Suomalainen tiimityö joukkuehuippu-urheilussa ja mitä voimakkaan keskinäisen riippuvuuden tiimit voisivat siitä työelämässä oppia

World-class team sports is often used as a source of lessons for workplace teamwork. Since there are various types of teams, the degree of interdependence can be used to draw more reliable and profound analogies between these different realms. Whereas less interdependent teams necessitate only little interaction between members, highly interdependent sports and workplace teams require continuous and tight collaboration by everyone. Building on the fact that certain Finnish teams in six interdependent world-class team sports have recently performed better than expected in many competitions, this study explores the common reasons for successful teamwork in these teams and contemplates how these aspects could be utilized in interdependent workplace teams. The study obtained two sets of qualitative data. Semi-structured interviews were conducted with twelve high profile coaches from aesthetic group gymnastics, basketball, floorball, ice hockey, synchronized skating and volleyball, while I also used my own experiences as a professional floorball player employing analytic autoethnography. The analysis of the interview data followed the roadmap for building theory from cases. The study suggests that teamwork has constituted a major source of competitive advantage for these teams and identifies five common reasons for successful teamwork. First, specific Finnish values have had a profound positive impact on the tone of teamwork. Second, the people in these teams have shared certain attributes, reflecting above all willingness to help and always place the team first. Third, the teams have been able to generate an atmosphere of extraordinary respect and trust, which has allowed individual members to release their entire potential but also made them inclined to devote that potential wholly to their team’s use. Fourth, the teams have attained a solid common ground and engaging high-quality decisions by a thorough dialogue and participative decision-making. Fifth and finally, the teams have employed a variety of elevating daily routines and rituals that have contributed to the way members have treated and interacted with each other. On top of these five perspectives, the study explains how a longer-term Finnish culture of success could be established into a shorter-run successful team by holding the team rather permanent, being able to look beyond results and by primarily loving the daily work and people in the team. Altogether, it appears that the perspectives could be broadly applicable in Finnish interdependent workplace teams with only minor exceptions and cautions.Joukkuehuippu-urheilusta otetaan usein oppeja työelämän tiimityöhön. Koska tiimejä on monen-laisia, niiden edellyttämää keskinäistä riippuvuutta voidaan käyttää apuna luotettavampien ja syvällisempien vastaavuuksien löytämiseksi. Pienen keskinäisen riippuvuuden tiimit vaativat vain vähän jäsenten välistä vuorovaikutusta, kun taas korkean keskinäisen riippuvuuden tiimit sekä joukkueurheilussa että työelämässä edellyttävät kaikilta jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä. Tietyt suomalaiset huippu-urheilujoukkueet kuudessa korkean keskinäisen riippuvuuden lajissa ovat viime aikoina menestyneet poikkeuksellisen hyvin. Kyseiseen havaintoon perustuen tämä tutkimus etsii tiimityön yhteisiä menestystekijöitä näissä joukkueissa ja pohtii, miten löydettyjä tekijöitä voisi hyödyntää vastaavanlaisissa tiimeissä työelämässä. Tutkimuksessa käytettiin kahta kvalitatiivista aineistoa. Haastatteluaineistoa kerättiin kahdeltatoista eturivin joukkuevoimistelu-, jääkiekko-, koripallo-, lentopallo-, muodostelmaluistelu- ja salibandyvalmentajalta, minkä lisäksi hyödynsin omia kokemuksiani salibandyammattilaisena autoetnografian keinoin. Haastattelu-aineiston analysointi noudatti malliesimerkkeihin pohjautuvaa grounded theory -menetelmää. Tutkimus vahvistaa, että tiimityö on luonut kyseisille joukkueille merkittävää kilpailuetua ja tunnistaa viisi yhteistä ja toisiinsa liittyvää tiimityön menestystekijää. Ensiksi, suomalaisilla perus-arvoilla on ollut voimakas vaikutus sävyyn, jolla tiimityötä tehdään. Toiseksi, ihmisillä näissä joukkueissa on ollut yhteisiä piirteitä, kuvastaen ennen kaikkea halua auttaa ja asettaa joukkue etusijalle kaikissa tilanteissa. Kolmanneksi, joukkueet ovat kyenneet luomaan poikkeuksellisen kunnioituksen ja luottamuksen ilmapiirin, mikä on auttanut yksittäisiä jäseniä realisoimaan potentiaalinsa mutta myös kanavoimaan tämän potentiaalin joukkueen käyttöön. Neljänneksi, hyödyntäen perusteellista dialogia ja osallistavaa päätöksentekoa, joukkueet ovat saavuttaneet vankan yhteisen ymmärryksen sekä laadukkaita ja sitouttavia päätöksiä. Viidenneksi, joukkueet ovat käyttäneet monia päivittäisiä rutiineja ja rituaaleja vaikuttaakseen kohottavasti tapaan, jolla jäsenet ovat olleet vuorovaikutuksessa keskenään sekä kohdelleet toisiaan. Näiden viiden menestystekijän lisäksi tutkimus esittää, kuinka lyhemmällä aikavälillä menestyksekkääseen joukkueeseen voitaisiin luoda pidemmän aikavälin suomalaista menestyksen kulttuuria pitämällä joukkueen kokoonpano verraten muuttumattomana, kykenemällä näkemään konkreettisten tulosten taakse sekä nauttimalla ensisijaisesti päivittäisestä työstä joukkueen ihmisten kanssa. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tunnistetut menestystekijät olisivat hyödynnettävissä vastaavissa suomalaisissa työelämätiimeissä vain vähäisin poikkeuksin ja rajoituksin

