Parents’ Views on Family Resiliency in Sustainable Remote Schooling during the COVID-19 Outbreak in Finland

The closure of schools because of the COVID-19 pandemic created a challenge for familiesand teachers in supporting children’s remote schooling. This study investigates parents’ perspectiveson their accommodation to the rapid change to remote schooling from the point of view of sustainableeducation. The study was conducted at the beginning of the COVID-19 pandemic in spring 2020via an online questionnaire for parents, to which 316 voluntary participants responded. Data wereanalyzed using a theory-driven content analysis. According to the results, parents were worried aboutthe learning and wellbeing of their children as well as management of daily life and use of informationand communications technology (ICT). The results show the importance of schools and teachers aswell as networks in supporting family resilience during rapid changes. Families’ individual needsshould be acknowledged and met in a sustainable way to support children’s learning in changingsettings, including remote schooling.</p

Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta

DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/Lärarna i DIGIJOUJOU-projektet har under projektets verksamhetsår 2017-2019 reflekterat över digitalisering och exibilitet från olika perspektiv; vad betyder digitalisering och exibilitet i lärandet av finska och svenska, hur ska man implementera, öka och utveckla dessa i den egna undervisningen och i hur studerande lär sig finska och svenska. I projektdeltagarnas bloginlägg får vi inblick i hur allas lärandeprocess i projektet framskrider; osäkerhet utvecklas till säkerhet, digikaoset får ordning och exibilitet blir en del av den egna sakkunnigheten och pedagogiken. Med önskan om givande och inspirerande läsning! Mer information: https://digijoujou.aalto.fi

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriötä?

Sydämen rytmihäiriöt ovat yleinen ongelma terveydenhuollossa. On tärkeää tunnistaa nopeasti henkeä uhkaavat kiireellistä hoitoa tarvitsevat rytmihäiriöt. (Raatikainen & Huikuri 2007.) Akuuteissa tilanteissa sairaanhoitajan tulee tun-nistaa EKG-monitorista tai sydänfilmistä välitöntä hoitoa tarvitseva rytmihäiriö ja osattava reagoida tilanteen mukaan. Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää sairaanhoitajien rytmihäiriöosaamisen tasoa erään yliopistollisen sairaalan teho-osastolla ja sydänvalvonnassa. Tutki-musongelmamme olivat: kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmejä ja vaikuttaako työkokemus osaamiseen tunnistaa sydämen rytmihäiriöi-tä? Tutkimme myös sairaanhoitajien omaa arviota omasta osaamisestaan. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä ja aineistonkeruu tapahtui mittarin avulla. Mittari oli testilomake, joka laadittiin yhteistyössä teho-osaston ja sydänvalvonnan yhteyshenkilöiden kanssa. Sairaanhoitajat vastasi-vat testilomakkeeseen nimettömästi (N=95). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tulosten perusteella parhaiten sairaanhoitajat tunnistivat kammiovärinän, eteisvärinän ja eteislepatuksen. Heikoiten toisen asteen eteis-kammiokatkoksen (tyyppi 1), sinuspysähdyksen ja supraventrikulaarisen takykardian. Sairaanhoitajien keskiarvo testissä oli kuusi oikein kymmenestä. Työkokemus suhteessa osaamiseen näyttäytyi niin, että eniten oikeita vastauksia oli sairaanhoitajilla, joilla oli työkokemusta 6-10 vuotta. Vähiten oikeita vastauksia oli sairaanhoitajilla, joilla oli työkokemusta alle kaksi vuotta. Noin puolet sairaanhoitajista arvioi oman osaamisen tasonsa kohtalaiseksi. Hieman yli neljäsosa arvioi osaamisensa hyväksi ja heikoksi kuudesosa. Viisi sairaanhoitajaa arvioi osaamisensa erinomaiseksi. Sairaanhoitajien rytmihäiriöosaamisessa oli hajontaa suhteessa rytmi-häiriöihin, osa rytmihäiriöistä tunnistettiin hyvin, mutta toiset heikommin. Työkokemus ei näyttänyt vaikuttavan sairaanhoitajien osaamisen tasoon. Kehittämisehdotuksemme ovat koulutuksen lisääminen ja säännöllinen rytmihäiriöosaamisen testaus.Heart arrhythmias are a common problem in health care. It is important to quick-ly recognize life threatening arrhythmias that need urgent care (Raatikainen & Huikuri 2007). In acute situations nurses have to recognize ar¬rhythmias that need instant care and know how to react according to the situation. The purpose of this thesis was to clarify level of arrhythmia knowledge in an academic / a university hospital’s intensive care and cardiac monitoring units. The research problems were: how well do nurses recognize different heart ar-rhythmias, does work experience affect the ability to recognize heart arrhyth-mias, and how do nurses estimate their knowledge. The study was carried through by a quantitative research method. Nurses recognized ventricular fibrillation, atrial fibrillation and atrial flutter best. Supraventricular tachycardia (type 1), sinus arrest and second-degree atrioven-tricular block were the most difficult to recognize. On average, the nurses iden-tified six out of the ten arrythmia types correctly. Nurses who had work experi-ence of 6-10 years were the most accurate. The least number of right answers were given by those nurses who had under two years of work experience. Ap-proximately half of the nurses estimated their own knowledge level as moder-ate. Slightly over half estimated their knowledge as good, and a sixth as weak. Five nurses estimated their own knowledge as excellent. There was dispersion in nurses’ arrhythmia knowledge. Some types of arrhyth-mia were recognized well, others less so. Work experience didn’t seem to affect nurses’ knowledge level. Additional nursing education and regular arrhythmia recognition tests are suggested as means of development here

