Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka asuinalueen ja perheen ominaisuudet vaikuttivat nuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen Helsingissä 1990-luvulla. Lisäksi selvitettiin koulumenestyksen ja eräiden koulun ominaisuuksien vaikutuksia. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksessa muodostettua yksilötason rekisteriaineistoa sekä alueita kuvaavia tilastotietoja. Pääasiallinen yksilöaineisto kuvasi vuosina 1991 - 95 peruskoulun päättöiässä olleita helsinkiläisiä nuoria, ja siinä oli 10906 havaintoa. Selitettävänä olivat keskiasteen tutkinnon suorittaminen ja suoritetun tutkinnon tyyppi, jossa vaihtoehtoina olivat ylioppilastutkinto ja muu keskiasteen tutkinto. Tutkimusmenetelmänä oli tilastollinen mallintaminen ja mallityyppinä monitasoinen logistinen regressio. Perhetaustalla oli vahva vaikutus keskiasteen tutkinnon suorittamiseen ja etenkin suoritetun tutkinnon tyyppiin. Vanhempien koulutustaso oli erityisen merkittävä taustatekijä. Suuri osa perhetaustan vaikutuksesta tutkintoihin selittyi sen vaikutuksella peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvoon, jolla puolestaan oli vahva vaikutus tutkintoihin. Sekä perhetaustalla että keskiarvolla oli myös itsenäistä vaikutusta keskiasteen tutkinnon suorittamiseen ja tutkinnon tyyppiin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa ja ylioppilastutkinnon osuudessa tutkinnoista oli selviä alueellisia eroja. Keskiasteen tutkinnon suorittamista selitettäessä nämä alue-erot selittyivät nuorten erilaisilla perhetaustoilla eri alueilla. Asuinalueella ei havaittu olleen vaikutusta siihen, suorittavatko nuoret keskiasteen tutkinnon. Sen sijaan suoritetun tutkinnon tyyppiä selitettäessä alueiden välinen vaihtelu ei selittynyt täysin perhetaustojen erojen huomioon ottamisella. Tutkituista asuinalueen ominaisuuksista väestön koulutusrakenne osoittautui voimakkaimmaksi vaikutuksiltaan. Korkean koulutustason alueilla ylioppilastutkintojen osuus tutkinnoista oli keskimääräistä suurempi perhetaustan alue-erojen huomioon ottamisen jälkeenkin. Matalan koulutustason alueet eivät sen sijaan poikenneet vaikutuksiltaan keskimääräisistä alueista, eli koulutusrakenteen vaikutus oli epälineaarinen. Koulumenestykseen asuinalueella ei ollut vaikutusta. Asuinalueen väestön koulutusrakenteen selitysvoima oli yksilöiden välistä vaihtelua selitettäessä selvästi vähäisempi kuin perhetaustan selitysvoima, mutta perhetaustan erojen huomioon ottamisen jälkeen jäljelle jääneen alueiden välisen vaihtelun ylioppilastutkintojen osuudessa koulutusrakenne selitti hyvin. Koulun ominaisuuksien vaikutuksia tutkittaessa havaittiin yläasteen koulun oppilaiden sosioekonomisella taustalla olleen vaikutusta vuosina 1995 - 98 peruskoulun päättäneiden helsinkiläisten nuorten peruskoulun jälkeen aloitetun opiskelu-uran tyyppiin. Tämä kouluvaikutus välitti havaittua asuinalueen väestön koulutusrakenteen vaikutusta. Myös kouluvaikutuksen selitysvoima yksilöiden välisen vaihtelun selittäjänä oli selvästi heikompi kuin perhetaustan selitysvoima. Tulokset osoittavat aiempien tutkimusten tapaan koulutustulosten olevan yhteydessä perhetaustaan. Myös asuinalueella ja koulun oppilasrakenteella on tämän tutkimuksen perusteella Helsingissä jonkin verran merkitystä peruskoulun jälkeisen uran kannalta. Huono-osaisimmilla alueilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta, mikä saattaa osaksi johtua Helsingissä harjoitetusta alueellisen segregaation ehkäisemiseen tähdänneestä asuntopolitiikasta, jonka avulla on voitu välttää huono-osaisuuden äärimmäinen keskittyminen alueellisesti.Neighbourhood and family background effects on the secondary education of young people in Helsinki The objective of this study was to find out, how neighbourhood and family characteristics