Ageing women with PCOS: Menstrual cycles, metabolic health and health related quality of life (HRQoL)

Women with polycystic ovary syndrome (PCOS) in their reproductive years age present with metabolic dysfunction and thus increased likelihood of long-term health consequences and diminished well-being in later life. Due to their larger ovarian reserve, however, they may experience menopause at later age and protection from metabolic and cardiovascular diseases. Moreover, previous studies have indicated that late reproductive aged, normal-weight women with PCOS do not seem to have the expected high risk for type 2 diabetes (T2D), as previously thought. Health related quality of life (HRQoL), nevertheless, is decreased in women with PCOS up until late fertile age, warranting attention and actions from the health care personnel. Given conflicting reports regarding the risk of cardiovascular diseases, future research with well characterized and adequately sized PCOS populations are needed as well as studies aiming to improve their HRQoL.Peer reviewe

Analysing Subgroups and Treatment Discontinuation in a Finnish Cohort of Patients with Neovascular AMD

Purpose: We aimed to study the regional detailed visual outcome and treatment discontinuation of neovascular age-related macular degeneration (nAMD). Methods: Clinical records of 110 patients treated for nAMD at the sole referral centre in the Helsinki region were analysed retrospectively. The follow-up was up to the fourth year. Results: The mean visual acuity (VA) at baseline was 56.3 (SD 16.2) letters. The mean last VA at the first year was 59.7 (20.2), and the corresponding values for the second, third, and fourth years were 60.8 (20.6), 60.0 (19.0), and 59.7 (19.3). The mean difference from baseline was +3.39 (SD 14.6), +3.59 (17.6), +0.08 (18.9), and +3.08 (14.3). The number of patients declined each year, with only 51% of the patients being in treatment until the fourth year. The patients with shorter duration of follow-up tended to have a lower baseline VA, lesser gains, and an earlier decline in VA. The VA levels at the last visit were poorer in the shorter follow group. The initial VA response predicted later VA, whereas VA at baseline, age, or sex had no effect. However, the effect vanished with a longer time in treatment. Conclusions: Long-term VA stabilization was obtained in a regional material. Patients with neovascular AMD consist of cohorts with varying visual outcome and treatment time. Many of the patients benefit from the treatment for some time, however. When comparing real-world results, the outcome of the different follow-up time cohorts should be considered. This calls for new methods for analysing real-world nAMD treatment results.Peer reviewe

Effect of polycystic ovary syndrome on cardiac autonomic function at a late fertile age: a prospective Northern Finland Birth Cohort 1966 study

OBJECTIVES: Previous studies of women in their 20s and 30s have reported impaired autonomic function in women with polycystic ovary syndrome (PCOS). We aimed to study, for the first time, whether PCOS is associated with impaired cardiac autonomic function independent of metabolic and hormonal status in their late reproductive years. DESIGN: A prospective Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966) study including 5889 women born in 1966 and followed through the age of 46. At that age, n=3706/5123 women (72%) answered the postal questionnaires and n=3280/5123 women (64%) participated in the clinical examination. SETTING: General community. PARTICIPANTS: The sample included women presenting both irregular menses (oligomenorrhoea or amenorrhoea) and hirsutism at age 31 (n=125) or with formally diagnosed PCOS by age 46 (n=181) and women without PCOS symptoms or diagnosis (n=1577). PRIMARY AND SECONDARY OUTCOME MEASURES: Heart rate variability parameters: the root mean square of successive R-R differences (rMSSD), spectral power densities (LF: low frequency and HF: high frequency) and baroreflex sensitivity (BRS). RESULTS: We found that parasympathetic activity (assessed by rMSSD: 19.5 (12.4; 31.9) vs 24.3 (16.1; 34.8) ms, p=0.004 and HF: 172 (75; 399) vs 261 (112; 565) ms(2), p=0.002) and BRS (6.13±3.12 vs 6.99±3.52 ms/mm Hg, p=0.036) were lower in women with PCOS compared with the controls. However, in the multivariate regression analysis, PCOS, body mass index and the free androgen index did not significantly associate with rMSSD, whereas blood pressure, insulin resistance and triglycerides did. CONCLUSIONS: We report here for the first time that late reproductive-aged women with PCOS display impaired cardiac autonomic function manifested as decreased vagal activity. Metabolic status, rather than hyperandrogenaemia and PCOS per se, was the strongest contributing factor. Given the link between cardiac morbidity and impaired autonomic function, the findings underline the importance of screening and treating metabolic abnormalities early on in women with PCOS.Peer reviewe

