Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä

Toimialaraportti keskittyy kahteen pääteemaan: sote-alan työvoimaan sekä yrityskenttään. Niihin vaikuttavat sote- ja pelastustoimen uudistus sekä erilaiset henkilöstötarvetta lisäävät uudistukset, kuten henkilöstömitoitukset. Tämän lisäksi teknologinen kehitys ja sen tuomat mahdollisuudet muuttavat sote-alaa myös kansainvälisesti. Sote-alan työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Raportissa tuodaan esille työvoimapulan määrällisiä arvioita mm. ammateittain, sektoreittain sekä arvioita tulevasta kehityksestä. Kattavan kokonaiskuvan muodostamista vaikeuttavat kuitenkin puutteet ja eroavaisuudet tilastoaineistoissa. Sote-toimiala on Suomen suurin työllistäjä yli 400 000 työllisellä. Yksityisen sektorin suuri työllistävä vaikutus tulisi myös tunnistaa paremmin. Vuonna 2020 sote-alan yritykset työllistivät yhteensä yli 90 000 työntekijää. Sote-alan markkinat ja yrityskenttä ovat muutoksessa. Sote-alan yritykset voivat toimia niin julkisesti kuin yksityisestikin rahoitetuilla markkinoilla. Sote-uudistuksen yritysvaikutukset jäävät nähtäväksi toimeenpanon edetessä. Erittäin tärkeää olisi varmistaa, että erikokoiset yritykset ja uudet innovaatiot saisivat tilaa markkinoilla, sillä sote-palvelujen kysyntä vain kasvaa tulevaisuudessa. Tästä kysynnästä osa kohdistuu yksityiseen sektoriin. Uusista innovaatioista voi myös kasvaa vientituotteita

Sote-palveluala : Työelämän sekä yksityisen sektorin viimeaikaiset kehityssuunnat

Toimialaraportti keskittyy erityisesti kahteen pääteemaan: työelämän ja yksityisen sektorin viimeaikaisiin kehityssuuntiin. Julkisen talouden kestävyys ja työvoiman riittävyys asettavat suuria ja kiireellisiä muutospaineita sote-palvelujärjestelmälle. Käynnissä on sekä kansallisia että hyvinvointialuekohtaisia uudistustoimia. Julkisen sektorin muutokset vaikuttavat myös sote-palvelualan yritysten toimintaympäristöön. Sote-palveluala työllistää jo lähes 430 000 henkilöä, joista lähes 100 000 (htv) työskentelee yksityisellä sektorilla. Henkilöstömäärä on kasvanut viime vuosina, myös yrityksissä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten työssäkäynti on sote-palveluissa lisääntynyt. Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu sekä sote-alan ammattilaisten eläköityminen haastavat työvoiman riittävyyttä. Sote-palvelualan yksityisen sektorin rooli on merkittävä niin julkisesti rahoitetuilla markkinoilla kuin alueellisen elinvoiman näkökulmasta. Sote-palvelualan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 10,6 miljardia euroa vuonna 2022. Sote-alan yrityksiä toimi yhteensä noin 26 400, joista valtaosa oli mikroyrityksiä. Erityisesti mikroyritysten kannattavuus on keskimääräisesti heikentynyt. Markkinoiden toimivuus ja yritysten yhteensovittaminen julkiseen sote-palvelujärjestelmään ovat tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä. Uudistusten kestävä toimeenpano edellyttää huolellista vaikutusarviointia

Katsaus sote-alan työvoimaan : Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua

Tämä teemaraportti käsittelee sote-alan työvoimaan liittyviä kysymyksiä toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin valossa. Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sote-palvelualan työvoimaan. Muutokset sote-alan työvoiman kysynnässä ovat olleet ennennäkemättömän nopeita ja suuria. Kun työmäärä on toisaalla ollut suurta, on samanaikaisesti alalla ollut myös lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Sote-alan kuormitus myös jatkuu vielä pitkään. Tähän kuormitukseen ja henkilökunnan ja yrittäjien jaksamiseen tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota. Digitalisaatio on sote-palveluissa edennyt koronapandemian myötä. Riippuen käytetystä luokituksesta ja valinnoista, sote-alan työvoiman määrä vaihtelee noin 333 000 – 422 000 välillä. Työvoiman osalta tulee selkeämmin tunnistaa sote-alan työvoiman sijoittuminen alan yksityiselle sektorille. Alan työvoiman kohtaannossa on myös haasteita. Sote-alan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa näyttäytyy haasteellisena. Pelkästään laskennallisesti työvoiman määrää lisäämällä tavoitteisiin ei päästä. Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen tarjoaa sote-palveluissa aivan uudenlaisia näkymiä, mutta synnyttää myös uusia osaamistarpeita. Keskeisintä työvoiman saatavuuden parantamiseksi on huomion kiinnittäminen alan vetovoiman ja työolojen parantamiseen