Digitaalisen terveyspalvelun käyttöönotto potilaiden toimesta syöpähoitojen yhteydessä

General digitalization of services and increased interest in patient experience has fostered quickened development of digital services targeted to patients. However, the factors behind patients’ acceptance of different kinds of services have not been extensively studied. Furthermore, the effects of digital services on patient experience still call for further examination. The aim of this thesis was to provide answers to these topics by investigating a digital service provided to the patients in cancer care. The theoretical background of the study included adoption and acceptance theories, such as technology acceptance model (TAM), and concepts of user experience and patient experience. The research used a qualitative approach and the data was collected with thematic interviews with cancer patients (n = 12). The interviewees were dealt in two groups: active users of the service and non-users. Thematic analysis was used as the analysis method. Direct quotations from the data were utilized as support for the reporting of the results. The study found factors affecting adoption and acceptance in five categories: related to the care, to personal condition, to the service in question, to IT in general, and a category of other factors. The results supported previous literature on acceptance by finding perceived usefulness, perceived ease of use, and perceived threat as predictors of patients’ acceptance of digital services, but also indicated lacks in exhaustiveness of acceptance theories. The study found mostly positive effects on patient experience. Patient experience themes found in the study correlated with previous research on patient experience. The examined digital service affected most in the themes of communication, information, and continuity and integration. Based on the results, the thesis presents both theoretical and practical implications regarding digital health services from the patients’ perspective.Yleinen palveluiden digitalisoituminen ja lisääntynyt kiinnostus potilaskokemukseen on johtanut nopeutuneeseen potilaille suunnattujen digitaalisten palveluiden kehitykseen. Erilaisten digitaalisten palveluiden käyttöönottoon potilaiden toimesta vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan ole kattavasti tutkittu. Lisäksi digitaalisten palveluiden vaikutukset potilaskokemukseen tarvitsevat lisää tutkimusta. Tämän työn tarkoituksena oli löytää vastauksia näihin aihealueisiin tutkimalla potilaille syöpähoitojen yhteydessä tarjottua digitaalista palvelua. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostivat teknologian käyttöönoton teoriat, kuten TAM-malli (technology acceptance model), sekä käyttäjäkokemuksen ja potilaskokemuksen konseptit. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti, ja data kerättiin syöpäpotilaiden teemahaastatteluilla (n = 12). Haastateltavat jaettiin kahteen ryhmään: palvelua aktiivisesti käyttävät sekä palvelua käyttämättömät. Analyysimetodina käytettiin temaattista analyysiä. Tulosten raportoinnin tukena hyödynnettiin suoria lainauksia haastatteluaineistosta. Tutkimuksessa löydettiin käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä viidestä kategoriasta: hoitoon liittyvät, kuntoon liittyvät, tutkittuun palveluun liittyvät, yleisesti informaatioteknologiaan liittyvät, sekä muut. Tulokset tukivat aiempaa käyttöönoton teoriaa, sillä havaittu hyödyllisyys, havaittu käytön helppous, sekä havaittu uhka vaikuttivat käyttöönottoon. Tulokset kuitenkin myös viittasivat puutteisiin em. teorioiden kattavuudessa. Tutkimuksen perusteella digitaalisilla palveluilla koetaan olevan pääasiassa positiivisia vaikutuksia potilaskokemukseen. Tutkimuksessa esille tulleet potilaskokemukseen liittyvät teemat korreloivat aikaisemmissa tutkimuksissa havaittujen teemojen kanssa. Tutkittu digitaalinen palvelu vaikutti eniten kommunikaation, informaation sekä jatkuvuuden ja integraation teemoihin. Diplomityössä esitellään tulosten perusteella sekä teoreettisia että käytännön päätelmiä liittyen digitaalisiin terveyspalveluihin potilaiden näkökulmasta

