9 research outputs found
Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen
Get PDF
Mitä on virtuaalinen oppiminen? Käsite ja ilmiö ovat laajoja, osittain rajoiltaan hahmottomia
ja voivat näin ollen viestiä tulkitsijoilleen eri asioita. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä
-hanke (Euroopan sosiaalirahasto, ESR) vastaa tarpeeseen selvittää virtuaalisen suomen
oppimisen mahdollisuuksia sekä avata ilmiötä ja käsitteitä sen ympärillä. Hankkeen
toteutuksessa yhdistyy alun perin kahden eri hankesuunnitelman ja näkökulman sisältöjä.
Suunnitelmista toinen painottui avoimen monen käyttäjän ympäristön suunnitteluun ja toinen
yksinpelattavan pelin suunnitteluun. Hankkeen tavoite oli koota eri näkökulmia edustavia
tahoja työstämään virtuaalisten oppimisympäristöjen hyviä käytäntöjä, kerätä kokemuksia
suomen kielen virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamisesta ja laatia suosituksia virtuaalisesta
suomen kielen oppimisesta. Tila haltuun! -suositusraportti käsittelee laajasti erilaisia
mahdollisia toteuttamistapoja; hankkeessa saatiin arvokasta sisältöä suosituksiin pienimuotoisen
yksinpelattavan pelidemon tuotantoprosessin avulla.
Suosituksia työstänyt hankeverkosto koostui tutkimusorganisaatioista ja käytännön toimijoista
pedagogiikan, kotoutumisen, kielenoppimisen, suomi toisena kielenä -opetuksen sekä
pelillisen ja virtuaalisen oppimisen kehityksen parista. Hanketta koordinoi Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Kehittämispalvelut ja verkostossa olivat mukana Turun yliopiston Braheakeskuksen
Tekniikan tutkimuskeskus, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopiston
Informaatiotieteiden yksikkö, Axxell Oy, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus, Heuristica Oy,
PragmatIQ Oy ja Ubiikki Oy. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus koordinoi suositusraportin
työstämistä. Hankkeen moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä on ollut mahdollista
oppia yhdessä: käytännössä tämä suositusraportti kiteyttää lukijalle, mitä opimme eri
näkökulmia yhdistämällä lähes vuoden kestävän matkamme varrella virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisesta. Suositusraportin eri luvuissa on haluttu säilyttää kirjoittajien käden
jälki ja ääni, monimuotoisuus, minkä vuoksi kaikkia tyylejä ei ole yhtenäistetty. Kirjoittajat
näkyvät lukujen yhteydessä joko alalukujen sisällön mukaisessa tai tekijäjärjestyksessä. Kirjoitusprosessissa
koko hankeverkosto on vapaasti kommentoinut ja tukenut kaikkien lukujen
työstämistä. Voit tutustua kirjoittajiin tarkemmin suositusraportin Tekijät-osassa.
Suositusraportin aluksi Käsiteavain esittelee lukijalle lyhyesti suositusten keskeisimmät käsitteet.
Laajemmat kuvaukset näistä käsitteistä ja myös muita eri sisältöihin liittyviä käsitteitä
löytyy kunkin sisältöluvun alta. Alun perin kokosimme käsitteitä arviointikriteerien näkökulmasta:
mitkä asiat olisi hyvä ottaa huomioon virtuaalista oppimisympäristöä suunniteltaessa.
Arviointinäkökulman sijaan Käsiteavain kokoaa yhteen ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet.
Suosituksien luku 9 kokoaa yhteen (arviointikriteerien kaltaisia) asioita, joita on huomioitava
virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Suomeen muutetaan monista syistä ja muuttajien taustat ovat keskenään erilaiset. Jokaisella
kotoutujalla on oma yksilöllinen polkunsa suomenkieliseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luku 1 Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? käsittelee kotoutumista ja niitä
haasteita, joita kohdataan kotoutumiskoulutuksen arjessa. Luku taustoittaa niitä tilanteita,
joissa virtuaalisista oppimisympäristöistä voi olla hyötyä kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
luokkaopetuksen rinnalla tai sen asemesta.
