The Finnish Press and the Soviet Coup in 1991 and the Parliamentary Crisis in Russia in 1993. A Case Study on Self-censorship

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This thesis studies the reactions of the Finnish press towards the Yanayev's Coup d'état in the Soviet Union in 1991 and the Russian Parliamentary Crisis in 1993. The objective of the thesis is to study the ways in which the press reacted to the above-mentioned events and to clarify the developments in the reactions and attitudes of the press during the study periods. Additionally, the aim is to analyse the observed changes in a broader perspective by setting them into the framework of self-censorship. Outside the research scope has been left out simultaneous events in the Soviet counter pool the USA, and the events in the Baltic countries. Also, the objective of the thesis is not to clarify what 'really happened' in Moscow during these events. The two chosen events are significant, as they are located in time on both sides of the dissolution of the Soviet Union, which took place on the 25th of December 1991. Prior to this transition the Cold War had already begun to vanish, the East and West Germany had been reunited and the trend of winning independence in the East European countries was well on its way. The chosen broader context for the study, the self-censorship of the Finnish press offers a framework for the research. During the period of self-censorship the possibilities of providing news concerning the Soviet Union were traditionally limited. This self-censorship had its roots in the primary status of external threat from the Soviet Union. The threat based behaviour gradually turned into a habit having little to do with the primary cause of it, but serving more the aims of internal politics. This habit restricted the latitude of some of the operators in the society, e.g. the press. Other instances took the benefit out of the historical reasoning of external threat. The maturest period of self-censorship was during the 1970s, which then gradually started to fade away coming closer to the 1990s. The Finnish press representatives were chosen as the main sources for this study covering the major parties' newspapers as well as the independent press. Of the leftist press the chosen representatives are the social-democratic Demari, the socialist/moderate communist Kansan Uutiset and the Stalinist Tiedonantaja. The representatives of the conservative press are Uusi Suomi and Aamulehti, and for the centrist press Suomenmaa. Helsingin Sanomat and the Swedish-language Hufvudstadsbladet represent the independent press. Method for this research is both qualitative and quantitative. The press representatives have been studied by examining all of the material related to the events, including the leading articles, domestic as well as foreign news sections, economical, and even cultural and sports news if they have touched the issue at hand. According to the study made, the Finnish press had clear differences in its writing over the Soviet and later on the Russian events in 1991 and 1993. More fruitful than comparing these differences in absolute means is to study these findings by putting them into the broader context including the main operators of self-censorship and their motivation. Thus, the observed differences are clearly connected to the created model of self-censorship, which clarifies the relation between the motivation and the main actors operating in the field of self-censorship.The original thesis has been written in English

