The civil war in Syria shows that to prevent and manage conflicts, the EU needs a more proactive approach with greater regional focus

Since its beginning the European Union has struggled to play a meaningful role in Syria’s civil war, illustrating that there is now a clear need for the EU to pursue a faster, more proactive approach in preventing violent conflicts. Tanja Tamminen writes that the Lisbon Treaty has created structures for a more coherent foreign policy and that the EU should use this to build more comprehensive regional strategies to take advantage of the local knowledge of EU delegations on the ground

Menetelmiä korruption kokonaisvaltaiseen seurantaan : KORSI-projektin raportti 2

KORSI-projektissa on kartoitettu indikaattoreita eräiden vaikeasti mitattavien korruption osa-alueiden seurantaan. Nämä seurantakohteet liittyvät lähinnä rakenteelliseen ja verkostomaiseen korruptioon, kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Projektissa koottujen ja analysoitujen tietojen perusteella korruptio on moniulotteinen ja käsitteellisesti ristiriitainen kokonaisuus. Tämä vaikuttaa siihen, miten korruptiota ja sen eri osa-alueita voidaan mitata ja seurata. Tämä KORSI-projektin raportti 2 kuvaa korruption seurantaan käytettävissä olevia menetelmiä, joiden avulla voidaan kuvata korruptiotilannetta kokonaisvaltaisesti. Tällaisia menetelmiä ovat riski-indikaattorit, korruption vastaisten toimien mittaaminen sekä piilokorruption paljastaminen. Raportti ei sinänsä mittaa tai esittele korruption nykytilaa maassamme vaan se käsittelee mittarien ja mallien valintaa antaen esimerkkejä vaihtoehdoista. Raportin perusteella erilaiset riskienhallinnan menetelmät, kansainväliset korruption seurantamallit ja isojen tietomassojen analysointi soveltuvat hyvin suomalaisen korruption paljastamiseen, seurantaan ja politiikkatoimien suunnitteluun. Korruptiotilanteen seuranta Suomessa edellyttää kokonaisvaltaisen riskiarvion käyttöönottoa sekä alakohtaisen tiedon kokoamista arvion tueksi. Projektissa tuotettiin myös kaksi muuta raporttia. Niistä raportti 3 sisältää empiirisiä katsauksia korruption vaaran vyöhykkeille, ja raportti 1 kokoaa muiden raporttien tuloksia ja sisältää keskeiset suositukset.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Mittaamaton korruptio? Korruption seurannan indikaattorit (KORSI) -projekti ja sen keskeiset tulokset : KORSI-projektin raportti 1

KORSI-projektissa on kartoitettu indikaattoreita eräiden vaikeasti mitattavien korruption osa-alueiden seurantaan. Nämä seurantakohteet liittyvät lähinnä rakenteelliseen ja verkostomaiseen korruptioon, kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Projektissa koottujen ja analysoitujen tietojen perusteella korruptio on moniulotteinen ja käsitteellisesti ristiriitainen kokonaisuus. Tämä vaikuttaa siihen, miten korruptiota ja sen eri osa-alueita voidaan mitata ja seurata. Tämä KORSI-projektin raportti 1 kuvaa hankkeen tehtävänantoa, kokoaa keskeisiä tuloksia ja esittelee raportteihin 2 ja 3 perustuvia suosituksia. Tehtävänannon esittelyssä avataan projektin taustaa, tavoitteita ja toteutusta. Keskeisiä tuloksia esitellään kuvaamalla raportin 2 tietojen avulla korruption kokonaisvaltaista arviointia sekä raportin 3 perusteella empiirisiä katsauksia korruption mittaamiseen eri näkökulmista. Keskeiset suositukset liittyvät viiteen kokonaisuuteen. Ne ovat määrällistä tietoa tuottavat menetelmät, ilmiön moniulotteisuutta kuvaavat ja uuden sukupolven menetelmät, avoin data ja tietojen hyödynnettävyys, menetelmien kehittäminen ja tutkimustarpeet sekä korruption hallintapolitiikan näkökulmat. Nämä tarkoittavat käytännössä muun muassa sitä, että korruptiotilannetta on seurattava hyödyntämällä määrällistä perustietoa, monipuolisia menetelmiä, moderneja tiedonhaun keinoja, erillistutkimuksia sekä kattavia riskiarvioita. Raportin loppuun on koottu runsaasti KORSI-projektin muihin raportteihin perustuvia esimerkkejä korruption seurantamenetelmiksi ja -indikaattoreiksi. Ne sisältävät korruption kokonaisvaltaisia seurantamalleja, ehdotuksia kysely- ja rekisteritiedon hyödyntämiseksi sekä alakohtaiseen tarkasteluun perustuvia havaintoja.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Ympäristörikoshyötyjen tilannekuva

