Paired Opposites : The Development of Einojuhani Rautavaara’s Harmonic Practices

Paired Opposites: The Development of Einojuhani Rautavaara’s Harmonic Practices studies the music of the Finnish composer Einojuhani Rautavaara (1928–2016). The focus of this work is on Rautavaara’s preferences in writing harmonic motions. The main aim of the work is to investigate those aspects of Rautavaara’s harmonic practices that remained invariant, or at least relatively invariant, throughout his career. Rautavaara used various composing techniques in his long career and embraced many different aesthetic attitudes, but this study shows a common vein running through his music in most of its stylistic phases. Among the works studied are compositions from six decades of Rautavaara’s career, from the late 1940s to mid-1990s, by which time he can be considered to have reached a synthesis of all his previous stylistic phases. Most of Rautavaara’s music is based on tertian harmonies. Accordingly, it may be tempting to analyze his œuvre with tools designed for tonal music. However, Rautavaara very rarely employed tonal functions. Therefore, tonal cadences are replaced by various other means of regulating harmonic tension and release. The present study investigates Rautavaara’s harmonic practices with a tool called the Harmonic Circle, a ­ compound interval cycle that can be used to trace tertian harmonies but does not imply functional tonality––even though, as the study shows, tonal music can also be analyzed with the Harmonic Circle. Analytic tools from the neo-Riemannian analytic tradition are also used to investigate harmonic motion in Rautavaara’s music. The Harmonic Circle provides insights into serial music, at least of the kind written by Rautavaara, where the hexachords of twelve-tone rows often create distinct harmonic areas. This study shows that it is the contrast of such harmonic areas that Rautavaara often manipulates in his music, serial or otherwise, to control harmonic tension and release. The notion of harmonic areas in Rautavaara’s music is associated with the principles of symmetry. Symmetries are explored in the study from both aesthetic and technical perspectives. For Rautavaara, symmetry was a way of regulating tone materials, and he associated symmetries with mandalas––circular diagrams that are used as meditational aids in Buddhism and Hinduism. On a purely technical level, he drew parallels between mandalas and serialism, as he saw twelve-tone composing as a way of controlling post-tonal harmony, much like concentrating on a mandala focuses a meditating person’s thoughts. Significantly, Rautavaara was prone to using symmetrical twelve-tone rows. After his first serial period (1957–1965), he sought to employ similar symmetrical structures and tone materials in his non-serial, neo­romantic music as well, in a stylistic phase which lasted for nearly 20 years, from 1967 to 1985. In his last period (1985–2016), he succeeded in fusing together serial writing with neoromantic timbres. His fondness of symmetries can also be seen to extend to his whole production; his habit of alluding to and quoting from his own previous compositions amounts to œuvre-wide symmetry, as motifs and themes from various earlier stages of his career keep reappearing in later compositions.Paired Opposites: The Development of Einojuhani Rautavaara’s Harmonic Practices on tutkimus säveltäjä Einojuhani Rautavaaran (1928–2016) harmoniakäytännöistä. Pitkän uransa aikana Rautavaara käytti monia sävellystekniikoita, joiden mukaan hänen tuotantonsa on yleensä jaoteltu eri tyylikausiin. Tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota niihin Rautavaaran harmoniakäytäntöjen piirteisiin, joiden voidaan katsoa pysyneen suhteellisen muuttumattomina hänen eri tyylikausillaan, 1940-luvun lopun varhaisteoksista 12-sävelkauteen 1950- ja 1960-luvuilla, edelleen uusromanttiseen tyylikauteen 1970-luvulla ja lopulta kaikkien siihenastisten tyylikausien synteesivaiheeseen 1990-luvun puolivälistä eteenpäin. Suurin osa Rautavaaran musiikista perustuu terssipohjaisille harmonioille. Siksi voisi olla houkuttelevaa tutkia Rautavaaran tuotantoa tonaalisen musiikin analyysimetodeilla. Hänen musiikissaan ei kuitenkaan yleensä ole tonaalisen musiikin harmoniafunktioita, vaan hän säätelee harmonian jännitteitä ja purkautumisia muilla keinoilla. Tämän tutkimuksen keskeinen tavoite onkin näiden keinojen tunnistaminen ja analysointi. Keskeisenä työkaluna on tätä tutkimusta varten kehitetty Harmonic Circle (”Harmoninen kehä”), 24 askelta sisältävä kehä, jossa pienet ja suuret terssit vuorottelevat. Kehän peräkkäisistä askeleista voi muodostaa kolmisointuja ja muita terssipohjaisia harmonioita, ja seitsemän askeleen segmenteistä muodostuu diatonisia alueita, kuten duuri- tai molliasteikoita. Tällaisten alueiden muodostamiin kontrasteihin viittaa myös tutkimuksen nimi ”Paired Opposites”: Rautavaaran käyttämät harmoniat asettuvat usein symmetrisesti kehän vastakkaisille osille, muodostaen tritonussuhteisia jännitteitä. Harmonista kehää käytetään tutkimuksessa myös yhdessä uusriemannilaisen musiikkianalyysin – joka keskittyy tyypillisesti kolmisointupohjaisten harmonioiden suhteisiin – metodien kanssa. Harmonisten alueiden vastakkaisuudet liittyvät Rautavaaran musiikissa yleisiin symmetrioihin. Rautavaara käytti symmetriaa sävelmateriaaliensa hallitsemiseen ja rinnasti esimerkiksi käyttämiensä 12-sävelrivien symmetriset piirteet mandalakuvioihin. Rautavaaran tuotannossa voidaan nähdä monentasoisia symmetrioita, aina motiivitason tapahtumista koko sävellystuotannon kokonaisuuteen – Rautavaaran tapa siteerata omia aiempia sävellyksiään uudemmassa tuotannossaan voidaan nähdä koko tuotannon kattavan symmetrian ilmentymänä