Luvussa 2 Pedagoginen perusta kielenoppimisessa tarkastellaan nykytutkimuksen valossa
käsityksiä kielenoppimisesta sekä siihen liittyen kielenoppimisen pedagogista perustaa ja
keskeisiä käsitteitä. Lisäksi luku esittelee lähdekirjallisuuden avulla tutkimustuloksia pelillis7
ten ja avointen teknologiaympäristöjen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Kielenoppiminen
teknologian tuella on yksi soveltavan kielitieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja tarkastellaan
eri näkökulmista esimerkiksi käytännön teknologisia ratkaisuja ja pedagogisia kokeiluja sekä
teoreettisia ilmiöitä kielenoppimisessa.
Luku 3 Avoimien virtuaaliympäristöjen opetuskäytön mahdollisuuksia nostaa esiin avoimien
virtuaaliympäristöjen mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien suomen kielen sekä työelämä-
ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita voivat olla muun muassa vuorovaikutteisuus
ja viestintävälineet, tilallisuus, jaettu läsnäolon tunne (co-presence), visualisointi, immersio,
simulointi ja kontekstualisointi sekä avatar ja identiteettikokeilut.
Luku 4 Pelillisyyden mahdollisuudet käsittelee pelillisyyden mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien
suomen kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita ovat esimerkiksi
tarinallisuus, ongelmanratkaisu, interaktiivisuus, jatkuva palaute ja vaihtoehtoiset
ratkaisut.
Luku 5 Virtuaalisen oppimisympäristön alustan valinta käsittelee virtuaalisen oppimisympäristön
alustavertailuun liittyviä kriteerejä ja valintoja. Alustavaihtoehtojen kartoittamiseksi
hankkeessa toteutettiin vertailu, jossa vertailtiin kymmentä alustaa 15 pääkriteerin avulla.
Vertailukriteerit perustuivat hankkeen tarpeisiin sekä viiteen aikaisemmin toteutettuun vertailuun.
Erilaisia alustoja on olemassa kymmenittäin, ja alustat eroavat toisistaan niin teknisen
toteutuksen, hinnoittelun kuin toiminnallisuuden osalta.
Luku 6 Kokemuksia pelidemon kehitystyön eri vaiheista monitoimijaisessa yhteistyössä kuvailee
kokemuksia suositushankkeen aikana toteutetun yksinpelattavan pelidemon kehitystyöstä
sen eri vaiheissa monitoimijaisena yhteistyönä. Luku sisältää käsikirjoituksen, teknisen
toteutuksen, testauksen ja käyttäjäkokemusten näkökulmat. Lisäksi luku käsittelee moniammatillista
ja monitoimijaista yhteistyötä pelidemon toteuttamisessa.
Luku 7 Virtuaalimaailmojen ja -pelien käyttömahdollisuuksia opetuksessa esittelee opettajien
käsityksiä virtuaalimaailmojen mahdollisuuksista opetuskäytössä suositushankkeessa toteutetun
kartoituskyselyn tulosten kautta. Lisäksi luku nostaa esiin erilaisia esimerkkitapoja käyttää
3D-virtuaalimaailmoja ja pelejä opetuksessa ja opiskelussa sekä niiden tarjoamia resursseja
ja mahdollisia haasteita. Luvussa kuvataan 3D-virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisia
käyttötapoja kahden jatkumon kautta: avoin monen käyttäjän ympäristö − käsikirjoitettu peli
sekä ohjattu opiskelu − itseopiskelu. Jatkumot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella joitakin
virtuaalimaailmojen ja pelien käyttötapoja ja pohtia, miten ne eroavat toisistaan opetuksen
ja opiskelun näkökulmasta.
Hankkeessa toteutettuun oppimisympäristöön on käytetty niitä työkaluja ja laitteita, jotka
toteutushetkellä olivat helposti ja edullisesti saatavilla. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti,
ja täysin uudenlaiset ja jännittävät mahdollisuudet alkavat yleistyä lähitulevaisuudessa.
Luku 8 Tulevaisuudennäkymiä tarkastelee kehittyvän teknologian tarjoamia ja kielenopetuksen
kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuksia, kuten virtuaalitodellisuus ja virtuaalisilmikot,
lisätty todellisuus, 360°-videoteknologia, puheentunnistus ja luonnollisen kielen käsittely
sekä puhesynteesi.