Hankkeessa tuotettiin tietoa ympäristörikoksilla tavoiteltujen ja saatujen taloudellisten hyötyjen tilannekuvasta sekä selvitettiin piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrää, luonnetta ja taloudellista arvoa. Hankkeessa tuotettiin myös arvio siitä, kuinka tehokkaasti ympäristörikoksilla saatua rikoshyötyä on saatu perittyä valtiolle ja paljonko hyödystä olisi mahdollista palauttaa ympäristörikostorjuntaan. Lisäksi hankkeessa tuotettiin de lege ferenda kannanottoja rikoshyötyjen korvamerkinnästä ympäristörikosten ehkäisyssä sekä ennallistamiskustannusten ja rikoshyödyn menettämisen suhteen huomioimisesta. Toimiva viranomaisyhteistyö mahdollistaa tapausten tehokkaan ja selkeän etenemisen, jolloin prosessi toimii kustannustehokkaasti. Ympäristörikosten käsittelyprosessin sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi prosessia tulisi tarkastella kokonaisuutena, koko valtakunnan tasolla ja sitouttaa pitkäjänteiseen kehitystyöhön kaikki käsittelyyn osallistuvat viranomaiset. Ympäristösäännösten vastaisten pienten tekojen käsitteleminen hallinnollisessa sanktiomenettelyssä olisi resurssien kannalta tarkoituksenmukaista. Myös ympäristörikosten ehkäisy on tärkeää ja tarpeen. Siinä tietoisuuden lisääminen on olennaista. Ympäristörikosten rikoshyötyä pohdittaessa tulee ottaa huomioon myös vahinkojen ennallistamisen tärkeys. Olisikin tarpeen huolehtia siitä, että ympäristövahingon aiheuttaneella itsellään olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia ennallistamiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Existence and Quality of Data on Control Programs for EU Non-regulated Cattle Diseases: Consequences for Estimation and Comparison of the Probability of Freedom From Infection

Some European countries have successfully implemented country-specific control programs (CPs) for infectious cattle diseases that are not regulated or are regulated only to a limited extent at the European Union (EU) level. Examples of such diseases include bovine viral diarrhea (BVD), infectious bovine rhinotracheitis (IBR), and Johne's disease (JD). The CPs vary between countries in the design and quality of collected data as well as methods used to detect infection and estimate prevalence or probability of freedom from infection. Differences in disease status between countries and non-standardized approaches to assess freedom from infection pose a risk for countries with CPs for non-regulated diseases as infected animals may influence the progress of the disease control or eradication program. The implementation of output-based standards allows estimation and comparison of the probability of freedom for non-regulated cattle diseases in European countries. The aim of the current study was to assess the existence and quality of data that could be used for estimating freedom from infection in European countries. The online data collection tool was sent to 32 countries participating in the SOUND control COST Action and was completed by 24 countries. Data on cattle demographics and data from CPs of IBR and BVD exist in more than 50% of the response countries. However, data describing risk factors and CP of JD was reported as existing in < 25% of the countries. The overall quality of data in the sections on demographics and CPs of IBR and BVD were evaluated as "good ", but risk factors and JD data were mostly evaluated as "fair. " Data quality was considered less good mainly due to two quality criteria: accessibility and accuracy. The results of this study show that the quantity and quality of data about cattle populations and CPs are relatively similar in many surveyed countries. The outcome of this work provides an overview of the current situation in the European countries regarding data on EU non-regulated cattle diseases and will further assist in the development and implementation of output-based standards

Yksinäisyyden kokemukset, tyypit ja hyvinvointi – tarkastelussa Nyyti ry:n keskustelupalstan kirjoitukset

Yksinoloa on sekä positiivista että negatiivista. Tässä tutkielmassa käsittelen negatiivista yksinäisyyttä, kun ihminen ei ole yksin omasta tahdostaan. Tarkastelen, miten yksinäiset kuvaavat yksinäisyytensä syitä ja sen kestoa. Lisäksi tarkastelen aineistosta esille nousseita eri yksinäisyyden tyyppejä. Aineistonani toimivat korkeakouluopiskelijoille suunnatun Nyyti ry:n yksinäisyys-aiheisen keskustelupalstan kirjoitukset vuodelta 2013, joita tutkielmaani valikoitui tarkasteltavaksi 267 kappaletta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii hermeneuttis-fenomenologinen lähestymistapa ja analyysimenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Yksinäisyys voi olla mielenterveyttä uhkaava ongelma ja se voi olla esteenä kehitykselle, sillä lapsuudessa ja nuoruudessa oman minän ja persoonan muotoutuminen ovat tärkeässä kehitysvaiheessa. Yksinäisyydelle altistavia piirteitä ovat esimerkiksi ujous, sisäänpäin kääntyneisyys, kiltteys, erilaisuus ja haluttomuus ottaa sosiaalisia riskejä. Yksinäiset selittivät yksinäisyyttään myös heikosta itsetunnosta tai puutteellisista sosiaalisista taidoista johtuvaksi. Aikaisemmat pettymykset ihmissuhteissa, kuten koulukiusaaminen, vaikuttivat yksinäisten asennoitumiseen muita kohtaan negatiivisesti. Monet yksinäisistä vetäytyivät ihmissuhteista, eivätkä enää tehneet aloitteita. Opiskelijayhteisössä ryhmät muodostuvat tiiviiksi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna ja aktiivinen osallistuminen yhteisiin tapahtumiin on tärkeää. Useat yksinäiset kokivat ulkopuolisuutta suhteessa ryhmiin tai yhteisöön ja kokivat, että heillä ei ollut riittävästi läheisiä ihmissuhteita, joissa voisi olla oma aito itsensä. Monet yksinäisistä kokivat joutuvansa piiloutumaan jonkinlaisen suojamuurin taakse ja näyttelemään roolia muiden seurassa. Lähes kaikki kirjoittajista olivat kroonisesti yksinäisiä, eli sitä oli kestänyt kaksi vuotta tai enemmän. Sosiaalinen, emotionaalinen ja fenomenologinen yksinäisyys nousivat vahvasti esiin yksinäisyyden tyypeistä. Muita tyyppejä olivat kosminen, kollektiivinen ja normatiivinen. Yksinäisyys voidaan ajatella myös yhteiskunnasta sivuun jäämiseksi. Yksinäisyyden ollessa moninainen ongelma, sitä on kuitenkin tutkittu vähän, teoriapohja ei ole erityisen vankkaa ja yksinäisyyden mittareiden luotettavuutta on kyseenalaistettu.siirretty Doriast