Social mobility in relation to cardiovascular and psychiatric health

Social mobility describes shifts from one status position to another within a system of social stratification and can either occur within or between generations. Previous research has indicated that mobility between social class positions may influence an individual’s health, both mentally and physically. The overall aim of this thesis was to study social mobility in relation to cardiovascular disease (CVD) mortality and psychiatric disorder in the Swedish working-age population. The target populations were identified in the Swedish censuses (1960, 1980 and 1990) with linkages to several nationwide registries. Information on CVD mortality was retrieved from the Cause of Death Register and psychiatric admissions were provided by the Patient Register. The association between social mobility and CVD mortality and psychiatric disorder were analysed by logistic regression, alternating logistic regression and Poisson regression. Descriptive statistics and summary graphs were used to describe the social mobility patterns among psychiatric patients. Individuals who were socially mobile between generations displayed different risks for CVD mortality. More specifically, the downwardly mobile typically had increased risks whereas the upwardly mobile generally had lower risks compared with the socially stable. Individuals who were stable in the manual class also exhibited an increased risk for CVD mortality. Between 1980 and 1990, individuals with a psychiatric disorder were not as likely to remain socially stable, or within the labour force, as the remaining part of the Swedish work-force. Inter-generationally downwardly mobile individuals had an increased risk of psychiatric disorder and the upwardly mobile had a lower risk when compared with the socially stable. Adult social class had the strongest relationship with CVD mortality and psychiatric disorder, although a unique effect of social mobility on both outcomes only could be verified for men. In conclusion, social class in adult life is an important determinant of CVD mortality and psychiatric disorder. Social class position as well as shifts in-between classes across the life course should be considered in health prevention. The findings are in accordance with the assumption that improvement in the daily life of psychiatric patients should include work rehabilitation to enable patients to remain in the labour force and maintain social stabili

Kaupungissa yksinasuvien autollisten ja autottomien liikkumiskokemuksia

Peer reviewe

Hyvinvoinnin kannalta tärkeät matkat ja liikkumista helpottavat toimenpiteet

acceptedVersionPeer reviewe

Dynamic Analysis of the Supporting Steel Structure of a Tank Equipped with an Agitator

Lietekennojen teräksinen tukirakenne on perinteisesti suunniteltu minimiominaistaajuusvaatimuksen perusteella, jonka mukaan systeemin alimman ominaistaajuuden on oltava vähintään 25 % suurempi kuin harmonisen herätevoiman taajuus. Ominaistaajuusvaatimuksen täyttävät rakenteet ovat usein erittäin jäykkiä ja kalliita, minkä takia on kannattavaa tutkia vaihtoehtoisia mitoitusmenetelmiä. Näin ollen tukirakenne suunnitellaan tässä työssä perinteisen menetelmän sijaan harmonisen analyysin avulla. Työn teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti muun muassa dynamiikan perusteita, säiliön sisällön ominaisuuksia ja sen mallinnusmenetelmiä sekä tukirakenteen jäykistämisen periaatteita. Laskentaosiossa teorialukujen sisältöä sovelletaan käytännön systeemiin, joka koostuu useasta vierekkäisestä säiliöstä ja teräksisestä tukirakenteesta. Kennot eli säiliöt sisältävät lietettä, jota pystyakselinen sekoitin pyörittää. Harmonisen herätetaajuuden oletetaan siten olevan sama kuin sekoittimen taajuus, mutta herätevoiman syntymismekanismia ei käsitellä. Jotta sekoittimen toimintakyky sekä henkilöstön työturvallisuus ja -mukavuus voidaan taata, systeemin dynaamista vastetta tulee rajoittaa. Vasteen raja-arvot on määritetty työn teoriaosuudessa. Tutkittava tukirakenne mallinnetaan ja analysoidaan pääasiassa Autodesk Robot Structural Analysis Professional -ohjelmalla. Rakenteen perustusten joustavuutta tai rakenneosien mahdollista väsymistä ei huomioida laskennassa. Tutkimuksen pääsaavutus on tukirakenteen uutta, taloudellisempiin rakenteisiin tähtäävää, suunnittelumenetelmää varten luodut perusperiaatteet. Näitä ovat muun muassa herätevoimaa koskevat käytännöt, dynaamisen vasteen raja-arvot sekä mallinnusmenetelmä, joka ottaa huomioon lietteen värähtelyn vaikutukset

