Uudistuva sosiaali- ja terveysala

Tämä tutkimukseen perustuva kokoomateos tarjoaa selkeän, monipuolisen ja käytännönläheisen yleiskatsauksen siitä, mihin suuntaan suomalainen sosiaali- ja terveysala on kehittymässä 2020-luvulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on jälleen hyvin ajankohtainen, kun keväällä 2019 kariutuneen uudistuksen perustalle ollaan rakentamassa uudenlaisia hyvinvointialueita tai sote-maakuntia ja monialaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Kirjassa avataan monipuolisesti maamme sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistumista kolmesta eri näkökulmasta. Teoksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalaa makrotason eli palvelujärjestelmän uudistumisen näkökulmasta. Artikkelien aiheina ovat historiallinen katsaus aiempiin uudistuksiin, integraatio sekä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkimus. Toinen osa kohdistuu organisaatiotason kysymyksiin, kuten johtamisen ja osaamisen uudistumiseen sekä sosiaali- ja terveysalan digitalisaation haasteisiin. Kirjan kolmas osa keskittyy sosiaali- ja terveysalan muutoksiin niitä toteuttavien ihmisten näkökulmasta. Artikkeleiden teemoina ovat sote-työntekijöiden monitoimijainen yhteistyö, asiakaslähtöinen palveluohjaus sekä asiakasosallisuus. Kirja pohjautuu Itä-Suomen yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin sekä kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Kirjoittajat edustavat monia eri tieteenaloja: sosiaali- ja terveysjohtamista, sosiaalityötä, sosiaalipsykologiaa ja muita yhteiskuntatieteitä sekä oikeustieteitä. Kirja on suunnattu sosiaali- ja terveysalan johtajille ja ammattilaisille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille, tutkijoille ja opettajille. Se soveltuu myös oppikirjaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johtamisopintoihin. Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com. Sisällys: Esipuhe / Anneli Hujala & Helena Taskinen OSA I SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄ LIIKKEESSÄ Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen – virstanpylväitä menneestä ja suuntia tulevasta / Pauli Rautiainen, Helena Taskinen & Sari Rissanen Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä / Helena Taskinen & Anneli Hujala Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkiminen / Janissa Miettinen, Kirsikka Selander & Ismo Linnosmaa OSA II ORGANISAATIOT UUDEN EDESSÄ Integroiva johtaminen / Anneli Hujala, Erja Mustonen, Charlotte Klinga, Johanna Lammintakanen, Sanna Laulainen & Helena Taskinen Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa / Sanna Laulainen, Joakim Zitting & Vuokko Niiranen Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa / Kaija Saranto, Ulla-Mari Kinnunen, Virpi Jylhä & Eija Kivekäs OSA III IHMISET MUUTOKSEN TOTEUTTAJINA Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena / Kaarina Mönkkönen & Taru Kekoni Asiakaslähtöinen palveluohjaus / Hanna Ristolainen, Päivi Roivas, Erja Mustonen & Anneli Hujala Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet / Tuula Kivinen, Heidi Vanjusov & Riitta VornanenThis research-based edited volume offers a clear, multifaceted and practical overview of the Finnish health and social care sector trends in the 2020s. The health and social care reform is again current as new ways of organising the sector are being developed on the foundation of the reform that fell through in spring 2019. The book introduces the Finnish health and social care services reform from three perspectives. The first part of the book looks at the sector from a macro perspective, that is, from the perspective of the service system reform. The articles deal with a historical overview of previous reforms, integration, and research on effectiveness and cost-effectiveness. The second part focuses on the organisational level issues such as reform of management and know-how and the challenges digitalisation poses for the health and social services. The third part of the book centres on the perspective of the people who implement the changes. The themes of the articles include care workers’ multi-actor collaboration, person-centred case management and client involvement. The book is based on research done at the University of Eastern Finland as well as Finnish and international research literature. The authors represent various disciplines: health and social management, social work, social psychology and other social sciences and law. The book is aimed at managers and professionals, experts, decision makers, researchers and teachers in the field of health and social care. It is also suitable as a textbook for management studies at the university level. Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Adlibris.com)

Liikkuvat hyvinvointipalvelut – kehittämisen edellytykset ja haasteet

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin liikkuvia hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien, palvelujen kehittäjien sekä työntekijöiden näkökulmista. Tavoitteena oli saadun tiedon avulla lisätä ymmärrystä liikkuvien hyvinvointipalvelujen hyödyistä ja palvelujen kehittämisen edellytyksistä ja haasteista. Tutkimusaineistot koottiin 1) puhelinhaastatteluilla sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävissä toimivilta, liikkuvien hyvinvointipalveluiden suunnittelijoilta ja kehittämiseen osallistuneilta työntekijöiltä (N=12). Haastateltavilla oli kokemusta viidellä alueella toimivista liikkuvista hyvinvointipalveluista. Toinen aineisto (N=21) koottiin neljässä terveydenhuollon työntekijöiden ryhmähaastattelussa. Osalla työntekijöistä oli kokemusta liikkuvista hyvinvointipalveluista. Aineistot analysoitiin sisällön analyysillä. Liikkuvien hyvinvointipalvelujen kehittämisen tärkeänä edellytyksenä nähtiin koko palvelun kehittämisprosessin hallintaa ja monitoimijaista suunnittelua. Tämä edellytti johdon ja työntekijöiden sitoutumista, sitkeyttä ja osaamista pitkäjänteiseen palvelun kehittämiseen. Palvelutarpeet, käyttäjälähtöisyys ja tutkittu tieto nähtiin olennaisina kehittämistyön lähtökohtina. Haasteena nähtiin liikkuvien hyvinvointipalvelujen kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi. Toimiminen liikkuvassa hyvinvointipalvelussa edellyttää vastuullisuutta, joustavuutta, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä ja halua työskennellä itsenäisesti. Työpaikkana liikkuva yksikkö koettiin haastavana; työskentely yksikössä vaati tietynlaista työorientaatiota. Toisaalta osaamisen kuvattiin laajenevan ja työnkuvan olevan joustava ja mielenkiintoinen. Ilmapiiriä liikkuvassa yksikössä kuvattiin vapautuneeksi ja hoitomyönteiseksi. Tulosten mukaan vahva tiedotus- ja markkinointiosaaminen on ensiarvoisen tärkeää palvelukonseptin käyttöönotossa ja toiminnassa. Liikkuvien hyvinvointipalveluiden mahdollisuudet vastata erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeisiin ovat moninaiset, muuntuvat ja joustavat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttuessa liikkuva palvelukonsepti voisi tarjota laajat mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen monipuoliseen tarjontaan