affected young people's completion of secondary education in Helsinki in the 1990's. In addition, effects of school grades and of a number of school characteristics were analysed. Individual-level register-based data compiled by Statistics Finland and neighbourhood-level statistics were used as data. The main individual-level data set represented the young people in Helsinki being in the age of finishing the comprehensive school in the years 1991 - 95, and it had 10,906 cases. The completion of secondary education and the type of completed education were under explanation, the types being upper secondary school and vocational school. Statistical modelling was used as the method of the study, multi-level logistic regression being the type of model applied. Family background had strong effects on the completion of secondary education and especially on the type of completed education. Parental education was a particularly strong background factor. A large share of the family-background effect was mediated by the grades of the final report of the comprehensive school, which had strong effects. Both the family background and the grades also had independent effects on completion of secondary education and on the type of completed education. There were clear differences between neighbourhoods in the proportion of young people who completed secondary education and in the proportions of different types of education. When explaining the completion of secondary education, these differences were explained by differing family backgrounds of young people. Neighbourhoods were not found to have effects on the completion of secondary education. However, when explaining the type of completed education, the between-neighbourhood variation was not explained completely when the differing family backgrounds were taken into account. Of the neighbourhood characteristics under analysis, the educational structure of the neighbourhood population had the strongest effects. In neighbourhoods with a high educational level, the finishing of upper secondary school was more common than in average neighbourhoods also after taking the neighbourhood differences in family backgrounds into account. In contrast, neighbourhoods with a low educational level did not deviate from the average neighbourhoods in their effects. Therefore, the effect of the educational structure was nonlinear. On school grades neighbourhoods did not have effects. The explanatory power of the neighbourhood's educational structure was much weaker than that of the family background in regard to the individual-level variation, but it explained well the between-neighbourhood variation remaining after taking the family backgrounds into account. Effects of school characteristics were analysed with data representing those young people in Helsinki who finished the comprehensive school in the years 1995 - 98. It was found that the socioeconomic composition of the comprehensive school affected the type of educational career that was started. This school effect mediated the observed effect of the educational structure of the neighbourhood population. Also the explanatory power of the school effect was much weaker than that of the family background. The results show, in accordance with earlier studies, that schooling outcomes are associated with family background. This study showed also, that the neighbourhood and the pupil composition of the school have some significance regarding the post-comprehensive school career. The most disadvantaged neighbourhoods were not found to have effects, however. This may be partly because of the housing policy practiced in Helsinki, which has aimed to prevent spatial segregation and has therefore contributed in preventing extreme spatial concentration of disadvantage

