11 research outputs found
Fusarium-toksiinit : saanti viljasta ja viljatuotteista
Yleisiä suomalaisissa viljoissa esiintyviä homeiden tuottamia Fusarium-toksiineja
ovat deoksinivalenoli, zearalenoni, nivalenoli sekä T-2- ja HT-2-toksiinit.
Fusarium-toksiineja esiintyy erityisesti kaurassa. EU:ssa on asetettu
enimmäispitoisuusrajat deoksinivalenolille ja zearalenonille. T-2- ja HT-2-
toksiinien lainsäädäntö on EU:ssa työn alla.
Pitkäaikainen altistuminen Fusarium-toksiineille voi aiheuttaa terveydellisiä
haittavaikutuksia, kuten immuunijärjestelmän heikkenemistä. Kaikkia
pitkäaikaisen altistumisen vaikutuksia ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta.
Akuuteissa myrkytystapauksissa oireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu
ja vatsakivut.
Suomalaisten altistuminen Fusarium-toksiineille arvioitiin Evirassa yhteistyössä
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen
kanssa. Saannit ovat alle siedettävän päivittäisen enimmäissaantimäärän
lukuun ottamatta T-2- ja HT-2-toksiineja, joita kauran suurkuluttajat
voivat teoriassa saada raakaviljasta liikaa.
Toksiinipitoisuudet vaihtelevat vuosittain erityisesti satokauden sään perusteella.
Lisäksi viljan lajittelulla ja kuorinnalla voidaan vähentää toksiinien
määrää merkittävästi.
Viljoille asetettuja Fusarium-toksiinien enimmäispitoisuuksia on syytä valvoa
jatkuvasti. Valvonnan kohdentamista suositellaan erityisesti kauralle ja
kauravalmisteille, joissa esiintyy suurimmat pitoisuudet toksiineja
Ennuste voi valaista alueellista toksiiniriskiä
Hometoksiinien alueellisen riskiennusteen toimivuutta kokeiltiin vuoden 2012 kesällä. Ennusteen tavoitteena on antaa vilja-alan toimijoille yleiskuva alueellisesta toksiiniriskistä. Ennusteen onnistuminen selviää syksyn sadon analyysien valmistuttua.vo
Punahomeet viljassa : viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi
Oppaan on tuottanut MMM Vilja-alan yhteistyöryhmä / Turvallisuustyöryhmä Pro Agria Maaseutukeskusten Liiton ja MTT:n asiantuntijatahojen kanssa. www.fingrain.fivokLB
Contrasting responses of T-2, HT-2 and DON mycotoxins and Fusarium species in oat to climate, weather, tillage and cereal intensity
201
Viljojen mykotoksiinit Suomessa
MMM:n johtama viljojen turvallisuustietojen seuranta vuosina 1999 – 2006 toteutti kansallisen viljastrategian päämääriä. Viljastrategiassa korostettiin viljantuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamista, laadun kehittämistä ja lisäarvon luontia laatuketjuun. Turvallisuustietoseuranta kohdistui viljojen hometoksiineihin, raskasmetalleihin ja torjunta-ainejäämiin. Pääasiassa seurantatutkimus keskittyi viljojen Fusarium -toksiineihin. Tutkimus toteutettiin Eviran, Pro Agrian ja MTT:n yhteistyönä. Turvallisuustietoseurannan keskeisiä tavoitteita oli hometoksiinipitoisuuksien seurannan lisäksi viljanäytteiden viljelytekniikka- ja viljelyolosuhdetietojen ja hometoksiinipitoisuuksien syy-seuraussuhteiden analysointi. Näytteiden taustatietoja kerättiin koko tutkimuksen ajan maalajeista, lajikkeista, typpilannoituksesta, siemenen laadusta, esikasveista, viljelykierrosta, kasvinsuojelutoimenpiteistä, kasvuajasta, korjuukosteudesta, kuivauksesta ja sadon määrästä. Turvallisuustietoseurannan tulosten perusteella kevätviljat olivat alttiimpia Fusarium -sienten tartunnalle ja toksiinien muodostumiselle. Syysviljojen hometoksiinipitoisuudet olivat koko seuranta-jakson hyvin alhaisia ja pääasiassa alle määritysrajojen. Kaikista tutkituista viljanäytteistä (991 kpl) vuosina 1999 – 2006 EU -raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia DON:n osalta oli 18 kpl. Mikäli tarkastellaan ainoastaan kauranäytteiden DON -pitoisuuksia, raja-arvon 1750 µg/kg ylityksiä oli 11 kpl tutkituista 279 näytteestä. Kauranäytteistä lastenruoan raja-arvon 200 µg/kg alittavia näytteitä oli 164 kpl. Kaura oli viljoistamme selvästi herkin Fusarium -tartunnalle ja toksiinien muodostumiselle. Lisäksi rehuohralla ja kevätvehnällä havaittiin raja-arvon ylityksiä. Hometoksiinien hallinnassa tärkeintä oli siemenen kunnostus ja peittaus, viljelykierto, sadonkorjuun ajoitus ja viljan kuivaus. Myöhäinen lajike lisäsi toksiiniriskiä, koska kasvukauden venyminen pitkälle loppukesään lisää epävarmuutta sadonkorjuuajan säästä. Lakoontuneessa kasvustossa riski hometoksiinien muodostumiseen kasvoi. Viljan huolellinen lämminilmakuivaus alle 14 %:iin myös hyvinä vuosina oli parhaita keinoja hallita hometoksiiniriski. Turvallisuustietoseurannan tuloksia hyödynnettiin monin eri tavoin viljaraaka-aineen turvallisuutta arvioitaessa, viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat ja punahomeet viljassa -oppaassa, yritysten omavalvonnassa, neuvonnassa, valvonnassa, riskin arvioinnissa ja uusien tutkimuskohteiden valin-nassa. Fusarium -toksiinien seurannasta muodostui aikavälillä 1999 – 2006 vilja-alan toimijoiden yhteinen hanke, joka jatkuu edelleen ja kehittyy asiakkaiden tarpeiden mukaan