Sote-johtajien välinen yhteistyö – Sosiaalisten representaatioiden näkökulma

Collaboration between health and social care managers – A social representations approach This small-scale study explores collaboration between managers drawing on the theory of social representations. The data were produced using visual methods: middle managers (n=25) working in the field of health and social care and education reflected on collaboration in group discussions. The data were analyzed by content analysis. The study shows that emphasizing one’s status and superiority was perceived negatively in the context of collaboration. Deconstructing hierarchies and the myth of individual strong manager seems central when promoting collaboration between managers

Valmiina palveluintegraatioon? : Valtionohjauksesta paikalliseen toimeenpanoon

Palveluintegraatio on yksi sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen kansallisista ja kansainvälisistä uudistamistavoitteista. Yhteensovittamalla eri organisaatioiden toimintaa, resursseja ja päätöksentekoa tavoitellaan laadukkaampia ja saumattomampia palveluja. Siirtymistä integroituihin palveluihin pidetään vaativana, koska se muuttaa organisaatioiden toimintaa ja niiden välisiä suhteita. Vuosina 2015–2016 kahdeksalla paikkakunnalla kokeiltiin sektorilainsäädännöstä poikkeavia integroituja toimintamalleja. Kokeilulain 1350/2014 integraatiosäädökset vietiin Kuopiossa käytäntöön 16–29-vuotiaiden erilaisia ja eritasoisia palveluja yhteensovittamalla. Tämä tutkimus käsittelee palveluintegraation valtionohjausta, paikallistason toimeenpanoa sekä integroitumista edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa analysoitiin kansallisia ja paikallisia poliittisia ja hallinnollisia dokumentteja tapaustutkimuksen keinoin, toimeenpanotutkimuksellisella otteella ja teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla. Tulokset osoittavat, että asiakkaan elämäntilannetta, palvelutarpeita, palvelusuunnitelmia ja niiden toteutumista koskevien tietojen yhdistäminensopii hyvin kokonaisvaltaisen, asiakaslähtöisen ja integroidun työskentelyn lähtökohdaksi. Palvelujärjestelmätasolla tämä edellyttää asiakastiedon yhdistämisen ja yhteiskäytön mahdollistavaa lainsäädäntöä, integroivia työ- ja toimintatapoja sekä rakenteet toimiala-, organisaatio- ja ammattirajat ylittävän palveluintegraation hallinnalle

A Wide Spectrum of Autoimmune Manifestations and Other Symptoms Suggesting Immune Dysregulation in Patients With Cartilage-Hair Hypoplasia

Background: Mutations in RMRP, encoding a non-coding RNA molecule, underlie cartilage-hair hypoplasia (CHH), a syndromic immunodeficiency with multiple pathogenetic mechanisms and variable phenotype. Allergy and asthma have been reported in the CHH population and some patients suffer from autoimmune (AI) diseases. Objective: We explored AI and allergic manifestations in a large cohort of Finnish patients with CHH and correlated clinical features with laboratory parameters and autoantibodies. Methods: We collected clinical and laboratory data from patient interviews and hospital records. Serum samples were tested for a range of autoantibodies including celiac, anti-cytokine, and anti-21-hydroxylase antibodies. Nasal cytology samples were analyzed with microscopy. Results: The study cohort included 104 patients with genetically confirmed CHH; their median age was 39.2 years (range 0.6-73.6). Clinical autoimmunity was common (11/104, 10.6%) and included conditions previously undescribed in subjects with CHH (narcolepsy, psoriasis, idiopathic thrombocytopenic purpura, and multifocal motor axonal neuropathy). Patients with autoimmunity more often had recurrent pneumonia, sepsis, high immunoglobulin (Ig) E and/or undetectable IgA levels. The mortality rates were higher in subjects with AI diseases (X-(2)(2) = 14.056, p = 0.0002). Several patients demonstrated serum autoantibody positivity without compatible symptoms. We confirmed the high prevalence of asthma (23%) and allergic rhinoconjunctivitis (39%). Gastrointestinal complaints, mostly persistent diarrhea, were also frequently reported (32/104, 31%). Despite the history of allergic rhinitis, no eosinophils were observed in nasal cytology in five tested patients. Conclusions: AI diseases are common in Finnish patients with CHH and are associated with higher mortality, recurrent pneumonia, sepsis, high IgE and/or undetectable IgA levels. Serum positivity for some autoantibodies was not associated with clinical autoimmunity. The high prevalence of persistent diarrhea, asthma, and symptoms of inflammation of nasal mucosa may indicate common pathways of immune dysregulation.Peer reviewe