käytännön opetustyön, eli opetuksen resurssien ja toteuttamisen ympärille, joihin liitännäiset sisältökategoriat keräsivät julkaisuihinsa selvästi eniten tykkäyksiä ja kommentteja. Tuloksia vahvistavat osaltaan Housen (1981) sosiaalisen tuen ulottuvuudet, joista kaikki neljä oli mahdollista tunnistaa aineiston julkaisuista. Ulottuvuuksista tieto- ja arviointituki painottuvat julkaisuissa, jonka voidaan nähdä olevan linjassa ryhmän käytännön opetustyöhön painottuneen sisällön kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella Kuvista-Facebook-ryhmää voidaan pitää kuvataidekasvattajien informaalina ammatillisen kehityksen kontekstina ja kollegiaalisen vertaistuen mahdollistajana. Ryhmällä on potentiaalia tarjota jäsenilleen etenkin käytännön työhön liittyvää tukea ja resursseja, kun taas henkisen tuen ulottuvuudet jäävät tällä hetkellä ryhmän puitteissa vähäisiksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laadukkaan ja täsmällisesti opettajien tarpeisiin vastaavaa täydennys- ja jatkokoulutusta suunniteltaessa.Kuvista-Facebook-group as a community of practice offering peer support for teachers. Abstract. Teachers create networks to receive peer support and to learn from their colleagues. These kinds of professional communities are widely referred as communities of practice. In social media communities of practice are forms of social support, that enable positive professional development and collegial support regardless of persons’ physical location, and accordingly, teachers’ Facebook groups have been described as additional staffrooms. This study examined what kinds of collegial peer support teachers’ professional community of practice in Facebook offered to its’ members. Research questions were: 1) what types of peer support appear in teachers’ social media community of practice? and 2) how do different types of peer support divide in these communities of practice? This study is a network ethnography of the Facebook group “Kuvista”, which is a Finnish-speaking community of practice for visual arts teachers. The data included one semester worth of posts collected from the Facebook group resulting to 441 posts. The original posts offered an authentic overview to arts teachers’ needs of support. Qualitative content analysis was used to identify qualitatively different content categories and types of participation. Following preliminary analysis, the data was sorted with different variables and coded further to larger categories and to Houses (1981) theory of social support. The results indicate that teacher peer support appears within the group through several forms of interaction: posts, likes, and comments. Two kinds of participatory types were distinguished from the group interaction: 1) requesting for help from others and 2) sharing information and resources unprompted. Initial posts were distributed evenly between these two types of interaction, but the requesting posts attracted more commenting while the sharing posts collected almost all the likes in the data sample. The distribution of comments and likes was also affected by the variation of discussed topics. The conversation was centered around teaching practices and resources, and the posts coded into higher content category “practical teaching” attracted the most likes and comments in the group. These results were supported with the theory of social support created by House (1981); all the four dimensions of social support were identified from the data sample. Particularly, it was found that appraisal and informational support are largely represented in the sample, which reinforces the understanding that discussion in the group is typically linked to the aspects of daily practice. On the contrary, emotional forms of social support were hardly visible in the data sample. The findings suggest that “Kuvista”-Facebook group can be seen as an informal context of professional learning, enabling collegial peer support to the visual arts teachers. The group has potential to offer support and resources to its members, especially in a form of practical teaching advice, resources, and materials. Exploring the discussion taking place in a collegial community of practice can increase the possibilities of practical needs being included in the planning of professional training for teachers. Consequently, the results of this study can be used to increase the quality of formal and non-formal post-graduate professional training of teachers

