Hoitotyön kirjaaminen sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa

Sairaalan ulkopuolinen ensihoito on yksi keskeisistä terveydenhuollon sektoreista ja osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ensihoidon dynaaminen ja ennalta-arvaamaton toimintaympäristö asettaa toiminnalle, sekä siihen liittyvälle dokumentaatiolle erityisvaatimuksia. Ensihoitajien kirjaamat potilas- ja hoitotiedot muodostavat ensihoitokertomuksen, joka kertoo potilaan vammautumisen tai sairastumisen alkuun liittyvistä tapahtumista. Ensihoidon dokumentin perusteella saadaan informaatio, jota käytetään potilaan hoitoon liittyvän päätöksenteon pohjana. Hoidon laadun kehittäminen ensihoidossa on sekä kansallisesti että kasainvälisesti ajankohtaista. Kehittämällä sairaalan ulkopuolisen ensihoidon kirjaamista voidaan parantaa potilaiden hoidon laatua, sekä potilasturvallisuutta, kehittää näyttöön perustuvan tiedon käyttämistä ensihoidossa ja vähentää potilaiden kuolleisuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön kirjaamista sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena tilastollisin ja laadullisin menetelmin yhden sairaanhoitopiirin alueella Suomessa. Tutkimusaineisto koottiin ensihoitopalvelun sähköisestä tietojärjestelmästä strukturoitua aineistokeruulomaketta käyttäen. Aineisto sisälsi ensihoidon potilaiden ensihoitokertomuksia (N=150) joulukuulta 2016. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 23.0 Windows pohjaisella versiolla, sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan ensihoidon yksiköiden logistiikkaan liittyvät tila- ja aikatiedot olivat hyvin kirjattu. Ensihoidon kuljettamien potilaiden henkilötiedot olivat niin ikään hyvin kirjattuna, mutta potilailla joita ei kuljetettu hoitoon oli merkitsevästi enemmän puutteita henkilötiedoissa. Potilaan historiatietoihin liittyvät lääkitystiedot olivat kohtalaisesti kirjattu, mutta lääkeaineallergiat ja tiedot aikaisemmista sairauksista olivat heikosti kirjattu. Ensihoitotehtävään liittyvissä tapahtumatiedoissa oli vain vähän kirjauksia siitä, kuka apua hälytti tai millainen tilanneyhteys potilaan valittamaan oireeseen oli. Fysiologisista parametreista heikoiten oli kirjattu hengitysilman alkoholipitoisuus, potilaan hengitystaajuus ja kivun voimakkuus. Ensihoidon kuljettamilla potilailla parametrit olivat kuitenkin paremmin kirjattuna, kuin niiden potilaiden ensihoitokertomuksissa joita ei kuljetettu. Kivun laadun kuvaus puuttui lähes kaikista ensihoitokertomuksista ja kipulääkkeen vaikutus oli myös erittäin heikosti kirjattu. Potilaan läheisen huomioiminen oli jäänyt vähäiseksi kaikissa aineiston ensihoitokertomuksissa. Tutkimustulokset antavat tietoa ensihoitopalvelun kirjaamisen nykytilasta. Tutkimuksen perusteella esitetään, että ensihoitokertomuksen tulee olla sähköinen ja sisältää rakenteista tietoa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää henkilöstön kouluttamiseen, sekä hoidon laadun ja ensihoidon johtamisen kehittämisessä

