Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 1 : Johdanto, Teema: Yhteistyö ja organisoituminen

Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsittelevä raportointimme koostuu Johdannosta, kolmesta Teemaraportista sekä Johtopäätöksistä. Tämä raportoinnin ensimmäinen osa sisältää Johdannon ja ensimmäisen Teemaraportin. Johdannossa esittelemme raportoinnin tehtävän: tuotamme kokonaisnäkemyksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Johdannossa vertailemme myös juhlavuotta kansainvälisiin esimerkkeihin sekä aikaisempiin itsenäisyyden juhlavuosiin. Tavoitteiltaan Suomi 100 -juhlavuosi ei merkittävästi eroa aikaisemmista juhlavuosista, mutta nostammekin huomion kohteeksi juhlavuoden osallistavuutta ja avoimuutta tavoitelleen uudenlaisen toimintatavan ja sen toimivuuden. Yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevässä teemaraportissa kysymme, mikä oli juhlavuoden merkitys siihen osallistuneiden toimijoiden organisoitumiselle ja yhteistyölle. Toteamme, että juhlavuoden aikaansaama innostus yhteistyösuhteiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi onnistuttiin hyödyntämään juhlavuosiorganisaation toimesta. Juhlavuoden myötä vahvistuneet yhteydet ja verkostot ovat pääosin edelleen olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Esimerkkejä juhlavuoden pitkäaikaisista vaikutuksista yhteistyösuhteisiin ja verkostoitumiseen on löydettävissä, mutta vaikutusten todentaminen laajemmassa mittakaavassa on silti vaikeaa. Yhteistyön pitkäjänteisessä edistämisessä juhlavuoden ainutkertaisuus näyttäytyy ongelmallisena. Julkaisu on päivitetty 20.10.2020 (s. 58 taulukko 3)

Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta opintojen aikana

TIIVISTELMÄ Toivanen, Jenni. TUKEA, TURVAA VAI SUORITUS MUIDEN JOUKOSSA? Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta opintojen aikana. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2013. 104 sivua. Julkaisematon. Opintojen ohjaus on monimerkityksellinen ilmiö, jota voidaan lähestyä monenlaisista näkökulmista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ohjausta luokanopettajaopiskelijoiden saaman henkilökohtaisten opintojen ohjauksen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia opintojen aikana saadusta henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta opintojen alussa ja keskivaiheilla ja siitä, millaista ohjausta luokanopettajaopiskelijat kaipaavat. Lisäksi haluttiin selvittää ohjaajien merkitystä ohjauksessa. Tutkimus oli kaksivaiheinen. Tutkimusaineiston ensimmäinen osa kerättiin verkossa kyselylomakkeella ja se analysoitiin aineistoa kuvailemalla. Tutkimusaineiston toinen osa kerättiin yksilöhaastatteluilla ja analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmällä. Tutkimusosan ensimmäisen osan perusteella luokanopettajaopiskelijat kokevat henkilökohtaisen opintojen ohjauksen tarpeellisena ja sen koetaan auttavan varsinkin opintojen suunnittelussa ja ajoituksessa. Sen sijaan henkilökohtainen opintojen ohjaus ei niinkään ole auttanut opintoihin kuuluvien pakollisten ja valinnaisten opintojen erottamisesta toisistaan, eikä ymmärryksessä sivuaineopintojen merkityksestä tutkintoon. Kokemukset ohjaajista olivat positiivisia. Ohjausta tulisi jatkossakin järjestää kaikille pakollisena osana opintoja. Tutkimusosan toisen osan perusteella luokanopettajaopiskelijat olivat tyytyväisiä alkuvaiheen henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen, mutta vähemmän tyytyväisiä opintojen keskellä olevaan ohjaukseen. Kaikki haastatelluista eivät olleet saaneet ohjausta opintojen keskellä. Ohjaus voi jäädä käymättä, jos ohjaaja vaihtuu, opiskelijalla on huonoja kokemuksia ensimmäisestä ohjauksesta tai opiskelijalla on selkeät suunnitelmat. Myös opiskelijoiden passiivisuudella ja aktiivisuudella oli merkitystä. Ohjauksesta hyödyttiin, jos opiskelijan yksilölliset ratkaisut huomioitiin, opiskelija sai tarvitsemansa tietoa ja tukea sekä ohjauksen hyödyllisyys ymmärrettiin. Tutkimustulosten perusteella henkilökohtaisessa opintojen ohjauksessa on vielä kehitettävää. Varsinkin henkilökohtaisten opintojen ohjaajien ammattitaitoa sekä ohjauksen määrää tulisi lisätä. Lisäksi e-hops-työkalun käyttöä ohjauksessa tulisi kehittää. Myös yliopiston henkilökunnan tehtävien selkeyttäminen opiskelijoille auttaisi. Ohjauksen tavoitteet tulisi tuoda ohjauskeskusteluissa selkeämmin ilmi. Tulosten perusteella henkilökohtainen opintojen ohjaus kytkeytyy opintojen rakenteeseen, opiskelijan yksilöllisyyteen, ohjauksen tavoitteisiin, ohjaajan ammattitaitoisuuteen ja ohjauksen määrään. Tutkimus osoitti henkilökohtaisen opintojen ohjauksen olevan tarpeellista ja opiskelijoiden näkökulmasta siitä löytyisi kehitettävää. Avainsanat: henkilökohtainen opintojen ohjaus, opintojen ohjaus, luokanopettajaopiskelija, ohjauksen järjestäminen, Jyväskylän yliopisto