Spontaneous preterm delivery is reflected in both early neonatal and maternal gut microbiota

AbstractBackgroundAberrant gut microbiota composition in preterm neonates is linked to adverse health consequences. Little is known about the impact of perinatal factors or maternal gut microbiota on initial preterm gut colonization.MethodsFecal samples were collected from 55 preterm neonates (ResultsPreterm neonates exhibited significantly lower gut microbiota alpha diversity and distinct beta diversity clustering compared to term neonates. Spontaneous preterm birth was associated with distinct initial gut microbiota beta diversity as compared to iatrogenic delivery. Gestational age or delivery mode had no impact on the preterm gut microbiota composition. The cause of preterm delivery was also reflected in the maternal gut microbiota composition. The contribution of maternal gut microbiota to initial preterm gut colonization was more pronounced after spontaneous delivery than iatrogenic delivery and not dependent on delivery mode.ConclusionsThe initial preterm gut microbiota is distinct from term microbiota. Spontaneous preterm birth is reflected in the early neonatal and maternal gut microbiota. Transmission of gut microbes from mother to neonate is determined by spontaneous preterm delivery, but not by mode of birth.ImpactThe initial gut microbiota in preterm neonates is distinct from those born full term. Spontaneous preterm birth is associated with changes in the gut microbiota composition of both preterm neonates and their mothers. The contribution of the maternal gut microbiota to initial neonatal gut colonization was more pronounced after spontaneous preterm delivery as compared to iatrogenic preterm delivery and not dependent on delivery mode.Our study provides new evidence regarding the early gut colonization patterns in preterm infants.Altered preterm gut microbiota has been linked to adverse health consequences and may provide a target for early intervention.</p

Maa- ja metsätalouden sekä koko maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitetta ei voi saavuttaa ilman maankäyttösektorin hiilinieluja. Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 53,1 Mt CO2 ekv. ja maankäyttösektorin nettonielut 14,7 Mt CO2 ekv. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kaikilta sektoreilta päästövähennyksiä tai lisänieluja. Tässä politiikkasuosituksessa esitellään ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi keinoja päästövähennysten saavuttamiseksi sekä arvioita maankäyttösektorin päästöjä vähentävien ja nieluja vahvistavien toimenpiteiden potentiaalisista vaikutuksista (Lehtonen ym. 2021)

