"Tsemppi sai mut sinne ja mul oli helpottunut olo" : Nuorten kokemuksia Ohjaamon jännittäjäryhmästä

Tutkin nuorten kokemuksia erään suomalaisen keskisuuren kaupungin Ohjaamon psykososiaalisen tuen hankkeen jännittäjäryhmästä. Jännittäjäryhmän on kehittänyt psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin. Tuon tutkimuksessani esille hänen kehittämistyötään ja ryhmän sisältöä sekä sen taustaa psykologisella ja psykoterapeuttisella kentällä. Käsittelen myös nuoruutta kehitysvaiheena ja sosiaalisen jännittämisen taustoja. Kokemukseni mukaan moni nuori jännittää sosiaalisia tilanteita, ja psykoterapeuttina olen huolissani, koska mielestäni sosiaalinen jännittäminen on lisääntynyt. Toivon, että tähän löytyy Ohjaamoiden psykososiaalisen tuen jännittäjäryhmien kautta apua ja tukea nuorille koko Suomessa. On hyvä asia, että on olemassa malleja, joita on tutkittu ja pidetään hyvänä hoidettaessa nuorten jännittämistä. Tutkimukseni tärkein tavoite oli saada vastauksia tutkimuskysymykseeni siitä, miten Ohjaamon jännittäjäryhmään osallistuneet nuoret kokevat ryhmän toiminnan.. Olen selvittänyt tutkimuksessani minkälaiset menetelmät auttoivat nuoria ja minkälaista tukea he tarvitsivat jotta he osallistuivat ryhmään. Lisäksi tuon esille ryhmään osallistuneiden nuorten sosiaalisen jännittämisen kokemuksia. Tutkielman aineistona on kuuden Ohjaamon jännittäjäryhmän läpikäyneen nuoren haastattelua ja aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysini ensimmäinen tulos oli nuorten kokemuksista nousevat ilmiöt. Nuoret kertoivat, että he tulivat ryhmään, jotta jännittäminen helpottuisi. Nuoret jännittivät kaikenlaisia sosiaalisia tilanteita esimerkiksi isoja ihmisjoukkoja ja oman ikäisiä sekä työssä ja koulutuksessa tapahtuvia sosiaalisia tilanteita. Nuoret kokivat erittäin merkityksellisenä sen, että ryhmästä ja sen menetelmistä kerrottiin. Nuoret nostivat esille ohjauksen merkityksellisyyden ryhmään osallistumisen taustalta. Tuki ja kannustus olivat tärkeitä osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Nuoret nostivat esille myös sen, että koulutukseen ja työhön on vaikeampi osallistua ja pysyä niissä jännittämisen vuoksi. Tämä oli yksi syy siihen, että nuoret toivoivat jännittämiseen helpotusta. Nuoret kertoivat seuraavien, jännittäjä ryhmässä esillä olleiden teemojen olleen hyödyllisiä jänittämisen käsittelyssä: psykoedukaatio, vertaistuki, hyväksyminen ja toiminnalliset menetelmät. Nämä nostan myös esille tarkemmin tutkimuksessani nuorten kokemusten kautta

Quantitative determination of estrone by liquid chromatography-tandem mass spectrometry in subcutaneous adipose tissue from the breast in postmenopausal women

Estrone is the most abundant estrogen after the menopause. We developed a liquid chromatography-tandem mass spectrometric method (LC-MS/MS) for determination of estrone in adipose tissue. Subcutaneous adipose tissue from the breast was collected during elective surgery in postmenopausal women undergoing mastectomy for treatment of breast cancer (n = 13) or reduction mammoplasty (controls, n = 11). Homogenized adipose tissue was extracted with organic solvents and the estrone fraction was purified by LH-20 column chromatography from the excess of lipids. The concentration of estrone was analyzed by LC-MS/MS. The method was accurate with an intra-assay variation of 8% and an interassay variation of 10%. The median concentration of estrone in subcutaneous adipose tissue from the breast did not differ between breast cancer and control women, 920 pmol/kg and 890 pmol/kg, respectively. In breast cancer patients but not in the controls, breast adipose tissue estrone levels correlated positively with the serum estrone concentration. In conclusion, the new method provides a reliable means to measure estrone concentrations in adipose tissue in postmenopausal women. (C) 2015 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Estrogen biosynthesis in breast adipose tissue during menstrual cycle in women with and without breast cancer