Suomen lehdistön reagointi Neuvostoliiton vuoden 1991 vallankaappaukseen ja Venäjän vuoden 1993 parlamentaariseen kriisiin : Tapaustutkimus itsesensuurista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -työ tarkastelee suomalaisen lehdistön reaktioita Janajevin vallankaappaukseen Neuvostoliitossa vuonna 1991 sekä Venäjän parlamenttitalon pommitukseen johtanutta kriisiä vuonna 1993. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten lehdistö reagoi mainittuihin tapahtumiin ja millaista kehitystä lehdistön reagointitavassa ja asenteessa oli tutkittuna aikana tapahtunut. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on asettaa havaitut muutokset laajempaan, itsesensuurin tutkimuskehikkoon. Tutkimuskohteen ulkopuolelle on rajattu samanaikaiset tapahtumat Neuvostoliiton/Venäjän vastapoolissa USA:ssa, Baltian tapahtumat sekä se mitä Moskovassa 'oikeasti tapahtui' tutkittuina ajankohtina. Tutkimukseen valitut tapahtumat Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän historiassa ovat merkityksellisiä molemmin puolin sitä murrosta, jonka tuloksena Neuvostoliitto hajosi valtiollisesti 25.12.1991. Tätä murrosta edelsivät mm. kylmän sodan laantuminen, Saksojen yhdistyminen ja Itä-Euroopan maiden itsenäistyminen. Tutkimuksen laajemmaksi kontekstiksi valittu suomalaisen lehdistön itsesensuuri puolestaan tarjoaa tarkastelukulman tutkimukselle - olihan suomalaisen median toiminnassa mahdollista käsitellä vain rajoitetusti Neuvostoliittoa koskevia uutisia ja tapahtumia itsesensuurin kaudella. Tätä rajoittuneisuutta ei oltu määritelty missään laissa, vaan se oli juurtunut ns. yleiseksi käytöskoodiksi presidentti Kekkosen kaudella huipentuen 1970-luvulla ilmiöksi, jossa alunperin toiminnan motiivina ollut ulkopoliittinen uhka oli muuttunut lähinnä tavaksi, joka tuki sitä hyödyntävien tahojen sisäpoliittisia tavoitteita. Suomen lehdistön edustajiksi on valittu puoluelehdistön pääedustajat sekä kaksi riippumattoman lehdistön edustajaa. Vasemmistolehdistöstä tutkimuskohteiksi on valittu sosiaalidemokraattinen Demari, sosialistis-kommunistinen Kansan Uutiset sekä stalinistiseksi luokiteltu Tiedonantaja. Oikeistolehdistöstä tutkimuskohteeksi on valittu Uusi Suomi sekä Aamulehti. Keskustalehdistön edustajaksi on valittu Suomenmaa, ja riippumatonta lehdistöä edustavat Helsingin Sanomat sekä ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet. Tutkimusmenetelmiksi on valittu sekä laadullinen että määrällinen tarkastelu. Tutkituista lehdistä on otettu käsiteltäväksi kaikki asiaan liittyvä aineisto, mukaan lukien pääkirjoitukset, kotimaan- ja ulkomaan uutisosiot, talousuutiset ja jopa kulttuuri- ja urheilu-uutiset niiltä osin kuin asioita niissä on käsitelty. Tehdyn tutkimuksen mukaan Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän vuosien 1991 ja 1993 tapahtumiin liittyvässä suomalaisen lehdistön kirjoittelussa oli selkeitä eroja. Absoluuttisten erojen tarkastelun sijaan selkeämpi indikaattori itsesensuurin tilasta tutkimuksen mukaan on kuitenkin yhteiskunnalliseen kontekstiin sijoitettu tarkastelu, joka ottaa huomioon myös itsesensuurin pääasialliset toimijat sekä toimijoiden motivaation.Pro Gradu on kirjoitettu englanniksi

Ajankohtaista alueellisessa kehittämisessä. Katsaus alueellisesta kehittämisestä käytävään keskusteluun

Viime vuodet ovat olleet alueellisen kehittämisen ja aluepolitiikan ammattilaisille poikkeuksellisen haastava uudenlaisiin haasteisiin sopeutumisen ja uuden opettelun ja ajanjakso. Sen lisäksi, että kotimaisen aluepolitiikkaa ja julkista sektoria koskevan säännöspohjan ja sen soveltamisen saralla on tapahtunut merkittäviä periaatteellisia muutoksia, on Suomi liitetty osaksi EU-eurooppalaista kehittämispolitiikan periaatteistoa. Esimerkiksi työttömyyden ja muiden työmarkkinoiden toimintaa koskevien rakenteellisten ongelmien hoitamisessa olemme nyt osa järjestelmää, jonka perusta luotiin alkujaan keskisen Euroopan raskaan teollisuuden rakennemuutoksen loiventamiseksi. Kestävän kehityksen vaatimus suunnittelussa ja kehittämisessä on noussut hyvää tarkoittavien julistusten tasolta sekä ympäristökysymysten akuuttiuden että uusien suunnittelukäsitteiden myötä kohti käytännön sovellutuksia. Myös tässä yhteydessä Suomen jäsenyys osana laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta on ilmeinen toimintaperiaatteiden ja -tapojen uusiutumista kiihdyttänyt tekijä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarjota käytännön aluekehittäjille katsaus joukkoon keskeisiä kehittämisteemoja ja niitä koskevaan keskusteluun, saatavilla oleviin lähteisiin ja raportteihin sekä, kuten tutkijoiden töiden kohdalla aina on kyse, tekijöiden tapoihin painottaa keskustelun joitakin piirteitä. Katsaukseen on koottu sekä kotimaista että kansainvälistä materiaalia, pääosin 1990-luvun lopulta ja uuden vuosituhannen ensimmäisiltä vuosilta

Wake-up strokes are linked to obstructive sleep apnea and worse early functional outcome

