Analysing Affective Communities : Review of Cultural Studies Summer School 10.-12.8.2022

Non peer reviewe

Affektiivisia yhteisöjä analysoimassa : Kulttuurintutkimuksen kesäkoulu 10.–12.8.2022

Non peer reviewe

Verkkoviha väkivaltana – vihapuhetutkijoiden näkökulmia

nonPeerReviewe

”Androidi”, ”Keisarinna”, ”pissistyrkky”: diskurssianalyysi Sanna Mariniin kohdistuneesta vihapuheesta ja naisvihasta Hommaforumilla

Vihapuhe ja naisviha ovat laajasti esiintyviä ja demokraattisen yhteiskunnan tasa-arvoisuutta horjuttavia ilmiöitä. Politiikan kentällä etenkin naispoliitikot kohtaavat häirintää ja erilaisia sukupuoleen ja työhön kohdistuvia paineita. Suomessa keskustelua on herättänyt Sanna Mariniin kohdistuva vihapuhe hänen pääministerikautensa aikana. Tässä tutkielmassa tarkastelin sitä, millaisia vihapuhediskursseja ja naisvihan muotoja Mariniin kohdistui. Tarkasteluni kohdentui Hommaforumilla käytyyn Marinia koskevaan keskusteluun, josta keräsin aineistoksi 460 viestiä. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä oli vihapuhetta ja naisvihaa koskeva tutkimus sekä J.L. Austinin kehittämä puhetekoteoria, ja tutkimusmenetelminä käytin kriittistä diskurssianalyysia sekä retorista analyysia. Tulosten mukaan Mariniin kohdistettiin ristiriitaisia vaatimuksia liittyen naiseuteen, nuoreen ikään sekä pääministeriyteen. Muodostamistani kolmesta vihapuhediskurssista ensimmäisessä Mariniin kohdistuu objektivoivaa, seksualisoivaa, mekanisoivaa ja eläimellistävää epäinhimillistämistä. Toisessa diskurssissa Marin esitetään ylimielisenä ja vallanhimoisena vallankäyttäjänä. Tämä on ristiriidassa kolmannen diskurssin kanssa, jossa Marinista tuotetaan kuvaa turhamaisena ja typeränä puuhastelijana. Vihapuhe ilmeni useimmiten ironian ja sarkasmin muodoissa. Tulokset osoittavat, että naisviha on vahvasti läsnä Mariniin kohdistuvassa vihapuheessa ja että vihapuheessa hyödynnetään naisvihaan kietoutuvia retorisia keinoja. Koska vihapuhe on merkittävä naisvihamielisten asenteiden ylläpitämisen ja levittämisen keino, jolla pyritään heikentämään naisten asemaa politiikassa, on jatkuva vihapuheen tutkiminen tärkeää vihapuheen muotojen tunnistamiseksi ja kitkemiseksi

Vihapuhe - oikea uhka vai turhaa hysteriaa? : retorinen analyysi vihapuheen käsitteestä ja siihen suhtautumisesta eduskunnan täysistunnossa 24.6.2020

Tässä tutkielmassa tarkastelin vihapuheen käsitettä ja vihapuheeseen suhtautumista eduskunnan täysistunnossa 24.6.2020, jolloin käsiteltiin kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojan purkua. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millainen suhde vihapuheen käsitteellä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeeseen? 2) Kuinka vihapuheeseen suhtaudutaan? Aineistona toimi eduskunnan täysistunnon pöytäkirja. Analysoin sitä retorisen analyysin avulla. Tutkimuksessani selvisi, että vihapuhe-käsitteen suhde kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeeseen on epäselvä, ja se määrittyy kansanedustajien keskuudessa eri tavoin. Käsitteet ymmärretään joko lähes synonyymeinä, melkein erillisinä tai sisäkkäisinä. Joidenkin kansanedustajien puheessa esiintyy epäjohdonmukaisesti erilaisia käyttötapoja. Vihapuhesuhtautumisen voi jakaa kolmeen ryhmään: torjuvaan, puolustavaan ja varovaiseen suhtautumiseen. Torjuvassa suhtautumisessa vihapuhe nähdään uhkana yhteiskunnalle ja ihmisille. Vihapuheen pelätään kaventavan kohteiden sananvapautta. Puolustavassa suhtautumisessa vihapuhe-käsite nähdään poliittisena välineenä väärää mieltä olevien sanan- ja mielipiteenvapauden rajoittamiselle. Varovainen suhtautuminen yhdistää kahden muun piirteitä. Siinä paheksutaan vihapuhetta, mutta suhtaudutaan varovasti sananvapauden rajoittamiseen. Varovaiseen suhtautumiseen liittyy olennaisesti lainsäädännön painottaminen ja halu depolitisoida vihapuhekeskustelu oikeudelliseen kontekstiin. Tulosten valossa näyttää siltä, että vihapuheen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeen välinen suhde sekä molempien käsitteiden olemus ovat epäselviä lainsäädännölliselläkin tasolla. Asiaan olisi hyvä saada täsmennystä ja poliittinen yhteisymmärrys. Lainsäädännön muuttaminen voi olla tarpeen