Circulating estrogens fluctuate during the menstrual cycle but it is not known whether this fluctuation is related to local hormone levels in adipose tissue. We analyzed estrogen concentrations and gene expression of estrogen-regulating enzymes in breast subcutaneous adipose tissue in premenopausal women with (n = 11) and without (n = 17) estrogen receptor-positive breast cancer. Estrone (E-1) was the predominant estrogen in premenopausal breast adipose tissue, and E-1 and mRNA expression of CYP19A1 in adipose tissue correlated positively with BMI. Adipose tissue estradiol (E-2) concentrations fluctuated during the menstrual cycle, similarly to the serum concentrations. In women with breast cancer median adipose tissue E-1 (1519 vs. 3244, p <.05) and E-2 (404 vs. 889 pmol/kg, p <.05) levels were lower in the follicular than in the luteal phase whereas in control women no significant differences were observed. In the follicular phase, mRNA expressions of HSD17B1 (median 0.06; interquartile range 0.05-0.07 vs. 0.17; 0.03-0.2, p = .010) and CYP19A1 (0.08; 0.07-0.14 vs. 0.22; 0.09-0.54, p = .025) were lower in women with breast cancer than in controls. In conclusion, the changes in adipose tissue E-1 and E-2 concentrations and the estrogen-regulating CYP19A1 and HSD17B1 during the menstrual cycle may be related to dysfunctional local estrogen metabolism in women with breast cancer.Peer reviewe

Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky

Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky -hankkeessa tutkittiin yliopistosairaalan muistipoliklinikoille ohjautuneiden työikäisten kognitiivisia heikentymiä ja niiden taustalla olevia tekijöitä. Lisäksi kehitettiin työssä ilmenevien kognitiivisten vaikeuksien yksilölliseen arviointiin ja työn muokkaukseen soveltuvia menetelmiä. Hankkeen yleisinä tavoitteina oli tiedonkäsittelyn häiriöiden varhaistunnistuksen ja hoitoonohjauksen, sekä niiden työkykyvaikutusten arvioinnin kehittäminen

”YKSI ELÄMÄNI SURULLISIMMISTA, MUTTA KAUNEIMMISTA HETKISTÄ” - Äitien kokemuksia kuolleen lapsen synnyttämisestä

Kohtukuolemalla tarkoitetaan sikiön kuolemista kohtuun loppuraskauden aikana. Suomen lain mu-kaan sikiö luokitellaan kohtukuolleeksi, kun raskaus on kestänyt vähintään 22 täyttä raskausviikkoa tai sikiö painaa vähintään 500g. Vuonna 2008 Suomessa syntyi 59 808 lasta, joista 198 syntyi kuolleena (3,2 kuolleena syntynyttä tuhatta syntynyttä kohden). Yleensä lapsen kuollessa kohtuun on synnytystapa ensisijaisesti alatiesynnytys terveydellisistä syistä johtuen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohtukuoleman kohdanneiden äitien kokemuksia kuolleen lapsen synnyttämisestä. Tutkimuksen avulla tuotetaan tietoa siitä, millaisia merkityksiä synnyttäneet äidit antavat synnytyskokemukselle surutyön näkökulmasta. Tavoitteena oli antaa kehitysideoita hoitotyölle sekä tuottaa tietoa ja apua kohtukuoleman kokeneille vanhemmille. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui ympäri Suomen neljä (N=4) kohtukuoleman kokenutta äitiä, jotka olivat synnyttäneet lapsensa alateitse vähintään vuosi sitten. Tutkimukseen osallistuneiden äitien lapset olivat menehtyneet kohtuun raskausviikoilla 28-38. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Toive kriisihoitamisen osaamisesta nousi vahvasti esiin kuollutta lasta synnyttävän perheen kohdalla. Perusturvallisuutta lisäävät tekijät kuten hoiva, huolenpito ja kiireetön läsnäolo toivat äideille kokemuksen hoidetuksi tulemisesta. Äidit kokivat, ettei heitä valmisteltu vauvan kohtaamiseen eikä synnytykseen. Keskusteluavun tarjoaminen koettiin tärkeäksi. Henkilökunnan inhimillinen tapa kohdata vauva koettiin vauvan kohtaamista tukevaksi. Äidit toivoivat, että heitä ohjattaisiin ja rohkaistaisiin muistojen ottamiseen sekä viettämään aikaa vauvan kanssa, sillä vauvan kanssa vietetty aika koettiin merkitykselliseksi. Jatkossa tulee tutkia myös kohtukuoleman kokeneiden isien saamaa tukea. Tärkeää on kartoittaa miten raskaana oleva suhtautuu uuteen raskauteensa sen jälkeen kun on aiemmin kohdannut kohtukuoleman. Henkilökunnan kokemuksia kohtukuoleman kohdanneen perheen tukemisesta olisi kartoitettava.The term stillbirth is used when the fetus dies in utero during late pregnancy. According to the Finnish law, the fetus is classified as stillborn when the pregnancy has lasted a minimum of 22 full gestation weeks or the fetus weighs at least 500 grams. In 2008 there were 59,808 children born in Finland, of which 198 were born dead (3,2 stillborn per thousand children born). Usually in the case of a stillbirth, the mode of delivery is primarily vaginal delivery due to health reasons. The purpose of this Bachelor's Thesis was to explore the experiences of delivery amongst mothers who had faced a stillbirth. With the help of this study the intention was to produce information about what kind of significance the mothers gave to the delivery experience from the mourning perspective. The aim was to create ideas for the development of the nursing field and to produce information and help for the parents who have experienced a stillbirth. The study was qualitative and the data was collected by using an open-ended interview. The participants were four (N=4) mothers around Finland who had experienced a stillbirth and delivered the baby vaginally not less than one year ago. The babies of the participants had died in utero between the gestation weeks 28 and 38. The collected data was analyzed by using inductive content analysis. A strongly emerging aspect in the results was hospital staff with good crisis care skills in the case of families giving birth to a dead child. The mothers felt that factors that increased emotional security such as care, attention and leisured presence gave them the experience of being treated. The mothers also felt that they had been not prepared in advance for the delivery or for meeting the baby. Offering conversational support was considered important. The mothers thought that the staff's humane way of dealing with the baby helped them with meeting the baby. They hoped that they would be guided and encouraged to create memories and spend time with the baby, since the time spent with the baby was considered significant. Future research should focus on the support given to fathers facing a stillbirth. It is also important to survey how a pregnant woman feels about a new pregnancy after experiencing stillbirth. Furthermore, the hospital staff's experiences of supporting the parents facing stillbirth should be examined