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista

Maankäyttösektorin ilmastotoimet – arvio päästövähennysmahdollisuuksista Hallitusohjelman (2019) mukaisia maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä valmistellaan sisällytettäväksi vuonna 2021 laadittavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Valmistelun tueksi tarvitaan tietoa keinoista, joilla maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää, hiilivarastoja ylläpitää ja hiilinieluja vahvistaa, sekä arvioita potentiaalisten toimenpiteiden vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa on arvioitu maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia nykyistä tutkimustietoa ja asiantuntija-arvioita kokoamalla sekä valmiina käytettävissä olevia mallinnusmenetelmiä soveltaen. Toimenpiteiden päästövähennys ja hiilinieluvaikutuksien arvioinnissa käytettiin kunkin toimenpiteen kohdalla parasta käytettävissä olevaa menetelmää ja toimenpiteen soveltamismahdollisuuksien laajuus perustui asiantuntija-arvioihin. Tuloksiin liittyy sekä sovelletusta menetelmästä ja siinä käytettävistä tiedoista että toimenpiteen laajuuden arvioinnista johtuvaa epävarmuutta. Tutkimus sisältää myös laadulliset arviot ilmastotoimenpiteiden vaikutuksista muihin ekosysteemipalveluihin, vesistökuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi on tunnistettu vaikuttavuusarvioinnin kannalta merkittäviä kehittämis- ja tutkimustarpeita sekä tietoaukkoja. Tulokset auttavat kohdentamaan ilmastotoimenpiteet vaikutuksiltaan merkittävimpiin, joilla tuetaan Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kaikkien tunnistettujen ilmastotoimenpiteiden toteuttaminen tutkimuksessa oletetussa laajuudessa vaatisi erittäin laajoja muutoksia maankäyttösektorin ohjauskeinoissa, investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin sekä mm. puutuotteiden osalta muutoksia myös maankäyttösektorin ulkopuolella metsäteollisuuden tuotantorakenteessa. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Turvemaapeltojen käsittelyä muuttamalla saadaan suhteellisen pienellä pinta-alalla aikaan merkittäviä päästösäästöjä hidastamalla turpeen hiilivaraston purkautumista, kun kivennäismaapeltojen vaikuttavat ilmastotoimet vaatisivat vuosittaista lisätukea lähes koko käytössä olevalle peltopinta-alalle. Osa tunnistetuista ilmastotoimenpiteistä on pitkävaikutteisia, esimerkiksi suometsässä kerran tehdyn puutuhkalannoituksen puuston hiilinielua vahvistava vaikutus kestää kymmeniä vuosia. Metsien hiilinielua kasvattaisivat merkittävästi myös uusien suojelualueiden perustaminen, säästöpuumäärän lisääminen ja metsäteollisuuden tuotantorakenteen muutos, joka kasvattaisi pitkäikäisten puutuotteiden osuutta. Maankäyttösektorin monilla ilmastotoimenpiteillä edistetään myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja vähennetään maa- ja metsätalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Erityisesti turvemaiden viljely- ja metsänkasvatusmenetelmiä uudistamalla saadaan tavoitellun ilmastovaikutuksen ohella vähennettyä vesistökuormitusta. Monimuotoisuuden säilyttämistä tukisivat erityisesti suojelualueiden lisääminen, jota oletimme jatkettavan METSO-ohjelmassa toteutuneessa laajuudessa, ja säästöpuiden määrän kaksinkertaistaminen mikä lisäisi lahopuun hiilivarastoa talousmetsissä. Kivennäismaapeltojen maaperän hoito, metsänlannoitus ja turvemaametsien maaperän päästövähennystoimet voivat edistää myös tuotannon taloudellista kannattavuutta. Nykyiset maa- ja metsätalouden tuet eivät kannusta kaikkien potentiaalisesti merkittävimpien päästöjä vähentävien ilmastotoimenpiteiden käyttöönottoon. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden kustannustehokkuuden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden tutkimus on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Näiden tarkastelu jatkotutkimuksissa on välttämätöntä, jotta toimenpiteet osataan suunnata kustannustehokkaasti ja siten että maanomistajilla on mahdollisuus ja kannusteet niitä toteuttaa. Ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia puuntuotannon ja viljelyn taloudelliseen kannattavuuteen, muihin ekosysteemipalveluihin ja biodiversiteettiin tarkasteltiin vain laadullisesti tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Näiden laajempi määrällinen tarkastelu edellyttäisi lisätutkimusta ja myös laskentatyökalujen ja mallien kehitystyötä. Ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia. Arvioita on perusteltua tarkentaa, kun tutkimustietoa kertyy lisää ja laskentamenetelmät kehittyvät

Muotoiluajattelun merkitys kuntien digitiekarttatyössä

Kuntien palvelut ovat suurten muutosten edessä digitalisaation vuoksi. Suomen Digitaalinen kompassi määrittää kansallisen digitaalisen vision vuoteen 2030 mennessä. Digikompassin visio on kehittää Suomesta yhdessä houkutteleva, kilpailukykyinen, kestävä, hyvinvoiva sekä digitaalisesti kyvykäs. Tavoitteiden saavuttamiseksi kunnissa työskennellään parhaillaan digivision tavoitteiden saavuttamiseksi luomalla kuntakohtaisia strategioita digitalisaatiolle eli digitiekarttoja. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön aihe rajautui yhteistyössä kunta-alalla toimivan yrityksen kanssa. Yrityksellä on kokemusta digitiekarttatyöstä. Tämän kehittämistyön tarkoituksena on tarkastella digitiekarttatyötä muotoiluajattelun näkökulmasta. Tavoitteena on kerätä ymmärrystä, mitä merkitystä muotoiluajattelulla on digitiekarttatyössä. Tutkimuksellisen kehittämistyön myötä perehdytään aluksi kuntaan ja kunnan digitalisaatioon sekä muotoiluajattelun teorioihin. Empiirisessä tutkimusvaiheessa lähestytään tutkimusta laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimusvaiheessa etsitään kokemuksia ja suosituksia, miten digitiekarttatyötä tehdään. Tuloksissa analysoidaan, miten muotoiluajattelu tukee digitiekarttatyötä. Tämän kehittämistyön tuloksien perusteella todetaan digitiekarttatyön olevan viheliäinen ongelma VUCA-maailmassa. Muotoiluajattelun avulla voidaan etsiä ratkaisuja haasteisiin, joita on vaikea määritellä ja ratkaisuja on useita. Muotoiluajattelun ihmislähtöisyys, kokeilemalla oppiminen ja yhteiskehittäminen tarjoavat sopivia lähestymistapoja digitiekarttatyöhön. Muotoiluajattelullinen lähestymistapa voi auttaa kuntien digitalisaation strategian luonnissa. Tästä syystä on hyvä myös lisätä ymmärrystä muotoiluajattelun hyödyistä strategiatyössä ja muutosjohtamisessa kunnissa