Sote-palveluala : Työvoima, yksityisen sektorin rooli ja kansainvälistyminen

Sote-palvelualan toimialaraportti keskittyy työvoimakysymyksiin, yksityisen sektorin rooliin ja kansainvälistymiseen. Alan työvoimaa kuvataan työllistävyyden, mukaan lukien työvoiman jakautuminen yksityiselle ja julkiselle sektorille, sekä koulutettujen ammattilaisten määrän kautta. Työvoimapula, alalta poistuma sekä avoimien työpaikkojen määrä valottavat alan ajankohtaista rekrytointitilannetta. Raportissa tarkastellaan myös sote-ammattilaisten keskinäisiä osuuksia palvelujärjestelmässä sekä tuodaan esille vertailutietoa Pohjoismaista ja muualta Euroopasta. Suomen sote-palvelujärjestelmä on hyvin hoitajavetoinen verrattuna esimerkiksi Italiaan ja Espanjaan. Yksityisen sektorin roolia tarkastellaan rahoituksen ja yritysten työllistämisen näkökulmista sekä tuodaan esille sote-palvelualan yritystoiminnan keskeisiä tunnuslukuja. Vuonna 2021 sote-palvelualan yrityksiä oli yhteensä noin 25 000 ja ne työllistivät yhteensä lähes 94 000 henkilöä. Yritysten tilastoinnissa on tapahtunut muutoksia vuoden 2021 osalta, minkä takia sote-alan yritysmäärissä on tapahtunut selvää kasvua. Sote-palvelualan kansainvälistymisessä on tunnistettu useita samanaikaisia ajureita, esimerkiksi lainsäädäntö, kuten rajat ylittävä terveydenhuolto sekä muut erilaiset EU-tason toimet. Työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan

Toimialaraportit – Sosiaali- ja terveyspalvelut, epävarmoista tulevaisuuden näkymistä hyvinvoinnin kasvuun?

Toimialaraportti keskittyy pääasiassa sote-palveluihin. Lisäksi raportissa esitetään myös katsaus hyvinvointialaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala on valtavien murrosten äärellä, sillä toimintaympäristöä muokkaavat saman-aikaisesti niin kansallinen sote-uudistus kuin kansainväliset monet muut muutostrendit, erityisesti digitalisaatio ja muut teknologiset innovaatiot. Sote-uudistuksen pitkä valmistelu on kuitenkin aiheuttanut paljon epävarmuutta alan yrityksissä. Sote-yrityksiä oli vuonna 2017 yhteensä 18 478, joista valtaosa on terveyspalvelualan yrityksiä. Sote-palvelujen alan yritysten määrä nousi hieman vuodesta 2016. Muutoksia on tapahtunut kaikissa yrityskokoluokissa. Alan suurten yritysten määrä on alalla lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä alan yrityksissä oli yhteensä 75 168. Henkilöstön määrä sote-yrityksissä nousi vuodesta 2016 lähes kuudella prosentilla. Tulevassa sote-mallissa tulisi nimenomaan edistää niin kansallisesti kuin alueellisestikin markkinoiden toimivuutta ja monituottajuuden syntymistä. Yhden markkinan sijaan sote-alalla on kuitenkin olemassa useita eri markkinoita. Tässä toimialaraportissa markkinat on jaoteltu seuraavasti: yksityisen kysynnän, julkisen kysynnän, innovaatioiden sekä kansainvälisen kysynnän aikaansaamiin markkinoihin. Hyvinvointialan yritykset jakaantuvat tässä raportissa terveysalaan, sote-palveluihin ja liikunta-alaan. Liitteenä on myös Jyväskylän liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemin kuvaus. Ekosysteemeissä toimiminen, arvonluonti, teknologiset innovaatiot sekä uudenlaisten ohjausmekanismien ja vuo-ropuhelun merkitys korostuvat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hyvinvoinnin aloilla

Kevään 2019 toimialojen näkymät: Sosiaali- ja terveyspalvelut

Maakunta- ja sote-uudistus kaatuivat 8.3.2019. Myös uudistusten valmistelu päättyi. Sittemmin maakuntien valmistelutyössä on keskitytty valmistelun alasajoon sekä tehdyn työn dokumentointiin. Hallitusneuvottelupuolueiden puheenjohtajat linjasivat 23.5.2019, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kootaan 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Maakunnat tuottaisivat palvelut pääosin julkisena palveluna, jota yksityinen sektori täydentäisi. Yritykset ovat kuitenkin edelleen osa palvelujärjestelmäkokonaisuutta. Sote-alan yrityskentällä tapahtuu koko ajan muutoksia. Kansallisen sote-palvelujärjestelmän kehittäminen voi parhaimmillaan samanaikaisesti edistää paitsi väestön hyvinvointia, myös alan vientimarkkinoiden ja kansainvälisen kysynnän kasvua

Matriisirakenteen omaksuminen sairaalaorganisaatioissa - Rakenteeseen päätyminen, organisaatiosuunnittelu ja toimintalogiikan hyväksyminen

siirretty Doriast