Maantielaiturin lakkauttaminen tiesuunnitelmalla

Island traffic quays (ferry berths) owned by the State can be divided into groups by law, use and ownership: Road ferry quays are designed for road ferry traffic only. All other traffic to those quays is forbidden. Commuter ferries are using several kinds of quays for traffic, which commuter ferry quays and highway quays are the most common. All other traffic is allowed to those quays, except long time parking. Highways are roads owned by the State. Local ELY Centres are responsible for maintaining roads (Centre for Economic Development, Transport and Environment). Road ferry quays and highway quays are part of the highway by the law. Commuter ferry quays are built to private land with a long-term agreement of usufruct. However, quays unnecessary for general traffic are producing remarkable costs for the State. Therefore, unnecessary quays are reasonable to transfer to private or common ownership. The goal of this research is to find problems and risk points to a process of closing of highway quay. The process follows normal road planning process: Precise location and areas of the closing highway and construction works needed are indicated in the final engineering plan. Furthermore, final engineering plan indicates whether the area is needed as a private road or street and whether the area includes any structures or devices requiring special care. After the approval decision of the final engineering plan, a road survey will be carried out by National Land Survey of Finland. The final decision about title, right of way or an easement, and the maintenance responsibility of the quay are made in the road survey. This survey indicates the precise decision-making power between the final engineering plan and the road survey. There are multiple alternatives of ownership, usufruct and maintenance responsibility, which are not common during normal closing process of highway. These alternatives must be noticed at the beginning of planning, and alternatives must be openly discussed with all persons and communities whose rights or benefits the planning concerns. The easiest solution -demolishing the quay -is not only the most opposed but also the most expensive.Liikenneviraston omistamat saaristoliikenteen laiturit eroavat toisistaan niin lain, käyttötarkoituksen kuin myös omistuspohjansa perusteella: Lauttalaiturit on suunniteltu varta vasten lautta- ja lossiliikennettä varten. Maantielaiturit ja yhteysaluslaiturit puolestaan palvelevat valtion yhteysalusliikennettä, mutta ovat muuten vapaassa rantautumiskäytössä. Lauttalaiturit ja maantielaiturit kuuluvat osaksi Liikenneviraston omistamaa maantietä. Yhteysaluslaiturit eivät kuulu maantiehen, vaan sijaitsevat käyttöoikeussopimuksen nojalla yksityisen omistamalla maalla. Yleisen liikenteen kannalta tarpeettomat laiturit aiheuttavat kuitenkin merkittäviä kustannuksia. Tällöin laituri on monissa tapauksissa järkevintä lakkauttaa maantienä ja luovuttaa yksityiselle taholle, joka laituria todellisuudessa tarvitsee, ja kykenee sen ylläpitoon. ELY-keskus paikallisena tienpitoviranomaisena vastaa myös maantielaitureiden hallinnasta ja ylläpidosta. Tässä tutkimuksessa laaditaan selvitys maantie/aiturin lakkautusprosessissa havaituista ongelmista ja riskikohteista tienpitoviranomaisen näkökulmasta. Maantielaiturin lakkautusprosessi vastaa käytännössä normaalia maantien suunnitteluprosessia: Tien lakkauttamisesta, tarvittavista purkutoimenpiteistä sekä laiturin tulevasta käyttötarkoituksesta päätetään lainvoimaisessa tiesuunnitelmassa. Tämän jälkeen pidettävässä maantietoimituksessa vahvistetaan tiealueen siirtyminen viereisiin kiinteistöihin, käyttöoikeudet sekä laiturin kunnossapidon vastuukysymykset. Tutkimuksessa tarkennetaan tiesuunnitelman ja maantietoimituksen välistä päätäntävaltaa, sekä kerrotaan miltä osin maantietoimitukselle kuuluvia asioita voidaan sopia jo tiesuunnitelman laatimisvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiin, että maantielaiturin lakkautusprosessissa laiturin tulevalle käytölle on lukuisia vaihtoehtoja, joita normaalissa maantien lakkauttamissuunnitelmassa ei tarvitse huomioida. Omistuksen lisäksi laiturin käyttöoikeudet ja kunnossapidon vastuu voidaan järjestellä tapauskohtaisesti, eikä yhtä ainoaa ratkaisua aina löydy. Nämä vaihtoehdot on syytä huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta tiesuunnitelman hyväksyminen ja tulevat käyttöoikeuden sekä kunnossapidon järjestelyt etenevät riidattomasti. Käytettävistä vaihtoehdoista on keskusteltava avoimesti osallistahojen kanssa ja pyrittävä kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Helpoin ratkaisu, eli laiturin purkaminen kokonaan, on usein eniten vastustusta herättävä, sekä myös tienpitoviranomaisen kannalta se kallein