Toimintakulttuurien yhtenäistäminen HUS Syöpäkeskuksen päiväosastolla

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli jalkauttaa yhtenäiset toimintatavat infuusiosairaanhoitajien työhön Syöpäkeskuksen päiväosastolla yhdessä työntekijöiden kanssa. Opinnäytetyö perustui työpaikan kehittämistarpeeseen, jonka tarkoituksena oli yhtenäistää infuusiosairaanhoitajien toimintatavat Syöpäkeskuksen päiväosastolla. Opinnäytetyössä keskityttiin infuusiosairaanhoitajien mahdollisuuksiin vaikuttaa oman työnsä sujuvuuteen. Työssä käytettiin hyödyksi Lean filosofiaan pohjautuvia työkaluja ja muutoksia kehitettiin Demingin PDCAmallin mukaisella kaaviolla. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaiset ovat Syöpäkeskuksen päiväosaston infuusiosairaanhoitajien toimintatavat kehittämistyön lähtötilanteessa? Millaiseksi Syöpäkeskuksen päiväosaston infuusiosairaanhoitajien toimintatavat muotoutuvat kehittämisprosessin tuloksena? Miten yhtenäinen toimintakulttuuri vaikuttaa oman työn hallintaan Syöpäkeskuksen päiväosastolla? Kehittämistutkimus eteni työntekijöistä valitun työryhmän avulla. Päiväosaston työntekijät saivat osallistua ja vaikuttaa kehittämistyön etenemiseen. Toiminnan muutokset koskivat pääasiassa infuusiosairaanhoitajia, sihteereitä ja lähihoitajia. Ongelman määrittämiseksi havainnoitiin päiväosaston kokouksia sekä käytettiin erikseen päiväosastolle rakennettua työkalua. Nykytila todennettiin arvovirtakuvauksen avulla. Tulosten todentamiseksi infuusiosairaanhoitajat vastasivat erilliseen kyselykaavakkeeseen lähtötilanteessa ja vuoden kuluttua muutoksesta. Kyselykaavakkeen monivalintakysymysten vastaukset todennettiin pylväskaaviona ja avointen kysymysten vastaukset käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Kehittämistutkimuksen tulosten mukaan yhteisten työohjeiden rakentaminen käynnisti toiveen työohjeiden laajenemisesta. Yhdessä kehittäminen lisäsi avointa ja kehittämismyönteistä työilmapiiriä. Parityöskentely toi työpäiviin kaivattua joustavuutta. Jatkuva kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen on ollut hidasta, mutta suunta on todettu oikeaksi. Johdon sitoutuminen on ollut välttämätöntä