Background and Aims Presence of sleep-disordered breathing (SDB) and especially obstructive sleep apnea (OSA) is a known risk factor for ischemic stroke. Additionally, SDB effects negatively on recovery after stroke. Up to one fourth of strokes are present on awakening. The link between OSA and wake-up stroke (WUS) has been suggested. We aim to determine the association between OSA and WUS in a Finnish stroke unit cohort. Material and Methods An observational prospective longitudinal study consisted of 95 TIA (transient ischemic attack) and mild to moderate stroke patients referred to a Stroke Unit in Finland. Respiratory polygraphy was performed within 72 h of hospital admission. Patients were classified into WUS and non-WUS, and functional outcome measures (mRS, rehabilitation, hospitalization time) were collected. Functional outcomes and prevalence of OSA were compared between non-WUS and WUS. Results OSA (AHI > 15/h) was more frequent among WUS than non-WUS (71% and 36%, respectively, p = 0.009). Functional outcome measured with mRS was worse in patients with WUS than non-WUS on registration day and at hospital discharge (p = 0.001). Need for rehabilitation in WUS was 43% of cases compared to 23% of non-WUS (p = 0.067). Hospitalization time was longer (5-15days) in 55% of WUS and 41% of non-WUS patients (p = 0.261). Conclusion Moderate-to-severe OSA is related to WUS compared to non-WUS. In addition, WUS have worse short-term outcomes measured in mRS. Further studies are needed to determine if OSA is causally linked to WUS.Peer reviewe

Relationship between SDB and short-term outcome in Finnish ischemic stroke patients

Objectives Presence of sleep-disordered breathing (SDB) affects negatively recovery from stroke. The aim of this study is to evaluate the relationships between sleep-disordered breathing (SDB) and outcome measures in Finnish stroke unit cohort: mRS, need of rehabilitation and hospitalization time. Material and Methods An observational longitudinal study consisted of 95 patients referred to the Stroke Unit of Satakunta Hospital District over a period of November 2013 to March 2016. Patients were tested for SDB within 72 hr from the hospital admission because of ischemic stroke or TIA. The patients underwent polysomnography with NOX T3 wireless recorder. Results There are 37% (n = 35) non-OSA patients, 20% (n = 19) of patients have mild obstructive sleep apnea (OSA) and 39% (n = 37) have moderate/severe OSA and 4% (n = 4) have CSA. Patients with OSA have higher proportion of disability scores of mRS 3-5 (38%) compared to non-OSA (11%) and mild OSA (5%) patients on registration day (mRS0), and the same trend is seen at hospital discharge 35% versus 9% and 5%. (p = .009). Proportion of patients with OSA who needed rehabilitation is 65% (n = 19) versus non-OSA patients 17.5% (n = 4) and mild OSA patients 17.5% (n = 4;p = .039). We observed longer duration of hospitalization (5-15 days) in 29% of OSA patients compared to mild OSA patients 47% and OSA patients 54%. (p = .045). Conclusion Ischemic stroke patients with OSA have higher disability, higher need of rehabilitation, and longer hospitalization length. Prescreening tools for recognizing these stroke patients in acute phase could be valuable. That could result in earlier initiation of treatment and might prevent worse recovery from stroke.Peer reviewe

Wake-up strokes are linked to obstructive sleep apnea and worse early functional outcome

Background and Aims: Presence of sleep-disordered breathing (SDB) and especially obstructive sleep apnea (OSA) is a known risk factor for ischemic stroke. Additionally, SDB effects negatively on recovery after stroke. Up to one fourth of strokes are present on awakening. The link between OSA and wake-up stroke (WUS) has been suggested. We aim to determine the association between OSA and WUS in a Finnish stroke unit cohort. Material and Methods: An observational prospective longitudinal study consisted of 95 TIA (transient ischemic attack) and mild to moderate stroke patients referred to a Stroke Unit in Finland. Respiratory polygraphy was performed within 72 h of hospital admission. Patients were classified into WUS and non-WUS, and functional outcome measures (mRS, rehabilitation, hospitalization time) were collected. Functional outcomes and prevalence of OSA were compared between non-WUS and WUS. Results: OSA (AHI > 15/h) was more frequent among WUS than non-WUS (71% and 36%, respectively, p = 0.009). Functional outcome measured with mRS was worse in patients with WUS than non-WUS on registration day and at hospital discharge (p = 0.001). Need for rehabilitation in WUS was 43% of cases compared to 23% of non-WUS (p = 0.067). Hospitalization time was longer (5-15days) in 55% of WUS and 41% of non-WUS patients (p = 0.261). Conclusion: Moderate-to-severe OSA is related to WUS compared to non-WUS. In addition, WUS have worse short-term outcomes measured in mRS. Further studies are needed to determine if OSA is causally linked to WUS.</p

The prevalence of cardiac complications and their impact on outcomes in patients with non-traumatic subarachnoid hemorrhage.