Affektiivisia yhteisöjä analysoimassa: Kulttuurintutkimuksen kesäkoulu 10.–12.8.2022

Raportti kulttuurintutkimuksen kesäkoulusta Affective Communities 10.–12.8.2022

Affektiivisia yhteisöjä analysoimassa : Kulttuurintutkimuksen kesäkoulu 10.–12.8.2022

Raportti kulttuurintutkimuksen kesäkoulusta Affective Communities 10.–12.8.2022.publishedVersionNon peer reviewe

The effects of short-term glyphosate-based herbicide exposure on insect gene expression profiles

Glyphosate-based herbicides (GBHs) are the most frequently used herbicides worldwide. The use of GBHs is intended to tackle weeds, but GBHs have been shown to affect the life-history traits and antioxidant defense system of invertebrates found in agroecosystems. Thus far, the effects of GBHs on detoxification pathways among invertebrates have not been sufficiently investigated. We performed two different experiments—1) the direct pure glyphosate and GBH treatment, and 2) the indirect GBH experiment via food—to examine the possible effects of environmentally relevant GBH levels on the survival of the Colorado potato beetle (Leptinotarsa decemlineata) and the expression profiles of their detoxification genes. As candidate genes, we selected four cytochrome P450 (CYP), three glutathione-S-transferase (GST), and two acetylcholinesterase (AChE) genes that are known to be related to metabolic or target-site resistances in insects. We showed that environmentally relevant levels of pure glyphosate and GBH increased the probability for higher mortality in the Colorado potato beetle larvae in the direct experiment, but not in the indirect experiment. The GBHs or glyphosate did not affect the expression profiles of the studied CYP, GST, or AChE genes; however, we found a large family-level variation in expression profiles in both the direct and indirect treatment experiments. These results suggest that the genes selected for this study may not be the ones expressed in response to glyphosate or GBHs. It is also possible that the relatively short exposure time did not affect gene expression profiles, or the response may have already occurred at a shorter exposure time. Our results show that glyphosate products may affect the survival of the herbivorous insect already at lower levels, depending on their sensitivity to pesticides.peerReviewe

Gamifying a BCSS:rehearsal and reflection in reinforcing a health message response

Abstract A gamified approach to promoting reflection and to engaging users in rehearsing decision-making in a dietary context was studied. The game was based on the principles of the Implicit Attitude Test, but was not a complete IAT in itself like the original test at projectimplicit.net: by categorising food items under positive or negative associations the players gained points according to their categorisation speed but the score was merely indicative of attitudinal alignment with the target response. Showing the scores was a vehicle for reflection, and repeated playing constituted response rehearsal. Research questions: (1) does a gamified process of drawing attention to implicit attitudes evoke self-reflection and (2) does gamification of response rehearsal contribute positively to behaviour change? We expected the exposure to one’s own choices in the game to heighten the awareness of personal food choices. Experiment participants (N = 58) played the game over a five-day period. Constructs of Rehearsal, Reflection, Perceived Persuasiveness, and Perceived Health Behaviour Change were analysed using PLS-SEM. The findings point to rehearsal having a role in how reflection and perceived persuasiveness are connected. Reflection was involved in the self-reported behaviour change, and perceived persuasiveness can promote behaviour change. Open-ended questions showed awareness of choice having a behavioural effect