"Tsemppi sai mut sinne ja mul oli helpottunut olo" : Nuorten kokemuksia Ohjaamon jännittäjäryhmästä

Tutkin nuorten kokemuksia erään suomalaisen keskisuuren kaupungin Ohjaamon psykososiaalisen tuen hankkeen jännittäjäryhmästä. Jännittäjäryhmän on kehittänyt psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin. Tuon tutkimuksessani esille hänen kehittämistyötään ja ryhmän sisältöä sekä sen taustaa psykologisella ja psykoterapeuttisella kentällä. Käsittelen myös nuoruutta kehitysvaiheena ja sosiaalisen jännittämisen taustoja. Kokemukseni mukaan moni nuori jännittää sosiaalisia tilanteita, ja psykoterapeuttina olen huolissani, koska mielestäni sosiaalinen jännittäminen on lisääntynyt. Toivon, että tähän löytyy Ohjaamoiden psykososiaalisen tuen jännittäjäryhmien kautta apua ja tukea nuorille koko Suomessa. On hyvä asia, että on olemassa malleja, joita on tutkittu ja pidetään hyvänä hoidettaessa nuorten jännittämistä. Tutkimukseni tärkein tavoite oli saada vastauksia tutkimuskysymykseeni siitä, miten Ohjaamon jännittäjäryhmään osallistuneet nuoret kokevat ryhmän toiminnan.. Olen selvittänyt tutkimuksessani minkälaiset menetelmät auttoivat nuoria ja minkälaista tukea he tarvitsivat jotta he osallistuivat ryhmään. Lisäksi tuon esille ryhmään osallistuneiden nuorten sosiaalisen jännittämisen kokemuksia. Tutkielman aineistona on kuuden Ohjaamon jännittäjäryhmän läpikäyneen nuoren haastattelua ja aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysini ensimmäinen tulos oli nuorten kokemuksista nousevat ilmiöt. Nuoret kertoivat, että he tulivat ryhmään, jotta jännittäminen helpottuisi. Nuoret jännittivät kaikenlaisia sosiaalisia tilanteita esimerkiksi isoja ihmisjoukkoja ja oman ikäisiä sekä työssä ja koulutuksessa tapahtuvia sosiaalisia tilanteita. Nuoret kokivat erittäin merkityksellisenä sen, että ryhmästä ja sen menetelmistä kerrottiin. Nuoret nostivat esille ohjauksen merkityksellisyyden ryhmään osallistumisen taustalta. Tuki ja kannustus olivat tärkeitä osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Nuoret nostivat esille myös sen, että koulutukseen ja työhön on vaikeampi osallistua ja pysyä niissä jännittämisen vuoksi. Tämä oli yksi syy siihen, että nuoret toivoivat jännittämiseen helpotusta. Nuoret kertoivat seuraavien, jännittäjä ryhmässä esillä olleiden teemojen olleen hyödyllisiä jänittämisen käsittelyssä: psykoedukaatio, vertaistuki, hyväksyminen ja toiminnalliset menetelmät. Nämä nostan myös esille tarkemmin tutkimuksessani nuorten kokemusten kautta

