Hermeneutikko pureutuu oppimisen kulttuurimuutokseen

Ziehe, T. (1991). Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Suomentaneet Raija Sironen & Jussi Tuormaa. Tampere: Vastapaino. Saksalainen kasvatustieteilijä Thomas Ziehe ohjaa Uusi nuoriso -teoksessaan lukijan uusille poluille, jotka rikkovat tieteen ja traditioiden sovinnaisuuksia.<br /

Promoting Well-Being of Children at School: Parental Agency in the Context of Negotiating for Support

This study describes how parents experience their role in enhancing the well-being of their children and what this reveals about parental agency in the context of collaborations between home and school. In Finland, schools are among the most important environments for delivering services to children. The goal of this study is to bring into focus the parental dispositions in multi-agency interactions based on their experiences and to make sense of both their successes and the barriers they face. The Finnish education system aims to develop itself according to the inclusive principles. However, the inclusive school culture is still a work in progress. The parental agency and positions in collaboration with school personnel are ambivalent, and there are several assets and barriers that affect their ability to participate fully in discussions about the well-being of their children at school. In this article, the parental positions are connected to situations where they negotiate the process of collaborative planning of support for the learning and well-being of their children in the school environment. Participants are 13 mothers and one couple, mother and father. Their experiences are analyzed qualitatively via interviews and the concept of agency, a sociological concept that refers to the mutual relation between a culture or structure and the opportunities of human agents to interact within the given contexts. The results reveal qualitative differences in the experienced parental agency. The parental agency is connected to the given opportunities, and the key role in making the agency possible in the schools is given for the teachers. Behind everyday practices, there are deeper questions about the parental positions and their value in collaboration.</p

Students of an International Degree Programme Go Local: Exploring the Interactions as Reflected by Friendship Families

This study examines the interactions and communication between a group of African university students and a local Finnish community, as discussed by local friendship family members. Studies show that ensuring the well-being of international students and their study success is challenging in a foreign country. Students tend to remain in their own groups, and interaction with native students and local society may be minimal. To support international students’ adjustment, the university unit in question organised volunteer family support. The data consist of interviews with eleven participants. Interpretation of the data is based on the applied theoretical framework of cultural communication and various types of social and emotional support. The findings reveal that the local friendship families and adult friends had international backgrounds and were interested in international issues. The interaction was an evolving process with some difficulties in communication. The process included three main approaches: accepting the students as family members, introducing them to Finnish culture and providing them with emotional and instrumental support. When asked about communication with members of the local community, most participants described the students’ encounters with local residents as friendly and beneficial, but some also used the words ‘racism’ or ‘racist’ when describing certain situations. A local network is a flexible and versatile resource for supporting international students. The results indicate that friendship families could be used more effectively and better organised as part of the support programme for international students

Student Teachers' Change Agency in Education for Sustainable Development

Previous research shows that teachers are key players in supporting agency in the faceof the biggest global challenges of our time, such as climate change and pollution, asteachers educate societiesí future decision-makers. The aim of this study was to analyzestudent teachersí perceptions of change agency and sustainable development. In thisqualitative case study, the writings of student teachers (n = 116) were studied in thecontext of sustainable development education. The data were analyzed using contentanalysis. The findings of the research confirmed previous studies showing that studentteachersí perceptions of sustainable development were quite narrow. The results indicatedthat the student teachers wrote mainly about social dimensions of sustainable develop-ment; few of them considered economic or environmental dimensions of sustainabledevelopment. The results provided new information about the current state of studentteachersí perceptions of change agency in the teacher education context. Teacher educationshould focus more on a holistic view of sustainable development aspects. These findingsmight be useful in implementing teacher education curricula.</p

Pre-service primary teachers’ understandings of inclusive practice in Scotland and Finland.