How to Save Both Body and Soul : Editing and Contextualizing a Middle English Primer in Glasgow University Library MS Hunter 520

Tutkielman aiheena on kuuden hengellisen tekstin kokoelma, joka sisältyy keskienglanninkieliseen, 1300-luvun viimeiselle neljännekselle ajoitettuun Glasgow’n yliopiston kirjaston (Glasgow University Library) käsikirjoitukseen Hunter 520. Kirjaston käsikirjoitusluettelossa tästä noin 3 400 sanan mittaisesta kokoelmasta käytetään nimitystä ”Primer”. Tekstien aiheina ovat 1) viisi ruumiin aistia, 2) kymmenen käskyä, 3) seitsemän ruumiillista laupeudentyötä, 4) seitsemän hengellistä laupeudentyötä, 5) viisi asiaa, jotka tulisi tietää Jeesuksen Kristuksen rakastamiseksi ja 6) millainen on ihminen ruumiissa ja sielussa. Tekstejä ei ole aiemmin editoitu. Tutkielmassa selvitetään, miksi teksteistä käytetään monitulkintaista käsitettä ”primer”, miten ne liittyvät keskienglanninkielisiin hengellisiin opaskirjoihin, mikä tekstien konteksti on ja millaiselle yleisölle ja mitä tarkoitusta varten ne on kirjoitettu. Lisäksi keskiaikaisten käsikirjoitusten editoinnin teorian pohjalta teksteistä tuotetaan kaksi erilaista editiota. Nykytutkijoiden käytössä keskienglannin sana ”primer” tarkoittaa joko rukouskirjaa yleensä, tiettyä vakiintunutta hartauskokoelmaa nimeltä Book of Hours tai lapsille suunnattua lukemisen ja kristinuskon perusteiden alkeiskirjaa. Tutkielmassa käsiteltävä Primer muistuttaa löyhästi viimeistä. Sen teksteistä neljä ensimmäistä on tyypillisiä myöhäiskeskiaikaisten hengellisten opaskirjojen tekstejä. Neljäs Lateraanikonsiili päätti vuonna 1215, että jokaisen kristityn tuli osata tietyt kristinuskon opin ja moraalin perusteet, joita pappi vuosittain kuulusteli pakollisen synnintunnustuksen yhteydessä. Tästä seurasi vilkas keskienglanninkielisten, maallikoille suunnattujen hengellisten oppaiden tuotanto. Primer on hyvän kristillisen elämän ja synnin välttämisen opas, joka perustaa väitteensä Raamattuun yli 40 lainauksella tai parafraasilla. Sitä saatettiin käyttää yksityiseen hartaudenharjoitukseen, synnintunnustukselle valmistautumiseen tai oman sieluntilan tutkimiseen. Viisi ruumiin aistia täytyy hallita, jottei niiden kautta joudu vakaviin, kadottaviin synteihin. Kymmenen käskyä paljastaa ja tuomitsee käskyjen rikkojat. Ruumiilliset laupeudentyöt almuineen tulee kohdistaa Jumalan lakia noudattaville ihmisille. Hengelliset laupeudentyöt auttavat muita kohti pelastusta ja kestämään vainoa uskon tähden. Kaksi viimeistä tekstiä käsittelee sitä, kuinka ihmisen sielun tulee kääntyä pois maailmasta kohti Jumalan rakkautta. Kymmenen käskyä noudattaa muodoltaan yhtä wycliffiläisen heterodoksisen liikehdinnän kirjallista muotoa, ja Primerissa on viittauksia, jotka sopisivat tämän vainotun uskonnollisen vähemmistön, lollardien, hengellisiin käsityksiin. Teksti ei ole avoimesti opillisesti erottelevaa, ja sitä on mahdollista tulkita niin ortodoksiasta kuin heterodoksiasta käsin. Editio 1 on suunnattu paleografeille ja säilyttää keskiaikaiset lyhenteet, välimerkit ja visuaalisia piirteitä. Editiossa 2 lyhenteet on avattu ja välimerkit ja isot kirjaimet noudattavat moderneja konventioita. Sanasto ja alaviitteet raamantunjakeisiin auttavat ymmärtämään tekstiä kontekstissaan. Editiot 1-2 täydentävät toisiaan ja kuvaavat editoinnin tulkinnallista luonnetta historiallisen dokumentin välittämisessä nykylukijalle