Response to the comments by Per E. Lonning

Peer reviewe

Röntgenkuvan arviointi: riittävän kuvan kriteeristö hukkakuvien vähentämiseksi

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Keski-Suomen hyvinvointialueen toimeksiannosta. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda Keski-Suomen hyvinvointialueelle yhteistyöprojektina valittujen kuvauskohteiden osalta uusi riittävän kuvan kriteeristö. Tavoitteena on helpottaa valittujen röntgenkuvauskohteiden arviointia ja ehkäistä turhia hukkakuvia. Kehittämistyö on osa Keski-Suomen hyvinvointialueen kuvantamisen laajempaa kehitysprojektia. Kuvauskohteiksi valittiin polven, olkapään sekä ranteen röntgentutkimuksien tietyt projektiot. Valitut kuvauskohteet ovat haastavia ja niitä uusitaan paljon hukkakuvatilastojen mukaan. Kehittämistyö koostui kirjallisesta raportista sekä tiiviistä esityksestä, joka esiteltiin Keski-Suomen hyvinvointialueen kuvantamisen työntekijöille. Raporttiin kerättiin teoreettista pohjatietoa niin tutkimustiedon kuin kuvausohjeiden muodossa. Valituista kuvauskohteista kerättiin hyvän kuvan kriteerit sekä kuvaesimerkit onnistuneista ja epäonnistuneista röntgenkuvista. Keski-Suomen hyvinvointialueella julkaistiin polven osalta uusi riittävän kuvan kriteeristö sekä lisäksi hukkakuva-analyysi uuden kriteeristön vaikutuksesta hukkakuvien määriin. Olkapään röntgentutkimuksen osalta riittävän kuvan kriteeristöä ei tämän kehittämistyön puitteissa keretty luoda, mutta se tullaan luomaan tämän kehittämistyön pohjalta. Ranteen röntgentutkimuksesta puolestaan riittävän kuvan kriteeristöä tuskin tullaan tekemään, koska kuvan onnistumisen raamit ovat jo valmiiksi sen verran tiukat, ettei niitä ole varaa löysentää. Raportissa käsiteltiin teoriatietoa röntgenkuvantamisesta ja -tutkimuksista sekä laadunvarmistuksesta. Tulevaisuudessa muistakin, etenkin vaikeista, kuvauskohteista voitaisiin kehittää riittävän kuvan kriteeristöjä, jotta röntgenhoitajien jokapäiväinen työ helpottuisi. Kriteeristöjen avulla voitaisiin myös tutkia, onko niillä ollut kuinka suuri vaikutus hukkakuvatilastoihin. Lisäksi olisi toivottavaa, että Suomen hyvinvointialueet pitäisivät kuvausohjeet julkisina, jolloin maan sisäisiä kuvausohjeita saataisiin yhtenäistettyä. Yhtenäistäminen olisi järkevää, jos tulevaisuudessa ollaan siirtymässä kohti koko maan yhteistä kuva-arkistointia

Adipose tissue estrogen production and metabolism in premenopausal women

Objective: Although the ovaries produce the majority of estrogens in women before menopause, estrogen is also synthesized in peripheral tissues such as adipose tissue (AT). The typical female AT distribution, concentrated in subcutaneous and femoro-gluteal regions, is estrogen-mediated, but the significance of estrogen synthesis in AT of premenopausal women is poorly understood. Design and Methods: Serum and subcutaneous and visceral AT homogenates from 28 premenopausal women undergoing non-malignant surgery were analyzed for estrone, estradiol, and serum estrone sulfate (E1S) concentrations with liquid chromatography-tandem mass spectrometry. Isotopic precursors were used to measure enzyme activities of estrone-producing steroid sulfatase and estradiol-producing 17?-hydroxysteroid dehydrogenases (17?-HSD). Messenger RNA (mRNA) expression levels of genes for estrogen-metabolizing enzymes were analyzed using real-time reverse transcription quantitative polymerase chain reaction. Results: While estradiol was the predominant circulating active estrogen, estrone dominated in AT, with a higher concentration in visceral than subcutaneous AT (median, 2657 vs 1459 pmol/kg; P = 0.002). Both AT depots converted circulating E1S to estrone, and estrone to estradiol. Median levels of estrone were five to ten times higher in subcutaneous and visceral AT than in serum (P <0.001) and the estradiol level in visceral AT was 1.3 times higher than in serum (P <0.005). The local estrone concentration in visceral AT correlated positively with mRNA expression of estrone-producing enzyme aromatase (r = 0.65, P = 0.003). Waist circumference correlated positively with increased estradiol production in subcutaneous AT (r = 0.60, P = 0.039). Conclusions: Premenopausal AT demonstrated high estrogenic enzyme activity and considerable local estrogen concentrations. This may be a factor promoting female-typical AT distribution in premenopausal women.Peer reviewe