Data-analytiikkaa ja palvelumuotoilua

Tämän opinnäytetyön viitekehyksenä on data-analytiikan käyttö palvelumuotoiluprojektin tukena. Tavoitteena on tutkia, missä tilanteissa ja miten data-analytiikkaa kannattaa käyttää palvelumuotoiluprojekteissa. Data-analytiikan käyttöä tarkastellaan palvelumuotoilun näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytetyt menetelmät ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Määrällinen tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Kysely jaettiin LinkdedInin kautta ja vastauksia odotettiin palvelumuotoilukokemusta omaavilta henkilöiltä. Kyselyyn vastattiin kahden viikon aikana anonyymisti huhtikuussa 2022. Kyselyn avulla selvitettiin, kuinka yleistä data- analytiikan käyttö on sekä kuinka todennäköisesti vastaajat tulevat käyttämään data- analytiikkaa palvelumuotoilun tukena tulevaisuudessa. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan, miten ja missä tilanteissa data-analytiikkaa kannattaisi käyttää palvelumuotoilun kanssa. Tulokset julkaistiin tilastoanalyysina ja avoimet vastaukset teemoitettiin. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla. Haastateltavat löytyivät verkoston kautta. Haastateltavilta selvitettiin aluksi, minkälaista dataa ja mihin tarkoitukseen he suostuvat antamaan tietoja itsestään. Haastattelussa keskityttiin pohtimaan, minkälaisissa tilanteissa data-analytiikan käytöstä olisi hyötyä palvelumuotoilun tukena. Laadullisen tutkimuksen tulokset julkaistiin sisältöanalyysinä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että data-analytiikan avulla voidaan selvittää ilmiöitä ja trendejä, joihin tarkempaa selitystä etsitään laadullisella tutkimuksella. Data-analytiikan käyttö olisi hyödyllisintä tilanteissa, joissa datan avulla voidaan ennakoida käyttäjän odotuksia. Näin saavutettaisiin merkittävä kilpailuetu. Data-analytiikan käytöstä palvelumuotoilun tukena on vasta vähän esimerkkejä, mutta käyttö on yleistymässä. Avainsanat Data-analytiikka, palvelumuotoilu, käyttökokemu

Bayesian Simultaneous Credible Intervals for Effect Measures from Multiple Markers

Inference from multiple markers is often encountered in biomedical research, especially when comparing treatments. Most common statistical methods rely on hypothesis testing with null hypothesis of no effect for each marker and methods based on closed testing for getting the combined p-value. This article proposes the use of simultaneous credible intervals obtained from the joint posterior distribution of effect measures of multiple markers for combined inference. The advantage of this method is that it finds the actual effect sizes and also allows different types of effect measures for various markers. We used equal tailed intervals and highest posterior density regions for effect measures of multiple markers. Simulation studies were carried out to examine frequentist properties of these simultaneous credible regions. These studies revealed that the inference based on simultaneous intervals can be different than the inference based on individual marker. The method is demonstrated through two case studies: (a) an observational study of wet age-related macular degeneration (wet-AMD); and (b) reanalysis of a randomized controlled trial for treatment of migraine. The wet-AMD observational study was the motivation for the present research.Peer reviewe