Biobased chemicals for mining industry

Abstract. Bio-based chemicals, green chemistry and bioeconomy are emerging trends both in the mining industry and in society in general. This thesis is a literature review, and the aim of this thesis is to review and evaluate promising biobased chemicals for the mining industry. The main interest is in biobased chemicals on industrial scale. Environmental impact of the mining industry is significant and biobased chemicals may decrease the negative impact. Biobased chemicals are part of green chemistry and bioeconomy. These issues among with environmental aspect are growing trends in mining industry and in society in general. Scientists have suggested that there are promising biobased chemicals for mining industry, especially for concentration. Some of the biobased chemicals are promising alternatives for fossil-based chemicals, either fully or partly. However, further research is necessary in order to increase the use of biobased chemicals in mining industry.Biopohjaiset kemikaalit kaivosteollisuudessa. Tiivistelmä. Biopohjaiset kemikaalit, vihreä kemia ja biotalous ovat nousevia trendejä sekä kaivosteollisuudessa että yhteiskunnassa yleisesti. Tämä työ on kirjallisuuskatsaus, joka keskittyy biopohjaisten kemikaalien käyttömahdollisuuksiin kaivosteollisuudessa. Tavoitteena on erityisesti tarkastella biopohjaisia kemikaaleja, joiden on mahdollista korvata fossiilipohjaisia kemikaaleja osaprosesseissa. Kaivosteollisuudella on suuret vaikutukset ympäristöön, ja biopohjaiset kemikaalit ovat yksi mahdollisuus ympäristövaikutusten pienentämisessä. Tutkijat ovat esittäneet, että jotkut biopohjaiset kemikaalit pystyisivät korvaamaan fossiilipohjaiset kemikaalit kaivosteollisuudessa, erityisesti rikastuskemikaaleina. Biopohjaiset kemikaalit pystyisivät toimimaan rikastuskemikaaleina yksinään tai seoksena kaupallisten fossiilipohjaisten kemikaalien kanssa, joten niiden käyttö on mahdollista myös teollisessa mittakaavassa. Lisätutkimusta kuitenkin vaaditaan, jotta biopohjaisista kemikaaleista saadaan pysyvä osa kaivosteollisuutta

Terveyden edistämisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkintovastaavien ja osaamisaluepäälliköiden näkökulmasta : laadullinen kysely

