Työkaluja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen: Plissitistä Betteriin

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymyksiin on Suomessa kiinnitetty huomiota ja niiden edistämiseksi on julkaistu kansallinen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksessa saadaan perusvalmiudet muun muassa seksuaalisuuden puheeksiottoon asiakkaiden kanssa. Toisaalta kuitenkin näyttää siltä, että käytännön tasolla tarvitaan lisää osaamista seksuaalisuutta koskevien kysymysten käsittelyyn. Potilaat ja asiakkaat odottavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tietoa ja valmiuksia kysyä seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Keskustelua käydään harvoin ja useimmiten potilaan aloitteesta, vaikka aloitetta odotetaan ammattilaisilta. Ammattilaisilla on useita puheeksi ottamisen malleja apuvälineeksi käytännön työhön. Puheeksi ottamisen välineenä on Suomessa käytetty Plissit-mallia, joka määrittää puheeksi ottamisen tasoja ja ammattilaisilta edellytettävää osaamista. Vähemmän käytetty Better -malli taas tukee ohjaustilanteen rakenteen jäsentämistä ja ohjaustilanteen systemaattista etenemistä. Better-mallin avulla ohjaustilanne jäsentyy yksityiskohtaisesti ja malli sisältää myös kirjaamisen velvoitteen, jolloin hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden seuranta mahdollistuu. Terveydenhuollon koulutuksissa tulee systemaattisesti vahvistaa seksuaalisuuden puheeksi ottamisen menetelmällistä osaamista

Radiological and pathological assessment of response to neoadjuvant CDK4/6 inhibitor and endocrine treatments in a real-life setting : initial results

publishedVersionPeer reviewe

Breast density and the likelihood of malignant MRI-detected lesions in women diagnosed with breast cancer

Objectives: To assess whether mammographic breast density in women diagnosed with breast cancer correlates with the total number of incidental magnetic resonance imaging (MRI)-detected lesions and the likelihood of the lesions being malignant. Methods: Patients diagnosed with breast cancer meeting the EUSOBI and EUSOMA criteria for preoperative breast MRI routinely undergo mammography and ultrasound before MRI at our institution. Incidental suspicious breast lesions detected in MRI are biopsied. We included patients diagnosed with invasive breast cancers between 2014 and 2019 who underwent preoperative breast MRI. One reader retrospectively determined breast density categories according to the 5th edition of the BI-RADS lexicon. Results: Of 946 patients with 973 malignant primary breast tumors, 166 (17.5%) had a total of 175 (18.0%) incidental MRI-detected lesions (82 (46.9%) malignant and 93 (53.1%) benign). High breast density according to BI-RADS was associated with higher incidence of all incidental enhancing lesions in preoperative breast MRIs: 2.66 (95% confidence interval: 1.03–6.86) higher for BI-RADS density category B, 2.68 (1.04–6.92) for category C, and 3.67 (1.36–9.93) for category D compared to category A (p < 0.05). However, high breast density did not predict higher incidence of malignant incidental lesions (p = 0.741). Incidental MRI-detected lesions in the contralateral breast were more likely benign (p < 0.001): 18 (27.3%)/48 (72.7%) vs. 64 (58.7%)/45 (41.3%) malignant/benign incidental lesions in contralateral vs. ipsilateral breasts. Conclusion: Women diagnosed with breast cancer who have dense breasts have more incidental MRI-detected lesions, but higher breast density does not translate to increased likelihood of malignant incidental lesions. Clinical relevance statement: Dense breasts should not be considered as an indication for preoperative breast MRI in women diagnosed with breast cancer. Key Points: • The role of preoperative MRI of patients with dense breasts diagnosed with breast cancer is under debate. • Women with denser breasts have a higher incidence of all MRI-detected incidental breast lesions, but the incidence of malignant MRI-detected incidental lesions is not higher than in women with fatty breasts. • High breast density alone should not indicate preoperative breast MRI.Peer reviewe

The preparedness of a child with music play school experience as support in early instrument studies : as an example early studies of flute