The effects of socioeconomic and cultural characteristics of regions on the spatial patterns of the Second Demographic Transition in Finland

The article studies to what extent regional socioeconomic and cultural characteristics explain spatial patterns in the Second Demographic Transition in Finland. The country’s 75 functional regions are used as area units. A summary indicator of the transition based on divorce and cohabitation is used as the dependent variable. The results show that the spatial pattern is mainly determined according to the regional level of urbanization, but the effect is mediated by cultural characteristics (secularization and support for the socialist and green parties). The cultural characteristics have only a modest independent effect.cohabitation, cultural factors, divorce rate, regional differences, second demographic transition, socioeconomic factors

Koulujen alueelliset haasteet ja rahoituksen kohdentuminen: Selvitys peruskoulujen oppilasalueiden väestön sosioekonomisten resurssien yhteydestä oppilaskohtaiseen rahoitukseen pääkaupunkiseudulla ja Turussa

Selvityksessä tarkasteltiin, miten peruskoulujen lähiympäristön väestörakenne on yhteydessä koulujen saamaan rahoitukseen pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Rahoituksen kohdentuminen on kysymyksenä merkittävä, koska sijaintialueen väestörakenteen tiedetään liittyvän koulujen edellytyksiin tuottaa hyviä oppimistuloksia. Väestörakenteen osalta huomioon kohteena olivat erityisesti vähäiset sosioekonomiset resurssit eli alueellistunut huono-osaisuus. Tilastollisen mallinnuksen avulla tarkasteltiin, saavatko haastavammissa ympäristöissä toimivat koulut enemmän oppilaskohtaista rahoitusta kuin muiden alueiden koulut. Kuntien käytännöt koulujen rahoittamisessa vaihtelevat, ja tämä näkyy myös koulun lähialueen huono-osaisuuden yhteydessä rahoitukseen. Erityisesti Helsingissä ja Espoon alakouluissa koulujen rahoitus on yhteydessä alueellisen toimintaympäristön haastavuuteen, mutta Vantaalla ja Turussa yhteys on heikko. Vahvimmillaan huono-osaisuuden ja koulun saamien lisäresurssien yhteys on Helsingissä, jossa on myös ainoana kuntana käytössä haastavimpien alueiden kouluille suunnattu positiivisen diskriminaation tukimalli. Pääsääntöisesti näyttää siltä, että koulujen rahoituksen ja alueellisen huono-osaisuuden välinen yhteys selittyy erityisryhmien – maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja erityisopetuksessa olevien oppilaiden – vaikutuksella rahoitukseen. Kyse ei näin olekaan varsinaisesti koulun kokonaisvaltaiseen toimintaan suunnatusta tuesta, vaikka alueen huonoosaisuus vaikuttaa koulun toimintaedellytyksiin laajemmin kuin kyseisten erityisryhmien osalta. Koulujen erot oppilaskohtaisessa rahoituksessa eivät myöskään tyypillisesti ole suuria, vaikka toimintaympäristöjen sosioekonomiset erot ovat joissakin kunnissa merkittäviä

Suomalaisten ansiotuloliikkuvuus ja ammattiryhmän vaihdokset rakennemuutoksen aikana

Talouden rakennemuutos ja globalisaatio ovat vaikuttaneet työhön ja toimeentuloon eri puolilla maailmaa. Maiden sisäiset tuloerot ovat kasvaneet ja keskituloisten aseman on nähty heikentyneen useissa kehittyneissä maissa, kun taas maiden väliset tuloerot ovat kaventuneet. Julkaisussa kuvataan ansiotulojen jakautumista, ammattiryhmien välistä liikkuvuutta ja tuloliikkuvuutta eri sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 2004 2016. Siinä keskitytään 24 59-vuotiaiden ansiotuloihin, jotka sisältävät henkilön palkka- ja yrittäjätulot ennen veroja. Ansiotuloja tarkastelemalla saadaan kirkkaampi kuva työmarkkinoilla tapahtuneiden muutosten seurauksista kuin analysoimalla käytettävissä olevia tuloja, jolloin tulonsiirrot pehmentävät esimerkiksi työttömyyden seurauksia

Neighbourhood effects on psychiatric disorders among Finnish adolescents : The moderating impact of family background

Publisher Copyright: © 2021 The AuthorsWe study whether childhood neighbourhood context affects mental health in adolescence in Finland. We also examine heterogeneous effects by family background. By exploiting register data for 1999–2018, we use sibling fixed effects models to gain more robust evidence on the existence of neighbourhood effects. We do not find evidence of an association between neighbourhood characteristics and psychiatric disorders within families. Differences in the effects by family background were not consistent, and variation was mainly found in random effects models. In general, observed family characteristics were strongly associated with psychiatric disorders. This means that interventions should be targeted to children at risk rather than certain neighbourhoods.Peer reviewe

Unravelling the demographic dynamics of ethnic residential segregation

The research leading to these results has received funding from the European Research Council under the European Union's Seventh Framework Programme (FP/2007-2013) / ERC Grant Agreement n. 615159 (ERC Consolidator Grant DEPRIVEDHOODS, Socio-spatial inequality, deprived neighbourhoods, and neighbourhood effects).Selective intra-urban migration of ethnic groups is often assumed to be the main micro-level mechanism reproducing ethnic residential segregation. However, other demographic processes, such as natural change and international migration, also matter. This paper contributes to the literature by unravelling the impacts of different demographic processes to changes in ethnic segregation. It uses longitudinal individual-level register data on the complete population of the Helsinki region in Finland. We calculate observed changes in exposure indices, segregation indices in counterfactual scenarios, and decompositions of population changes. Results indicate that intra-regional migration is the main process affecting segregation between Finnish-origin and non-Western-origin populations, but whereas migration of the former increases segregation, migration of the latter decreases it. International migration and natural change among the non-Western-origin population are the main processes increasing exposure of the non-Western-origin population to other members of the group. No indication is found of a general tendency to "self-segregate".Publisher PDFPeer reviewe