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avoimen kyselyn avulla Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkintovastaavien ja osaamisaluepäälliköiden näkemyksiä terveyden edistämisen koulutuksesta. Tämä opinnäytetyö on osa kansainvälistä Health Promotion Program -hanketta, jonka tarkoituksena on terveyden edistämisen osaamis- ja koulutustarpeiden kartoittaminen. Tavoitteena hankkeessa on saatujen tulosten hyödyntäminen eri tutkintoalojen terveyden edistämisen osaamisen kehittämisessä suunnittelemalla ammatti- ja ammattikorkeakouluihin uusia opintojaksoja. Opinnäytetyö edustaa laadullista tutkimustyyliä, ja sen aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella. Avoin kyselylomake laadittiin sähköiselle eLomake -pohjalle, ja se lähetettiin sähköpostitse yhteensä 20 osallistujalle. Osallistujiksi valittiin 10 tutkintovastaavaa ja 10 osaamisaluepäällikköä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksista selvisi, että terveyden edistäminen ilmenee tutkinto-ohjelmissa ja osaamisalueilla eri tavoin. Yhden näkökulman mukaan se esiintyy lähinnä orientoivassa ohjauksessa. Se voitaisiin huomioida näkyvämmin tutkinto-ohjelman tai tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa. Esimerkiksi opiskelijoiden tietoisuutta terveyden edistämisestä haluttaisiin lisätä. Osa vastaajista koki, että terveyden edistäminen huomioidaan tällä hetkellä opetussuunnitelmassa, ja että näyttöön perustuvaa opetusta tulisi tarjota myös tulevaisuudessa. Toisaalta ilmeni, että yhdellä osaamisalueella terveyden edistäminen on keskeistä kaikessa opetuksessa. Tulosten perusteella oli todettavissa, että terveyden edistäminen ei ilmene kaikilla aloilla niin paljon kuin yleisesti ottaen voisi ajatella. Se on olennaisena osana vain joillakin osaamisalueilla. Yksittäisiä osaamisalueita voisi tulevaisuudessa tutkia tarkemmin yksityiskohtaisen näkemyksen saamiseksi.The purpose of our study was to find out views of Head of Degree Programmes´ and Head of Departments´ in education of health promotion in Metropolia University of Ap-plied Sciences. This study is part of the international Health Promotion Program which aims to identify training needs and future skill demands in the health promotion sector. The Health Promotion Programme will develop new professional higher education and applied vocational education programs in the field of health promotion. We gathered data for our study by sending a questionnaire with open-ended questions to 20 participants via e-mail. Study group included 10 Head of Degree Programmes and 10 Head of Departments. We analysed data using inductive content analysis. The results showed that health promotion is involved in Head of Degree Programmes and Head of Departments in many ways. According to one participant, health promotion is mainly included in orientation studies. It could be more explicitly taken into account in the curricula of Degree Programmes. For instance, students' awareness of health promotion could be increased. Some of the participants thought that health promotion is currently taken into account in the curriculum and that evidence-based education should also be provided in the future. However, some participants thought that promoting health is essential to all education. The results lead to the conclusion that health promotion is not taken into account in all areas as much as it could be. Health promotion is an essential part of just some areas. We recommend that more studies will be carried out in the future