Luku 9 Suositukset tukee virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa
eteen tulevien valintojen tekemistä. Luku kiteyttää edeltävien lukujen sisällöistä nousevia
keskeisimpiä huomioita suositusten muodossa. Esitämme virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisen prosessina metrokarttamallin avulla, jonka tavoitteena on korostaa toteutusprosessin
iteratiivisuutta, eri vaiheissa huomioitavia sisältöjä sekä nostaa esiin mahdollisia
eroja ja yhtäläisyyksiä avoimen monen käyttäjän ympäristön ja yksinpelattavan pelin toteutuksen
näkökulmasta. Luku tarjoaa lisäksi vinkkejä monitoimijaisen yhteistyön johtamiseen.
8
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia suomalaisista ja kansainvälisistä virtuaalimaailmojen ja pelien
käytöstä oppimisessa on sijoitettu eri lukujen sisään erillisiin laatikoihin. Kommentit ovat
lyhyitä tiettyä sisältöä korostavia huomioita, kommenttipuheenvuorot laajempia esityksiä
ja esimerkit havainnollistavat tai tuovat vertailukohtaa luvussa käsiteltävään sisältöön. Osa
hyvien käytäntöjen kuvauksista on hankeverkoston jäsenten laatimia esittelyjä ja osa on koottu
hankkeen järjestämän Virtual worlds and games in language learning -työpajan yhteydessä
asiantuntijoille tehdyllä kyselyllä. Tavoitteena ei aina ole yksittäisten kokeilujen kokonaiskuvaus,
vaan tarkoitus on nostaa esiin kokeneiden kehittäjien, tutkijoiden ja pedagogien virtuaaliympäristöjen
suunnittelua ja toteuttamista tukevia huomioita. Kansainväliseen työpajaan
osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmat painottuvat monen käyttäjän avoimiin virtuaaliympäristöihin,
joista ei selvityshankkeen aikana saatu kokemuksia pilotoimalla. Työpajan
asiantuntijat avaavat selvityshankkeessa kehitetyn yksinpelattavan pelin pelidemon rinnalle
lisää näkökulmia virtuaaliseen kielen oppimiseen avoimien monen käyttäjän virtuaaliympäristöjen
käyttökokemusten kautta. Kommentteja ja huomioita hyvistä käytänteistä kansainvälisen
työpajan asiantuntijoilta tuottivat Mats Deutschmann (Umeå University), Mari Carmen
Gil Ortega (Education Innovation Centre, University of the West of England), Kristina Kemi
(Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Pasi Mattila (Centre for Internet Excellence, Oulun yliopisto),
Susanna Nocchi (School of Languages, Law and Social Science, Dublin Institute of
Technology), Pekka Qvist (Metaverstas Oy) ja Ciara Wigham (Centre de Langues, Faculté des
Langues, Université Lyon 2).
Suositusraporttia täydentää sähköinen työpöytä osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi
josta löytyy kattavammin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja muun muassa alustavertailun
tulokset, pelidemo ja opettajille suunnatun kartoituskyselyn vastaukset.
Virtuaalista tilaa ja lukuisia muita virtuaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä juuri
hyödynnetty suomen kielen oppimisessa. Nyt on aika ottaa virtuaalinen Tila haltuun!</p
Katsaus aikuisten maahanmuuttajien kielivalintoja koskeviin tutkimuksiin
No full textTämä tutkimus on suomi toisena kielenä -alan kirjallisuuskatsaus, ja sen tavoitteena on kartoittaa aiemmin tehdyt tutkimukset aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen käyttämisestä luokan ulkopuolisissa vuorovaikutustilanteissa. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on saavuttaa näkemystä siitä, mitä aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen käyttämisestä tiedetään tällä hetkellä.
Tutkimusta maahanmuuttajien vuorovaikutusmahdollisuuksista työelämässä on jo tehty melko paljon. Maahanmuuttajien tekemien kielivalintojen perustelut ovat moninaisia ja tilannekohtaisia – niihin vaikuttavat niin puhujaan, puhekumppaniin kuin varsinaiseen vuorovaikutustilanteeseen liittyvät seikat. Työelämä näyttää tarjoavan toisille paremmat edellytykset suomen kielen käyttöön ja harjoitteluun kuin toisille.