Imetystietoa : Opas raskaana oleville ja imettäville äideille

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa opas raskaana oleville ja imettäville äideille imetyksen tukemiseen sekä Kuopion kaupungin äitiysneuvoloiden suullisen imetysohjauksen tueksi. Toimeksiantaja oli Kuopion kaupunki, jossa äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien antama imetysohjaus oli koettu haastavaksi ilman ohjausta tukevaa materiaalia. Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota raskaana oleville ja imettäville äideille luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa imetyksestä ja siihen liittyvistä haasteista. Suomenkielistä imetysohjausaineistoa on suhteellisen vähän saatavilla. Suurin osa jaettavaksi tarkoitetuista opas-lehtisistä on eri järjestöjen ja lastenruokavalmistajien tuottamia, joissa kerrotaan imetyksen lisäksi myös vauvan hoidosta ja muista asioista. Nämä oppaat sisältävät usein kaupallista mainontaa, eikä sisältö välttämättä ole nykytiedon ja -suositusten mukaista. Aiemmin äitiyspakkaukseen kuului Suomen Kätilöliiton julkaisema Rinnalla-kirjanen, mutta se on poistunut pakkauksesta. Parantamalla imetysohjausta ja lisäämällä imetystietoisuutta imettävien äitien määrä todistetusti kasvaa ja imetys jatkuu pidempään. Tutkimustiedon mukaan äidin suunnitelmat imettää lastaan vaikuttavat imetyksen kestoon. Imetysoppaan sisältö koottiin teoriatiedon pohjalta ja siihen liitettiin havainnollistavia piirroskuvia imetyksestä. Aiheet oppaaseen valittiin tutkimuksissa esiin tulleiden, terveydenhuollon ammattihenkilöiden sekä imettäneiden äitien imetykselle ja sen jatkumiselle hyödyllisiksi kokemien asioiden perusteella sekä toimeksiantajan toiveiden mukaisesti. Imetysopas pilotoitiin kahdessa Kuopion alueen neuvolassa ja sieltä saatujen palautteiden perusteella opas muokattiin viimeiseen muotoonsa.The purpose of this development work was to produce a guide for pregnant and breastfeeding mothers to support breastfeeding and to the maternity clinic when counselling orally about breastfeeding at pregnancy. The thesis was commissioned by the City of Kuopio where the supervision without the guide of supportive material was experienced challenging by public health nurses of the maternity clinics. The aim of this study is to provide pregnant and breastfeeding mothers with reliable and easily accessible information about breastfeeding and its challenges. There is a relatively scarce supply of Finnish-language breastfeeding education materials. Most of the booklets are produced by various organizations and manufacturers of baby food, which describe breastfeeding as well as baby care and other issues. These guides often contain commercial advertising, and content may not be present information and recommendations. In the past, the maternity package included a booklet by the Finnish Association of Midwives Beside, but nowadays it is out of the maternity package. It has been shown that improving breastfeeding management and knowledge about breastfeeding the number of breastfeeding mothers will increase. Surveys show that the mother’s plans of breastfeeding impact on breastfeeding duration. Breastfeeding content of this guide was compiled on the basis of the theory of knowledge and accompanied by illustrative drawing pictures of breastfeeding. The topics of the guide were based on current research findings on the duration of breastfeeding and on what health care professionals’ and breastfeeding mothers considered useful issues as well as the client's wishes. The Breastfeeding Guide was piloted in two health clinics in the Kuopio area and the guide was finally edited based on the feedback