The Landscape ecological Changes of Helsinki Metropolitan Region in 1955 2009

Landscape is shaped by natural environment and increasingly by human activity. In landscape ecology, the concept of landscape can be defined as a kilometre-scale mosaic formed by different land-use types. In Helsinki Metropolitan Region, the landscape change caused by urbanization has accelerated after the 1950s. Prior to that, the landscape of the region was mainly only shaped by agriculture. The goal of this study was in addition to describing the landscape change to discuss the factors impacting the landscape change and evaluate thelandscape ecological impacts of the change. Three study areas at different distances from Helsinki city centre were chosen in order to look at the landscape change. Study areas were Malmi, Espoo and Mäntsälä regions representing different parts of the urban-to-rural gradient in 1955, 1975, 1990 and 2009. Land-use of the maps was then digitized into five classes: agricultural lands, semi-natural grasslands, built areas, waters and others using GIS methods. First, landscape change was studied using landscape ecological indices. Indices used were PLAND i.e. the proportions of the different land-use types in the landscape; MPS, SHEI and SHDI which describe fragmentation and heterogeneity of the landscape; and MSI and ED which are measures of patch shape. Second, landscape change was studied statistically in relation to topography, soil and urban structure of the study areas. Indicators used concerning urban structure were number of residents, car ownership and travel-related zones of urban form which indicate the degree of urban sprawl within the study areas. For the statistical analyses, each of the 9.25 x 9.25 km sized study areas was further divided into grids with resolution of 0.25 x 0.25 kilometres. Third, the changes in the green structure of the study areas were evaluated. The landscape change reflected by the proportions of the land-use types was the most notable in Malmi area where a large amount of agricultural land was developed from 1955 to 2009. The proportion of semi-natural grasslands also showed an interesting pattern in relation to urbanization. When urbanization started, a great number of agricultural lands were abandoned and turned into semi-natural grasslands but as the urbanization accelerated, the number of semi-natural grasslands started to decline because of urban densification. Landscape fragmentation and heterogeneity were the most widespread in Espoo study area which is not only because of the great differences in relative heights within the region but also its location in the rural-urban fringe. According to the results, urbanization induced agricultural lands to be more regular in shape both spatially and temporally whereas for built areas and semi-natural grasslands the impact of urbanization was reverse. Changes in landscape were the most insignificant in the most rural study area Mäntsälä. In Mäntsälä, built area per resident showed the greatest values indicating a widespread urban sprawl. The values were the smallest in highly urbanized Malmi study area. Unlike other study areas, in Mäntsälä the proportion of developing land in the ecologically disadvantageous cardependent zone was on the increase. On the other hand, the green structure of the Mäntsälä study area was the most advantageous whereas Malmi study area showed the most ecologically disadvantageous structure. Considering all the landscape ecological criteria used, the landscape structure of Espoo study area proved to be the best not least because of the great heterogeneity of its landscape. Thus the study confirmed the previous results according to which landscape heterogeneity is the most significant in areas exposed to a moderate human impact.Maisema on luonnonympäristön ja nykyään yhä vahvemmin ihmistoiminnan muokkaama kokonaisuus, joka voidaan maisemaekologisessa tutkimuksessa käsittää kilometrien mittakaavassa ymmärrettäväksi eri maankäyttötyyppien muodostamaksi mosaiikiksi. Helsingin metropolialueella kaupungistumisen aiheuttama maiseman muutos on ollut merkittävintä 1950-luvun jälkeisenä aikana, jota ennen alueen maisema oli pitkälti vain maatalouden muokkaamaa. Tutkimuksen tavoitteena oli maiseman muutosten kuvaamisen lisäksi tarkastella niihin johtaneita tekijöitä sekä arvioida muutosten maisemaekologisia vaikutuksia. Maiseman muutosten selvittämiseksi Helsingin metropolialueelta valittiin kolme peruskarttalehden kokoista tutkimusaluetta eri etäisyyksiltä Helsingin keskustasta: Malmin, Espoon ja Mäntsälän tutkimusalueet, jotka edustavat eri osia kaupunki maaseutu -gradientilla. Maiseman muutosta tutkittiin neljän poikkileikkausvuoden, 1955, 1975, 1990 ja 2009, avulla. Kartoilta digitoitiin GIS-menetelmin maankäyttö luokiteltuna viiteen luokkaan: maatalousmaat, niityt, rakennetut alueet, vesistöt ja muut. Maiseman muutosta tarkasteltiin maisemaekologisten indeksien avulla. Käytetyt indeksit olivat eri maankäyttötyyppien osuuksista maisemassa kertova PLAND, maiseman pirstoutuneisuudesta ja monimuotoisuudesta kertovat MPS, SHEI ja SHDI sekä maankäyttökuvioiden muodosta kertovat MSI ja ED. Maiseman muutosta tutkittiin myös tilastollisesti suhteessa alueiden topografiaan, maaperään ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen: väestömääriin, autoistumiseen sekä liikenteen ja yhdyskuntarakenteen yhdistävään vyöhykemalliin, joka kertoo yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. Tilastollista tarkastelua varten kukin 9,25 x 9,25 kilometrin laajuisesta tutkimusalueesta jaettiin tarkempiin 0,25 x 0,25 kilometrin kokoisiin maisemaruutuihin. Lisäksi maiseman viheraluerakenteen muutoksia tutkittiin karttatarkasteluna. Maiseman muutos maankäyttötyyppien osuuksien suhteen oli merkittävin Malmin tutkimusalueella. Tärkein muutos oli maatalousmaan osuuden merkittävä väheneminen rakennetun alueen kustannuksella. Niittyihin kaupungistuminen vaikutti siten, että niiden osuus ensin nousi maatalousmaiden lakkautusten myötä, mutta kaupungistumisen edetessä niiden osuus vähentyi täydennysrakentamisen takia. Maiseman pirstoutuminen ja monimuotoisuus oli merkittävintä Espoon tutkimusalueella, mihin vaikutti alueen topografinen rikkonaisuus sekä sijainti kaupunki- ja maatalousmaiseman rajalla. Kaupungistuminen näkyi sekä ajallisesti että alueellisesti maatalousmaiden muodon säännöllistymisenä sekä niittyjen ja rakennettujen alueiden muodon epäsäännöllistymisenä. Maaseutumaisimmassa Mäntsälässä maiseman muutokset olivat vähäisimpiä. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen oli merkittävintä Mäntsälän tutkimusalueella, mikä näkyi suuren rakennetun pinta-alan määränä asukasta kohden. Pienin arvo taas oli Malmin tutkimusalueella. Myös yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeille rakentamisessa ekologisesti epäedullisen autovyöhykkeen osuus kasvoi Mäntsälässä muista tutkimusalueista poiketen. Viheraluerakenne oli Mäntsälässä sen sijaan maisemaekologisesti kaikkein edullisin ja Malmilla heikoin. Kaikki tutkimuksessa käsitellyt maisemaekologiset kriteerit huomioiden Espoon tutkimusalueen maisemarakenne osoittautui kaikkein parhaaksi erityisesti maiseman monimuotoisuutensa takia, mikä vahvisti aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että maiseman monimuotoisuus on suurinta kohtalaiselle ihmisvaikutukselle altistuvilla alueilla