Kirjallisuuskatsauksen lopputuloksena syntyneen yhteenvedon mukaan näyttää myös siltä, ettei maahanmuuttajien suomen kielen käyttöä muissa arjen vuorovaikutustilanteissa kuin työelämässä ole vielä tutkittu kovin paljon
Nuorten pankkiasiakkuuteen vaikuttavat tekijät
No full textTämän opinnäytetyön aiheena oli nuorten 18─26 vuotiaiden pankkiasiakkuu-
teen vaikuttavat tekijät. Tavoitteena oli tuottaa konkreettisia toimenpidesuosi-
tuksia siitä, kuinka toimeksiantaja voisi tulevaisuudessa vastata parhaiten
nuorten asiakkaiden tarpeisiin. Opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat, mitä
kautta nuoret hakevat tietoa pankkien palveluista, millaista tietoa he hakevat
ja millä perusteella he valitsevat pankkiasiakkuuden. Teoreettinen viitekehys
muodostuu asiakaskäyttäytymisestä, ostoprosessista sekä sisältömarkkinoin-
nista.Tässä työssä tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta.
Työn aineisto kerättiin määrällistä tutkimustapaa hyödyntäen Webropol-kyse-
lyllä. Kyselyn kysymykset perustuivat tutkimusongelmiin ja teoreettiseen viite-
kehykseen. Kysely julkaistiin toimeksiantajan sosiaalisen median kanavissa
sekä Facebookin Etelä-Savon alueen paikallisissa ryhmissä. Kyselytutkimuksen perusteella suosituimmat sosiaalisen median kanavat ovat
Facebook ja Instagram. Mielenkiintoisiin julkaisuihin reagoidaan pääasiassa
tykkäämällä. Mikäli julkaisuja jaetaan, niin mielenkiintoisimmat aihealueet ovat
huumori ja ajankohtaisuus. Yritysten kanssa asioidessa mieluisammat kana-
vat ovat puhelinpalvelu, sähköposti sekä chat-palvelut. Pankkipalveluista hae-
taan tietoa pääasiassa pankin omilta verkkosivuilta sekä myös hakukoneilla.
Pankkiasiakkuuden valintaan vaikuttavat voimakkaasti vanhempien mielipi-
teet. Tutkimuksen tulokset antavat hyödyllistä tietoa nuorten sosiaalisen median
käyttäytymisestä. Tietoa voidaan hyödyntää yritysten markkinointiviestin-
nässä. Tutkimus antaa myös hyvän kuvan toimeksiantajalle, mistä aihealu-
eista nuoriso on kiinnostunut ja kuinka konkreettisesti tietoja voidaan käyttää
hyödyksi tulevaisuudessa. Asiasanat: asiakaskokemus, sisältömarkkinointi, kysely, pankkitoimint
Perheiden kokemuksia lasten iltapäivätoiminnasta
Get PDFOpinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata Mannerheimin Lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistyksen iltapäivätoimintaan osallistuvien perheiden kokemuksia. Tavoitteena oli saada tietoa kuinka iltapäivä-toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena oli myös selvittää miten iltapäivätoiminta tukee vanhempia heidän kasvatustyössään. Tutkimustulosten pohjalta Manner-heimin Lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistys voi tarvittaessa kehittää toimintaansa.
Tutkimusaineiston keräsimme vuonna 2013 lasten teemahaastattelulla ja vanhemmilta keräsimme aineis-ton kirjallisella kyselylomakkeella, joka sisälsi kolme avointa kysymystä sekä kolme suljettua kysymystä taustatietojen kartoittamiseksi. Teemahaastatteluun osallistui neljä lasta ja kyselylomakkeeseen vastasi kolme vanhempaa. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja aineiston analysoimme induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista selvisi, että vanhemmat ja lapset ovat tyytyväisiä iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoi-minta tukee lapsen normaalia kasvua ja kehitystä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla lap-selle välipalan, virikkeitä, liikuntaa, sosiaalisia suhteita ja turvallisen ympäristön. Tulokset osoittavat iltapäivätoiminnan tukevan vanhempia heidän kasvatustyössään asettamalla lapselle rajoja ja opettamal-la heille uusia taitoja sekä itsenäistymistä.