Lapsen itsesäätelyn kehittyminen ja luokanopettajan rooli kehityksen tukemisessa

Tiivistelmä. Tämä kandidaatintyö käsittelee lapsen itsesäätelytaitoja alakoulukontekstissa. Työ on narratiivinen kirjallisuuskatsaus lapsen itsesäätelyn kehittymisestä ja niistä keinoista, joilla luokanopettaja voi tukea itsesäätelyn kehittymistä kouluympäristössä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään itsesäätelyn merkitystä koulussa toimimisen kannalta. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten lapsen itsesäätely kehittyy? 2. Kuinka luokanopettaja voi omalla toiminnallaan tukea oppilaan itsesäätelytaitojen kehittymistä alakoulun aikana? Lapsen itsesäätely, eli kyky säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitiivisia toimintoja itsenäisesti, kehittyy aivojen neurologisen kehityksen mahdollistamana vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Aluksi itsesäätely on täysin aikuisen ulkoisesti säätelemää, jossa aikuinen ohjaa lasta puheella ja eleillä ja organisoi lapsen toimintaa ja oppimista esimerkiksi mallintamalla tilanteessa sopivaa toimintaa. Vähitellen lapsi omaksuu nämä ohjeet, ihanteet ja toimintamallit osaksi omaa toimintaansa. Kehittynyt itsesäätelykyky mahdollistaa muun muassa taidot toimia vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, toimimisen omien tavoitteiden saavuttamiseksi ja oppimiseen liittyvien taitojen kehittymisen. Itsesäätelyn taidot ovat kouluvalmiuden, oppimisen ja sosiaalisissa yhteisöissä toimimisen kannalta kriittisen tärkeitä taitoja, ja nämä taidot on mainittu ja tunnustettu tärkeiksi myös vuoden 2014 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa. Opettajat ovat avainasemassa luomassa luokkahuoneeseen struktuureja, jotka tukevat itsesäätelytaitojen kehittymistä ja oppimisen itsesäätelyä. Aineistoista keskeisenä tekijänä itsesäätelyn kehittymiselle nousi turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi kehittää omaa itsesäätelyään aikuisen tarjoaman tuen avulla. Lisäksi useimmissa aineistoissa keskeisenä tukikeinona toistui oppilaan omista säätelyprosesseista tietoiseksi tekeminen. Turvallisen toimintaympäristön ja sopivan tuen toteuttamisessa keskeisiä keinoja ovat opettajan organisointikyky ja johdonmukaisuus, oppilaan saama yksilöllinen ohjaus ja positiivinen palaute, sekä ohjattu itsesäätely- ja opiskelustrategioiden tietoinen harjoitteleminen

Self Consistent and Renormalized particle-particle RPA in a Schematic Model

The dynamical effects of ground state correlations for excitation energies and transition strengths near the superfluid phase transition are studied in the soluble two level pairing model, in the context of the particle-particle self consistent Random Phase Approximation (SCRPA). Exact results are well reproduced across the transition region, beyond the collapse of the standard particle-particle Random Phase Approximation. The effects of two-body correlation in the SCRPA are displayed explicitly.Comment: 11 pages, revtex, 3ps figures, to appear in Phys. Rev.

CITIZEN SCIENCE FOR EARTH OBSERVATION: APPLICATIONS IN ENVIRONMENTAL MONITORING AND DISASTER RESPONSE

Citizen science is a promising way to increase temporal and spatial coverages of in-situ data, and to aid in data processing and analysis. In this paper, we present how citizen science can be used together with Earth observation, and demonstrate its value through three pilot projects focusing on forest biomass analysis, data management in emergencies and water quality monitoring. We also provide recommendations and ideas for follow-up activities. In the forest biomass analysis pilot, in the state of Durango (Mexico), local volunteers make in-situ forest inventory measurements with mobile devices. The collected data is combined with Landsat-8 imagery to derive forest biomass map of the area. The study area includes over 390 permanent sampling plots that will provide reference data for concept validation and verification. The emergency data management pilot focuses in the Philippines, in the areas affected by the typhoons Haiyan in November 2013 and Hagupit in December 2014. Data collected by emergency workers and citizens are combined with satellite data (Landsat-8, VHR if available) to intensify the disaster recovery activities and the coordination efforts. Simple processes for citizens, nongovernmental organisations and volunteers are developed to find and utilize up to date and freely available satellite imagery for coordination purposes and for building new not-for-profit services in disaster situations. In the water quality monitoring pilot, citizens around the Baltic Sea area contribute to the algae situation awareness by collecting algae observations using a mobile application. In-situ observations are compared with surface algal bloom products based on the satellite imagery, e.g. Aqua MODIS images with 500 meter resolution. As an outcome, the usability of the citizen observations together with satellite data in the algae monitoring will be evaluated