Turun yliopiston yliopistoliikunnan toiminnan kehittäminen vuosina 2008 - 2010

Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää Turun yliopiston yliopistoliikuntaa nykyaikaiseksi opiskelijoita ja henkilökuntaa kiinnostavaksi liikuntapalveluiden tuottajaksi ja hyvinvoinnin edistäjäksi. Hanke oli myös tärkeää pohjatyötä tekijän liikuntasuunnittelijan työn aloitukseen yliopistoliikunnassa ja tärkeä osa yliopistoliikunnan asioiden dokumentoinnin aloitusta. Kehittämiskohteet kartoitettiin vuonna 2007 Turun yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle toteutetun Liikunta osana elämää -kyselyn ja syksyllä 2008 kerättyjen asiakaspalautteiden ja tehtyjen havaintojen perusteella. Kehittämiskohteiden kartoituksella haluttiin selvittää yliopistoliikunnan kehittämiskohteita. Kehittämistoimenpiteet valittiin vuoden 2008 lopussa ja ne toteutettiin vuonna 2009. Kehittämishankkeen tuloksena kehitettiin yliopistoliikunnan viestintää ja markkinointia, liikuntatarjontaa, ohjattujen liikuntaryhmien aikataulua ja vaikeustasoerottelua, tuntien ja kurssien varaamista sekä henkilökunnan liikuntaryhmiä. Kehittämistoimenpiteitä arvioitiin keväällä 2010 yliopistoliikunnan liikuntaryhmien ohjaajien ja liikuntatilojen valvojien mielipidekyselyn sekä asiakkaiden haastattelujen perusteella. Arvioinnin perusteella suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä heiltä kysyttyjen kehittämiskohteiden onnistumiseen. Lisäksi saatiin monia hyviä ehdotuksia yliopistoliikunnan kehittämiseen jatkossa. Kehittämishankkeen aikana tehdyt kehittämistoimenpiteet ovat vieneet yliopistoliikuntaa eteenpäin työn tavoitteen mukaisesti.The aim of this project was to develop the University Sports unit of the University of Turku as a modern sports services provider, which raises the interest of students and staff members, and a promoter of well-being. The project was also important base work for the start of the author’s duties as Sports Coordinator at the unit and an important part of the start of docu-menting University Sports affairs. Development targets were surveyed by means of a questionnaire (Fitness as a Part of Life) aimed at University of Turku students and staff in 2007 as well as with the help of customer service feedback that was collected and other observances made in 2008. The goal was to determine how University Sports should be developed. Measures for development were adopted at the end of 2008 and implemented in 2009. As a result of the project University Sports marketing and PR, fitness offers, instructed sports classes scheduling and differences in difficulty levels, class and course reservation as well as staff fitness groups were developed. The development measures were assessed in spring 2010 on the basis of an opinion poll taken by fitness class instructors and sports facilities attendants as well as student and staff member interviews. Based on the assessment, when asked about the development targets, the majority of respondents were satisfied with the outcome. In addition, many helpful suggestions were given for the future development of University Sports. During the time of the project, devel-opment measures have helped move University Sports forward according to the work’s objectives