Jatkotutkimukseksi ehdotamme haastattelututkimuksen sijaan havainnointitutkimusta, jossa tutkittaisiin kuinka hyvin iltapäivätoiminnassa konkreettisesti toteutuu suositustenmukainen terveellinen ravitsemus, monipuolinen ja riittävä liikunta sekä turvallisen ympäristön tarjoaminen lapsille.The meaning of our bachelor’s thesis was to describe experiences of families that participate in Manner-heim League for Child Welfare’s after school activity in Savonlinna unit. Our goal was to gain information about effects of after school activities for child’s growth, development, welfare and health and also how after school activity support parent’s parenting duties. From the base of our research Mannerheim League for Child Welfare’s Savonlinna unit can develop their activities.
We gathered our research material in 2013 by interviewing children and parents answered literally to open-ended questions. There were four children who participated in our interview and three parents, who answered to our questions. Research method is qualitative and we used inductive content analysis.
Research results showed that parents and children were satisfied in after school activity. After school activity support children’s normal growth and development and it promote their health and welfare by offering snack, activity, sport, social relationships and safety environment. Results showed also that after school activity support parents in their parenting duties by setting boundaries and teaching how to learn new skills and become independent.
For further research we suggest, that we could do observing research instead of interview research. That way we could investigate how healthy nutrition, diverse and sufficient exercise and safety environment comes true concrete in After school activity
Perheiden kokemuksia lasten iltapäivätoiminnasta
Get PDFOpinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata Mannerheimin Lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistyksen iltapäivätoimintaan osallistuvien perheiden kokemuksia. Tavoitteena oli saada tietoa, kuinka iltapäivä-toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena oli myös selvittää, miten iltapäivätoiminta tukee vanhempia heidän kasvatustyössään. Tutkimustulosten pohjalta Manner-heimin Lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistys voi tarvittaessa kehittää toimintaansa.
Tutkimusaineiston keräsimme vuonna 2013 lasten teemahaastattelulla, ja vanhemmilta keräsimme aineis-ton kirjallisella kyselylomakkeella, joka sisälsi kolme avointa kysymystä sekä kolme suljettua kysymystä taustatietojen kartoittamiseksi. Teemahaastatteluun osallistui neljä lasta ja kyselylomakkeeseen vastasi kolme vanhempaa. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja aineiston analysoimme induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista selvisi, että vanhemmat ja lapset ovat tyytyväisiä iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoi-minta tukee lapsen normaalia kasvua ja kehitystä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla lap-selle välipalan, virikkeitä, liikuntaa, sosiaalisia suhteita ja turvallisen ympäristön. Tulokset osoittavat iltapäivätoiminnan tukevan vanhempia heidän kasvatustyössään asettamalla lapselle rajoja ja opettamal-la heille uusia taitoja sekä itsenäistymistä.
Jatkotutkimukseksi ehdotamme haastattelututkimuksen sijaan havainnointitutkimusta, jossa tutkittaisiin kuinka hyvin iltapäivätoiminnassa konkreettisesti toteutuu suositusten mukainen terveellinen ravitsemus, monipuolinen ja riittävä liikunta sekä turvallisen ympäristön tarjoaminen lapsille.The purpose of our bachelor’s thesis was to describe the experiences of families that participate in after school activities organized by the Savonlinna unit of Mannerheim League for Child Welfare. Our goal was to gain information about the effects of after school activities on child’s growth, development, welfare and health and also study how after school activity supports parents’ in their parenting duties. Based on our research the Savonlinna unit of Mannerheim League for Child Welfare will be able to develop their activities if necessary.
We gathered our research material in 2013 by interviewing the children and collecting the parents’ view-points in writing by a questionnaire with background questions and open-ended questions. There were four children who participated in our interview and three parents, who answered to our questions. The research method was qualitative and we used inductive content analysis to interpret the material.
The research results showed that parents and children were satisfied with the after school activity. After school activity supports children’s normal growth and development and it promotes their health and welfare by offering snacks, activities, sports, social relationships and safety environment. It also became evident that after school activity support parents in their parenting duties by setting boundaries and teaching the children new skills and how to become more independent.
For further research we suggest an observational research instead of interviews. That way we could in-vestigate how healthy nutrition, diverse and sufficient exercise and safety environment are realised in after school activity