Anna Karenina -periaate : Kohti matematiikan oppimisympäristössä toteutettua virheiden luokittelua

Matemaattisten taitojen mittarina toimivat usein erilaiset tehtävät ja harjoitukset. Anna Karenina -periaatteen mukaisesti oikeat vastaukset eivät ole mielenkiintoisia, ne ovat kaikki samanlaisia. Sen sijaan väärä vastaus avaa mahdollisuuden oppimiselle, jos se osataan tulkita oikein. Opiskelijan käsitteenmuodostus ja taidot paljastuvat virheissä. Sähköiset oppimateriaalit mahdollistavat oppimateriaaleja, joita on ollut mahdoton tuottaa painetussa muodossa. Niiden avulla on mahdollista luoda vuorovaikutteisia aineistoja, jotka reagoivat opiskelijan toimintaan. Myös tehtävien automaattinen tarkastaminen ja henkilökohtainen palaute on mahdollista. Tällainen oppimisympäristö on Stack, josta on pitkät kokemukset Aalto-yliopiston insinöörimatematiikan opetuksessa. Sähköisten oppimisympäristöjen keräämää tietoa voidaan käyttää oppimisen analysointiin. Esimerkiksi virheluokittelua voidaan automatisoida. Tällöin luokittelumallin tulee olla luotettava. Jos mallin mukainen luokittelu ei onnistu ihmiseltä, ei kone suoriudu siitä sen paremmin. Tutkielmassa käsitellään lääkelaskennan opetukseen laaditun 4 Cs -mallin mukaan tehtyä virheluokittelumallia, jossa virheet jaetaan neljään luokkaan: 1) laskuvirhe, 2) yksikkömuunnosvirhe, 3) käsitteellinen virhe ja 4) virhettä ei voida luokitella. Tämän mallin luotettavuutta selvitetään antamalla luokittelijoiden käyttää sitä opiskelijoiden lääkelaskentakokeissa tuottamiin virheisiin. Luokitteluja analysoidaan k-means-klusterointialgoritmilla ja osoittautuu, että ne ovat lähellä toisiaan. Lisäksi luokittelu on stabiili, se toimii johdonmukaisesti vaikka käytössä olisi vain osa datasta. Näin ollen pedagoginen malli 4 Cs on mahdollinen perusta virheluokittelulle, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi Stackin avulla. Tosin tässä on paljon haasteita, ja lisää tutkimusta ja kehitystä tarvitaan tämän kaltaisen tekoälyjärjestelmän rakentamiseksi

Rakennetun alueen laajeneminen Suomen kaupunkiseuduilla – Kehitys vuosina 2000-2012