Terveyden edistäminen Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Oulun yliopistollisen sairaalan neljän tulosalueen terveydenhuollon ammattihenkilöiden arvioita toiminnastaan potilaiden terveyden edistämiseksi. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan terveyden edistämisestä, siinä käytetyistä menetelmistä ja terveyden edistämiseen liittyvistä kehittämistarpeista. Tutkimus tehtiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn vastaavan kyselytutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa potilaiden terveyden edistämisen nykytilasta, jota Oysin perusterveydenhuollon yksikön terveyden edistämisen työryhmä voi käyttää terveyden edistämisen suunnittelutyön tukena. Kysymykset liittyivät alkoholin riskikäyttöön, tupakointiin, ylipainoon, masennukseen ja perheiden tukemiseen. Tutkimuksen tietoperustassa käsitellään potilaan terveyden edistämiseen liittyvää historiaa, taustaa, käsitteitä sekä lakia. Lisäksi tietoperustassa tarkastellaan terveyden edistämistä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tutkimus on kvantitatiivinen survey-tutkimus, jossa aineistonhankintamenetelmänä käytettiin webropol-sovellusta. Tutkimuksen vastausprosentti oli 23 % (N=4276), joten tutkimustulokset ovat suuntaa antavia. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että terveydenedistäminen on jokaisen sairaalassa työskentelevän tehtävä ja sitä tehdäkseen henkilökunnalle olisi tarjottava enemmän resursseja ja täydennyskoulutusta. Tutkimuksen kehittämisideana oli tuoda esille nykyisten käytäntöjen vahvuudet ja kehittämisalueet, joita edelleen kehittämällä voidaan tuottaa laadukkaampia ja tehokkaampia terveyden edistämisen käytäntöjä erikoissairaanhoidossa. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia erikoissairaanhoidossa olevien potilaiden ja heidän omaistensa kokemuksia, mielipiteitä ja toiveita terveyden edistämiseksi esimerkiksi palvelumuotoilun avulla.The purpose of this study was to describe the evaluations of health care professionals from four different departments at the Oulu University hospital on their actions in promoting the health of patients. In addition, the aim was to investigate their opinions and experiences in health promoting, the methods used for it and the needs for future development. The study was carried out in the same manner as a report done at the Pirkanmaa health care district. The purpose of the study was to obtain information on the present status of health promotion at the Oulu University hospital. The report is also intended to support the work of the health promotion work group at the unit of basic health care. The questions of the study were related to alcohol consumption, smoking, obesity, depression and family support. The knowledge basis part of the work consists the history, background, concepts and law of health promotion. The knowledge basis contains also evaluation of health promotion from the societal perspective. The study is a quantitative survey where webropol application was used for material acquisition. The response rate of the survey was 23 % (N=4276), meaning that the results are directional. The results show that the personnel working at hospitals need to promote health and in order to succeed; the personnel require more resources and supplemental education. The development idea of the study was to highlight the strengths and weaknesses of the present health promotion practices. Improvements in these areas can then provide higher quality and more efficient methods for promoting health in special health care. The present study could be followed by a survey of the experiences, opinions and expectations on health promotion of patients and their relatives undergoing special health care.Muita tekijöitä on lisäksi: Teija Mykkänen ja Marjukka Salonen-Jänkäl

Parents’ Views on Family Resiliency in Sustainable Remote Schooling during the COVID-19 Outbreak in Finland

The closure of schools because of the COVID-19 pandemic created a challenge for families and teachers in supporting children&rsquo;s remote schooling. This study investigates parents&rsquo; perspectives on their accommodation to the rapid change to remote schooling from the point of view of sustainable education. The study was conducted at the beginning of the COVID-19 pandemic in spring 2020 via an online questionnaire for parents, to which 316 voluntary participants responded. Data were analyzed using a theory-driven content analysis. According to the results, parents were worried about the learning and wellbeing of their children as well as management of daily life and use of information and communications technology (ICT). The results show the importance of schools and teachers as well as networks in supporting family resilience during rapid changes. Families&rsquo; individual needs should be acknowledged and met in a sustainable way to support children&rsquo;s learning in changing settings, including remote schooling

Suuhygienistien rajattu lääkkeenmäärääminen ja lääkehoidon osaaminen varmistetaan simulaatiolla

Suuhygienistien kivunhoidon ja lääkkeenmääräämisen opintojakson lopussa simuloidaan tosielämän potilastilanteita turvallisessa ja todellisessa ympäristössä. Simulaatiot ovat erilaisia suun terveydenhuoltoon liittyviä lääkehoidon tilanteita tiedonhausta akuutteihin tilanteisiin. Niissä korostuu päätöksenteko ja tiimissä toimiminen