This study aims to explore Finnish pre-service teachers' self-efficacy in implementing inclusive education and their resilience. Survey data were collected from 105 pre-service teachers studying in a teacher education programme in one university in Finland. The relationships between pre-service teachers' self-efficacy in implementing inclusive practices, their perceived resilience, and background variables were examined using structural equation modelling. The results confirmed a three-factor structure for self-efficacy in implementing inclusive practices among the pre-service teachers. In addition, pre-service teachers’ self-efficacy was the strongest variable that related to their resilience. The findings would be beneficial for developing pre- and in-service teacher education

Opettajaopiskelijoiden käsityksiä oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä

Oppimisympäristöosaaminen kuuluu opettajuuden työelämätaitoihin, mitä viimeaikainen koulutuspoliittinen keskustelu on korostanut. Tutkimme opettajankoulutuksen loppuvaiheen opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkimusta taustoitetaan oppimisympäristötutkimuksen sekä formaalin ja informaalin oppimisen näkökulmista. Aineisto koostuu 142 opiskelijan tuottamista kirjallisen reflektointitehtävän avovastauksista. Se kerättiin Itä-Suomen yliopiston pedagogisten opintojen loppuvaiheen ”Kasvatus kestävään tulevaisuuteen” -opintojaksolta. Laadullisessa analyysissa sovellettiin fenomenografista lähestymistapaa. Opettajaopiskelijoiden käsitykset oppimisen ja oppimisympäristön suhteesta jaettiin analyysin perusteella kolmeen kategoriaan: 1) oppiminen olemassaolon tapana, 2) avautuvassa koulutusjärjestelmässä ja 3) sulkeutuneessa koulutusjärjestelmässä. Kapeimmillaan oppimiskäsitys rajoittui tiukasti suljettuun koulutusjärjestelmään. Avautuvan koulutusjärjestelmän oppimiseen liittyvät käsitykset näkivät ulkopuoliset oppimisympäristöt resurssina ja mahdollisuutena oppimiselle. Laajimmillaan oppiminen käsitettiin olemassaolon tavaksi, jolloin oppimisympäristö laajeni perinteisiä ikä-, organisaatio- ja oppiainerajoja ylittäväksi ja oppijan koko kasvuympäristön huomioivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimustulosten nojalla voidaan suositella, että opettajankoulutuksessa käsitellään teoreettisesti ja käytännössä sekä koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ulottuvien oppimisympäristöjen merkitystä oppimisprosessien jatkumoissa että koulun ulkopuolisiin toimijoihin ulottuvia verkostoitumistaitoja. On tärkeää, että opettajaopinnoissa opitaan tuottamaan eksplisiittistä käsitystä oppimisesta elämänmittaisena ja kaikkiallisena prosessina

Opettajaopiskelijoiden käsityksiä oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä

Oppimisympäristöosaaminen kuuluu opettajuuden työelämätaitoihin, mitä viimeaikainen koulutuspoliittinen keskustelu on korostanut. Tutkimme opettajankoulutuksen loppuvaiheen opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkimusta taustoitetaan oppimisympäristötutkimuksen sekä formaalin ja informaalin oppimisen näkökulmista. Aineisto koostuu 142 opiskelijan tuottamista kirjallisen reflektointitehtävän avovastauksista. Se kerättiin Itä-Suomen yliopiston pedagogisten opintojen loppuvaiheen ”Kasvatus kestävään tulevaisuuteen” -opintojaksolta. Laadullisessa analyysissa sovellettiin fenomenografista lähestymistapaa. Opettajaopiskelijoiden käsitykset oppimisen ja oppimisympäristön suhteesta jaettiin analyysin perusteella kolmeen kategoriaan: 1) oppiminen olemassaolon tapana, 2) avautuvassa koulutusjärjestelmässä ja 3) sulkeutuneessa koulutusjärjestelmässä. Kapeimmillaan oppimiskäsitys rajoittui tiukasti suljettuun koulutusjärjestelmään. Avautuvan koulutusjärjestelmän oppimiseen liittyvät käsitykset näkivät ulkopuoliset oppimisympäristöt resurssina ja mahdollisuutena oppimiselle. Laajimmillaan oppiminen käsitettiin olemassaolon tavaksi, jolloin oppimisympäristö laajeni perinteisiä ikä-, organisaatio- ja oppiainerajoja ylittäväksi ja oppijan koko kasvuympäristön huomioivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimustulosten nojalla voidaan suositella, että opettajankoulutuksessa käsitellään teoreettisesti ja käytännössä sekä koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ulottuvien oppimisympäristöjen merkitystä oppimisprosessien jatkumoissa että koulun ulkopuolisiin toimijoihin ulottuvia verkostoitumistaitoja. On tärkeää, että opettajaopinnoissa opitaan tuottamaan eksplisiittistä käsitystä oppimisesta elämänmittaisena ja kaikkiallisena prosessina.</p