Hoitotyön kirjaaminen sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa

Sairaalan ulkopuolinen ensihoito on yksi keskeisistä terveydenhuollon sektoreista ja osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ensihoidon dynaaminen ja ennalta-arvaamaton toimintaympäristö asettaa toiminnalle, sekä siihen liittyvälle dokumentaatiolle erityisvaatimuksia. Ensihoitajien kirjaamat potilas- ja hoitotiedot muodostavat ensihoitokertomuksen, joka kertoo potilaan vammautumisen tai sairastumisen alkuun liittyvistä tapahtumista. Ensihoidon dokumentin perusteella saadaan informaatio, jota käytetään potilaan hoitoon liittyvän päätöksenteon pohjana. Hoidon laadun kehittäminen ensihoidossa on sekä kansallisesti että kasainvälisesti ajankohtaista. Kehittämällä sairaalan ulkopuolisen ensihoidon kirjaamista voidaan parantaa potilaiden hoidon laatua, sekä potilasturvallisuutta, kehittää näyttöön perustuvan tiedon käyttämistä ensihoidossa ja vähentää potilaiden kuolleisuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön kirjaamista sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena tilastollisin ja laadullisin menetelmin yhden sairaanhoitopiirin alueella Suomessa. Tutkimusaineisto koottiin ensihoitopalvelun sähköisestä tietojärjestelmästä strukturoitua aineistokeruulomaketta käyttäen. Aineisto sisälsi ensihoidon potilaiden ensihoitokertomuksia (N=150) joulukuulta 2016. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 23.0 Windows pohjaisella versiolla, sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan ensihoidon yksiköiden logistiikkaan liittyvät tila- ja aikatiedot olivat hyvin kirjattu. Ensihoidon kuljettamien potilaiden henkilötiedot olivat niin ikään hyvin kirjattuna, mutta potilailla joita ei kuljetettu hoitoon oli merkitsevästi enemmän puutteita henkilötiedoissa. Potilaan historiatietoihin liittyvät lääkitystiedot olivat kohtalaisesti kirjattu, mutta lääkeaineallergiat ja tiedot aikaisemmista sairauksista olivat heikosti kirjattu. Ensihoitotehtävään liittyvissä tapahtumatiedoissa oli vain vähän kirjauksia siitä, kuka apua hälytti tai millainen tilanneyhteys potilaan valittamaan oireeseen oli. Fysiologisista parametreista heikoiten oli kirjattu hengitysilman alkoholipitoisuus, potilaan hengitystaajuus ja kivun voimakkuus. Ensihoidon kuljettamilla potilailla parametrit olivat kuitenkin paremmin kirjattuna, kuin niiden potilaiden ensihoitokertomuksissa joita ei kuljetettu. Kivun laadun kuvaus puuttui lähes kaikista ensihoitokertomuksista ja kipulääkkeen vaikutus oli myös erittäin heikosti kirjattu. Potilaan läheisen huomioiminen oli jäänyt vähäiseksi kaikissa aineiston ensihoitokertomuksissa. Tutkimustulokset antavat tietoa ensihoitopalvelun kirjaamisen nykytilasta. Tutkimuksen perusteella esitetään, että ensihoitokertomuksen tulee olla sähköinen ja sisältää rakenteista tietoa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää henkilöstön kouluttamiseen, sekä hoidon laadun ja ensihoidon johtamisen kehittämisessä

The importance of nesting cavity and tree reuse in the three-toed woodpecker Picoides tridactylus in dynamic forest landscapes

Cavity-nesting birds can save time and energy by reusing old cavities. We studied cavity reuse and its connections to nesting success and timing in the three-toed woodpecker Picoides tridactylus in a 170-km(2) area in southern Finland during 1987-2015. The data include 520 nest trees, 645 nest cavities and 833 nestings in 86 territory sites, including 211 cases of cavity reuse. Twenty-five percent of nestings was in previously used cavities. Twenty-eight percent of cavities and 25% of nest trees were used more than once. Reuse improved nesting success and facilitated early nesting in the year following first nesting. Reuse of nest trees with several cavities was observed in 15% of nest trees, and 62% of reused cavities were in those multi-cavity trees. Cavity reuse and multi-cavity trees were most abundant in long-term territories with stable habitats. In boreal forests, cavity and tree reuse can be an important adaptation allowing efficient nesting during a short breeding season.Peer reviewe

Three-toed Woodpecker cavities in trees : A keystone structural feature in forests shows decadal persistence but only short-term benefit for secondary cavity-breeders

Primary cavity-producers like woodpeckers are often considered as keystone species, because they produce nest sites also for several other cavity-nesting animals and, thus, maintain ecological webs of cavity-breeders. However, the detailed temporal dynamics of cavities and their lifetime occupancy rates and survival are not usually known which makes it difficult to assess the actual significance and full impact of primary cavity breeders. In this study, we monitored cavities in a large forest landscape, covering the full lifetime of cavities. We focused on a mature and old-growth forest specialist cavity-breeder, the Three-toed Woodpecker Picoides tri-dactylus. The data include the annual occupancy history of 655 old cavities of the Three-toed Woodpecker in 86 territories in a 170-km(2) area in southern Finland during 1987-2017. The study area included both managed and natural forest types. The median survival time of a cavity was 10 years, but there were significant differences between forest area types with a range of 7-13 years. The occupancy in all cavities was 21.3%, and the cavities were available for secondary cavity-breeders each year. There was a significant negative correlation between the occupancy and the age of the cavity. The first five years of a cavity were important for the total occupancy, and 86% of occupancies took place before the median age of the cavities. In cavities older than 15 years the occupancy was only 7%. The pattern was similar in all types of forests. Our results show that cavities made by Three toed Woodpeckers have rather long lifespan but also that their active use by other cavity-breeding species is restricted mostly to few years only. The result indicates that new, fresh cavities are needed continuously in a forest landscape, in order to maintain the role that Three-toed Woodpecker has as a keystone species.Peer reviewe