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella musiikkileikkikoulun käyneiden lasten valmiuksien hyödyntämistä alkeisopetuksessa. Tarkastelin erikseen musiikkileikkikoulun ja alkeisopetuksen toimintaa ja niiden eri työtapoja. Tarkastelun kohteena oli myös näiden kahden välinen kommunikointi ja sen hyöty. Työn on tarkoitus herättää opettajat ja opettajaksi opiskelevat ajattelemaan omaa opetustaan, työtapojaan ja materiaaliaan niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin pientä oppilasta. Tietoperustassa käsiteltiin musiikkileikkikoulun toimintatapoja musiikin sisällön oppimisen apuna ja musiikkileikkikoulusta saatavia valmiuksia sekä instrumentin alkeisopetusta yleisesti sekä huilunsoiton alkeisopetukseen keskittyen. Työn aineisto kerättiin kyselyllä kahdelta musiikkileikkikoulunopettajalta ja kahdelta huilunsoitonopettajalta. Kyselyjen vastauksissa tuli esille paljon hyödyllisiä keinoja musiikkileikkikoulun oppien hyödyntämisestä alkeisopetuksessa. Esille tulivat vahvasti myös toiveet musiikkileikkikoulun ja alkeisopetuksen paremmasta yhteistyöstä pienen soitonopiskelijan oppimisen tueksi. Tulosten perusteella musiikkileikkikoulusta on paljon hyötyä alkeisopetuksessa ja paremmalla yhteistyöllä lapsen musiikillista kehitystä olisi mahdollista parantaa entisestään.The purpose of this diploma was to view the utilisation of the preparedness of a child with music play school experience in early instrument studies. I examined the function and the methods of music play school and early instrument studies separately. I also examined the communication and its benefit between these two. The aim of this diploma was to inspire teachers and those who are studying to be one to think about their own teaching, methods and material in a way to best support a young student. The theoretical backround was about music play schools methods as a support in learning the music and the readiness one gains there. It was also about the early instrument studies in general and focused on early flute studies. The material to this study was gathered with an inquiry from two music play school teachers and two fluteteachers. A lot of useful knowledge of the utilisation of the preparedness of a child with music play school experience in early instrument studies came out of the inquirys. There were also hopes of stronger cooperation between music play school and early instrument studies as a support to a young student. On the basis of the results of this study one can say that music play school experience and music play schools methods are very useful in teaching the basics of an instrument and it´s possible to improve child’s musical progress with better cooperation

Käyttöönottokokemuksia langattomasta liike- ja lihastoiminta-analyysilaitteesta

Tasapaino on keskeinen toimintakyvyn mittari. Tasapainon hallinta on edellytyksenä liikkumiskyvylle ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Luotettavien mittausmenetelmien avulla voidaan ennustaa kaatumisriskiä ja näin parantaa ihmisen elämänlaatua. Kehittyvä teknologia luo lisää mahdollisuuksia ikääntyvien tasapainonhallinnan mittausmenetelmiin. Teknologisten työvälineiden käyttöönotto tulee nähdä tarpeellisena hoitotyön toiminnan kehitykselle, ja sen tulisi antaa käyttäjälle tunne omatoimisuudesta ja riippumattomuudesta. Tuotteen suunnitteluvaiheessa kootut käyttäjäkokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä laitteen lopulliselle suunnittelulle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fysioterapeuttien/kuntohoitajien käyttöönottokokemuksia langattomasta liike- ja lihastoiminta-analyysi mittalaitteesta. Tutkimuksen tavoitteena oli edesauttaa mittalaitteen käyttäjäystävällistä kehittelyä. Tutkimustehtäväksi muotoutui: Millaisia käyttöönottokokemuksia fysioterapeuteilla/ kuntohoitajilla on langattomasta liike- ja lihastoiminta-analyysi mittalaitteesta toimintakykytestien yhteydessä? Tiedonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä oli teemahaastattelu, jonka tueksi tehtiin havainnointeja mittaustilanteissa. Opinnäytetyössä haastateltiin viittä mittalaitetta käyttänyttä Rokuan Kuntoutus Oy:n työntekijää. Haastattelut ja havainnoinnit toteutettiin helmikuun ja toukokuun 2006 välisenä aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysilla. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että mittalaitteen tekniset ongelmat tuovat epävarmuutta käyttäjille. Lisäksi laitteen toimintoja kuvattiin epäloogisiksi ja toiminnoiltaan monimutkaisiksi. Tutkimus osoitti, että laitteen käyttöönottokoulutusta tulisi lisätä. Käyttäjät kokivat helppona ja nopeana antureiden asennuksen. Laitteen kehittämisehdotuksina esitettiin suomenkielistä valikkoa, ajanottomahdollisuutta matkapuhelimeen sekä antureiden jatkuvaa toimintavalmiutta. Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, koska kyseessä ovat haastateltavien ainutlaatuiset kokemukset mittalaitteesta ja haastateltavien joukko oli pieni. Opinnäytetyön tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää laitteen jatkokehittelyssä.Balance is a basic indicator while estimating functional ability. Balance can be measured with many tests. New, developing technology is creating opportunities to measure balance in many ways. Technological tools should give users a feeling of independency and independent initiative instead of increasing workload. User experiences are important in planning and developing user-friendly products. The purpose of this thesis was to analyse user experiences of a wireless muscle and movement analyser. In this thesis the data was collected by interviewing five physiotherapists or rehabilitation assistants. The interview method was the theme interview. In addition to the theme interview observation was used. The objective of thesis was to promote analyser development to be functional and user friendly. The research task was to find out what kind of experiences physiotherapists or rehabilitation assistants have about the wireless muscle and movement analyser. The material was analysed with contents analysis. The results of the study showed that technical problems cause uncertainty for users. In addition to this, functions were described as illogical and complicated. The study showed that users should have more training. The users found that placing sensors was easy and quick. The proposals for further developing were, for instance a Finnish menu, sensors in constant running order and a time-taking possibility for mobile phone. The results of the study cannot be generalized, because of the unique opinions of the interviewees and the small size of the population. However, the results can be used in further research and development