Irrallisuudesta osallisuuteen – valmiuksia koulupudokkuuden vähentämiseen

Refereed article This article examines dropping out of school in terms of previous research of the social learning environment and operative school culture. The aim of this study is to explore research-based knowledge of vocational education to develop every day operations and cultures of school communities. In the case of school societies and school communities, we investigate what kind of skills the professionals should master and take into account in order to decrease discontinuation of the students ́ learning paths in vocational education. The phenomenon of dropping out of school should not be connected only to students. In parallel, the article provides an alternative approach, i.e., how do school communities cause students to drop out of school? This is what provides us a critical stance to discuss the concept of dropping out of school. In this article, we emphasise the studies that focus on reducing dropping out in their theoretical framework. We introduce herein the first research results from our school drop-out studies. Based on the previous studies, we then produce a research-based model that can be applied to the development work of vocational education. The model will help structure developmental plans that will increase awareness of the multidimensionality of the results and interventions of the previous studies to all stakeholders including students and their parents.Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Tässä artikkelissa tarkastellaan sosiaalisen oppimisympäristön ja koulun toimintakulttuurin suhdetta koulupudokkuuteen aiemmin tehdyn tutkimuksen perusteella. Tehtävänä on etsiä ammatilliseen koulutukseen soveltuvia tutkimuksellisia näkökulmia kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen. Kysymme, mitä oppimisyhteisön ammattilaisten pitäisi yksilöinä ja organisaatioina osata ja ottaa huomioon, jotta opinnoista pois jääminen vähenisi ammatillisessa koulutuksessa. Koulupudokkuutta ei voi liittää vain opiskelijakohtaisiin tekijöihin, vaan artikkelissa lähestytään kysymystä myös toisin: Millä tavoilla oppimisyhteisöt toimintatapoineen voivat tuottaa pudokkuutta? Tästä syystä suhtaudumme koulupudokkuus-käsitteeseen kriittisesti. Artikkelissa nostamme esiin tutkimuksia, joiden teoreettinen tarkastelu kohdentuu koulupudokkuuden vähentämiseen. Esittelemme tutkimusten keskeisiä tuloksia sekä kokoamme niiden pohjalta tutkittuun tietoon perustuvan mallin, jota voidaan hyödyntää ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä. Mallin avulla voidaan jäsentää esimerkiksi kehittämissuunnitelmia, jotta tutkimushavaintojen ja hyviksi koettujen interventioiden monet ulottuvuudet tulisivat selkeämmin näkyviksi kaikille mukana oleville henkilöille - myös opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen.&nbsp

Parents’ competence, autonomy, and relatedness in supporting children with special educational needs in emergency remote teaching during COVID-19 lockdown

Actions to mitigate the spread of the COVID-19 pandemic, such as emergency remote teaching (ERT), affected the lives of school children, their parents, and schooling in spring 2020. Rapid changes in routines due to lockdown and ERT were challenging, especially for many children with special needs (SEN). This article focuses on parents’ perspectives regarding their basic psychological needs, i.e. competence, autonomy, and relatedness, in relation to the schooling of their children with SEN. Questionnaire data consisted of the views of 120 parents who described 179 resources and 151 challenges concerning their basic psychological needs during ERT of their children. Data were analysed following the principles of theoretical categorising. According to the results, parents experienced their pedagogical as well as intra- and interpersonal competence as resources to support the child in ERT. The greatest challenges concerned relatedness between parents and children as well as between parents, school, and other professionals. The study suggests schools and teachers to develop instructions to support teacher–parent interaction and learning of all children to cope with ongoing and future remote and face-to-face teaching for children with SEN.</p