Törmäysten havaitseminen kolmiulotteisessa avaruudessa selainympäristössä

Webin kehittyminen on mahdollistanut yhä monipuolisemman sisällön esittämisen webissä ja myös kolmiulotteinen grafiikka on siirtynyt yhä enemmän webiin. Tällä hetkellä WebGL mahdollistaa kolmiulotteisen sisällön lisäämisen ja näyttämisen ilman erikseen asennettavia plugin-komponentteja ja tarjoaa siten hyvän lähtökohdan kolmiulotteisen sisällön esittämiseksi webissä. Kehityksen jatkuessa web kilpaillee varteenotettavana sovellusalustana perinteisten sovellusalustojen kanssa. Törmäysten havaitseminen on monien sovellusalueiden tärkeä osa, sillä ilman törmäystarkastusta useiden sovellusten käyttäminen ei olisi mielekästä. Törmäysten havaitseminen nousee erityisen keskeiseen asemaan interaktiivisuutta vaativissa sovelluksissa, koska törmäysten havaitseminen mahdollistaa vuorovaikutuksen käyttäjän ja virtuaalisen ympäristön välillä. Työn ongelmana oli, miten selaimet soveltuvat kolmiulotteisen sisällön esittämiseen törmäystarkastelun näkökulmasta ja miten tähän tarkoitukseen luodaan kirjasto JavaScript-kielellä. Kirjastolle asetettiin ohjelmistovaatimuksiksi käytön helppous, siirrettävyys, laajennettavuus ja suorituskyky. Toteutetun kirjaston toimintaa testattiin WebGL:llä toteutetulla testisovelluksella, jota ajettiin eri selaimilla. Testeissä saatujen tulosten perusteella tehtiin päätelmiä luodun kirjaston toiminnasta, käytetyistä selaimista ja web-sovelluskehitysprosessista. Kirjaston toimintaa testattiin eri selaimilla ja selainten välillä havaittiin selkeitä suorituskykyeroja. Havaintojen perusteella päädyttiin johtopäätöksiin, joiden mukaan web-sovelluskehityksessä sovellusten testaaminen eri selaimilla nousee tärkeään asemaan, koska sovelluksen toiminta voi hidastua huomattavasti selaimesta riippuen ja sovelluksen interaktiivinen ja reaaliaikainen luonne voi kärsiä. Lisäksi tehtiin johtopäätöksiä dokumentoinnin roolista web-sovelluskehityksessä. Web-sovelluskehityksessä käytettävät dynaamiset ohjelmointikielet vaativat hyvän dokumentaation rajapintamäärittelyjen tueksi, jotta toteutettavan kirjaston rajapinnan vaatimat tietotyypit voidaan ilmaista selkeästi kirjaston käyttäjälle ja siten ohjata käyttäjää kirjaston käytössä. Toteutetun kirjaston arvioinnissa havaittiin, että kirjasto soveltuu hyvin törmäysten havaitsemiseen selainympäristössä, ja kirjaston toteutus vastaa hyvin kirjastolle asetettuja ohjelmistovaatimuksia. /Kir1

Travel barriers affecting subjective wellbeing in Tampere, Finland

Travel is an important activity enabling everyday life, as well as a recognized factor for the wellbeing of people. This study examined how experienced travel barriers and their effect on access to important destinations influenced subjective wellbeing (SWB). The study comprised a survey of 772 people living in two suburban areas of Tampere, Finland. The survey included questions about everyday travel, travel barriers, and their effect on access to destinations. SWB was measured using the Personal Wellbeing Index (PWI). Responses were analysed by comparing PWI scores with travel barriers and access to destinations using one way ANOVA. Results indicate a significant connection between several experienced barriers and SWB. Some travel barriers were associated with a worrying decline to critically low level of SWB, which raised questions about transport equity and connections between travel and wellbeing in the context of Finnish transport system.Peer reviewe