Kaupunkialueiden pinta-ala on laajentunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä kaupungistumisen ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen myötä. Tässä raportissa tutkittiin rakennetun alueen muutoksia Suomen 34 suurimmalla kaupunkiseudulla vuosina 2000–2012. Tavoitteena oli selvittää, mille maankäyttöluokille rakennettu alue laajeni ja kuinka suuri osuus asuinkerrosalasta kohdistui jo rakennetulle alueelle ja toisaalta aiemmin rakentamattomille alueille. Tarkasteluissa hyödynnettiin kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen jaottelua jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Osana tutkimusta arvioitiin eri aineistojen käyttökelpoisuutta rakennetun alueen laajenemisen seurantaan. Tulosten perusteella kaupunkiseudut kasvoivat 2000-luvulla pääosin ulospäin rakennetun alueen laajetessa kaupunkia ympäröiville erityyppisille metsäalueille. Autovyöhykkeiden metsäalueille rakentaminen korostui tarkasteltaessa sekä rakennetun maapinta-alan muutoksia että kerrosalan sijoittumista. Toisin kuin pienemmillä seuduilla, Helsingissä ja Tampereella kerrosalasta suhteellisesti suurin osa sijoittui joukkoliikennevyöhykkeiden jo aiemmin rakennetuille alueille. Rakennettu alue laajeni väes-tönkasvua nopeammin lähes kaikilla seuduilla - myös vähenevän väestön alueilla. Corine Land Cover (CLC) -aineisto soveltuu hyvin rakennetun alueen yleispiirteisten muutosten analysointiin, mutta tarkalla mittakaavatasolla aineiston käyttöön liittyy rajoituksia. Eri aineistoja yhdisteltäessä tulee ottaa huomioon niiden mittakaava. Erityisesti täydennysrakentamisen tulkinnassa on muistettava, että CLC-aineiston rakennettu alue sisältää myös paljon rakentamattomia alueita, jotka eivät resoluution takia erotu aineistossa

Optinen jäljentäminen kiinteässä protetiikassa

Tausta: Perinteisen jäljennösmenetelmän rinnalle on kehitetty optinen eli digitaalinen jäljentäminen. Optisessa jäljentämisessä potilaan hampaisto ja sen ympärillä oleva ien jäljennetään intraoraaliskannerin kuvauspäällä digitaaliseen muotoon. Tehtyä jäljennöstä voidaan tarkastella ja muokata tietokoneohjelmalla. Optista jäljentämistä voidaan käyttää kiinteässä ja irrotettavassa protetiikassa, implantologiassa sekä oikomishoidossa. Perinteisessä jäljentämisessä potilaan hampaisto ja pehmytkudokset jäljennetään lusikkaan laitettavan jäljennösaineen avulla. Tutkimuksen tarkoitus ja menetelmät: Tämän tutkielmatyön tarkoituksena oli selvittää suomalaisten hammaslääkäreiden kokemuksia optisen ja perinteisen jäljentämisen välillä kiinteässä protetiikassa. Tutkimukseen osallistuneet 13 hammaslääkäriä olivat kaikki käyttäneet optista jäljentämistä työssään. Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella ja tuloksia tarkasteltiin kvalitatiivisin menetelmin. Tulokset: Kyselyyn osallistuneiden hammaslääkäreiden mielestä optinen jäljentäminen nopeuttaa työprosessia proteettisten töiden valmistuksessa ja jäljentäminen on ollut pääasiassa mielekästä. Digitaalinen jäljentäminen on potilaalle vähemmän epämukavaa. Perinteinen jäljentäminen sisältää useita virhealttiita tai ongelmallisia vaiheita eikä virheitä välttämättä havaita ajoissa. Digitaalisessa jäljentämisessä voidaan mahdollisesti ohittaa tietyt perinteiseen jäljentämiseen liittyvät virhealttiit välivaiheet. Kuitenkaan hammaslääkärit eivät pitäneet optisen jäljentämisen tarkkuutta perinteisen jäljentämismenetelmän veroisena laajoissa proteettisissa töissä. Myöskään syvien hiontarajojen jäljentäminen ei hammaslääkäreiden mielestä onnistunut optisesti hyvin. Merkitys: Tutkimuksen avulla saatiin kokemusperäistä tietoa hammaslääkäreiden näkemyksistä kahden eri jäljennösmenetelmän vahvuuksista ja heikkouksista sekä menetelmien mielekkyydestä. Laajemmalla kyselylomakkeella, suuremmalla tutkittavien joukolla (n) sekä kvantitatiivisilla menetelmillä voitaisiin saada lisää tuloksia tutkimusaiheesta. Tutkimuksen aiheesta on hyvä mahdollisuus tehdä jatkotutkimuksia. (200 sanaa