Subarachnoid hemorrhage (SAH) is a serious condition, and a myocardial injury or dysfunction could contribute to the outcome. We assessed the prevalence and prognostic impact of cardiac involvement in a cohort with SAH. This is a prospective observational multicenter study. We included 192 patients treated for non-traumatic subarachnoid hemorrhage. We performed ECG recordings, echocardiographic examinations, and blood sampling within 24 h of admission and on days 3 and 7 and at 90 days. The primary endpoint was the evidence of cardiac involvement at 90 days, and the secondary endpoint was to examine the prevalence of a myocardial injury or dysfunction. The median age was 54.5 (interquartile range [IQR] 48.0-64.0) years, 44.3% were male and the median World Federation of Neurological Surgeons (WFNS) score was 2 (IQR 1-4). At day 90, 22/125 patients (17.6%) had left ventricular ejection fractions ≤ 50%, and 2/121 patients (1.7%) had evidence of a diastolic dysfunction as defined by mitral peak E-wave velocity by peak e' velocity (E/e') > 14. There was no prognostic impact from echocardiographic evidence of cardiac complications on neurological outcomes. The overall prevalence of cardiac dysfunction was modest. We found no demographic or SAH-related factors associated with 90 days cardiac dysfunction

Neuronavigated Versus Non-navigated Repetitive Transcranial Magnetic Stimulation for Chronic Tinnitus: A Randomized Study

Repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) has shown variable effect on tinnitus. A prospective, randomized 6-month follow-up study on parallel groups was conducted to compare the effects of neuronavigated rTMS to non-navigated rTMS in chronic tinnitus. Forty patients (20 men, 20 women), mean age of 52.9 years (standard deviation [SD] = 11.7), with a mean tinnitus duration of 5.8 years (SD = 3.2) and a mean tinnitus intensity of 62.2/100 (SD = 12.8) on Visual Analog Scale (VAS 0–100) participated. Patients received 10 sessions of 1-Hz rTMS to the left temporal area overlying auditory cortex with or without neuronavigation. The main outcome measures were VAS scores for tinnitus intensity, annoyance, and distress, and Tinnitus Handicap Inventory (THI) immediately and at 1, 3, and 6 months after treatment. The mean tinnitus intensity (hierarchical linear mixed model: F3 = 7.34, p = .0006), annoyance (F3 = 4.45, p = .0093), distress (F3 = 5.04, p = .0051), and THI scores (F4 = 17.30, p F3 = 2.96, p = .0451) favoring the non-navigated rTMS. Reduction in THI scores persisted for up to 6 months in both groups. Cohen’s d for tinnitus intensity ranged between 0.33 and 0.47 in navigated rTMS and between 0.55 and 1.07 in non-navigated rTMS. The responder rates for VAS or THI ranged between 35% and 85% with no differences between groups (p = .054–1.0). In conclusion, rTMS was effective for chronic tinnitus, but the method of coil localization was not a critical factor for the treatment outcome.</p

Yksinhuoltajien kokemukset vanhemmuudesta Seinäjoella : Päivähoidon tuen merkitys yksinhuoltajille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajavanhemmat kokevat vanhemmuuden ja tukeeko Seinäjoen päivähoito heidän vanhemmuuttaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää miten yksinhuoltajat jaksavat ja millainen merkitys sosiaalisella verkostolla on heidän jaksamiseen. Opinnäytetyöni teoriaosuudessa kerron yksinhuoltajuudesta Suomessa, sosiaalisen verkoston ja etävanhemman tuen merkityksestä yksinhuoltajalle, sekä mitkä asiat olennaisesti vaikuttavat yksinhuoltajaperheiden elämään. Avaan päivähoidon teoriaosuudessa päivähoidon merkityksestä yksinhuoltajan vanhemmuudelle ja perheelle. Päivähoito on yksi suuri osa yksinhuoltajaperheen arkea ja siksi on hyvä saada tietää miten yksinhuoltajat voivat ja miten päivähoito voisi siten omalta osaltaan paremmin tukea yksinhuoltajia ja kehittää palveluitaan yksinhuoltajaperheiden näkökulmasta. Opinnäytetyön aihe syntyi kirjoittajan omasta mielenkiinnosta ja yhteistyötahoa etsiessä Seinäjoen päivähoito kiinnostui tutkimuksesta. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastateltavana olivat kuusi yksinhuoltajaa, jotka vapaaehtoisesti ilmoittautuivat haasteltaviksi, joko ilmoituksen tai opinnäytetyön kirjoittajan tuttavien kautta. Päivähoidon osalta haasteltiin viittä päivähoidon työntekijää. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksinhuoltajat kokivat vanhemmuutensa positiivisena asiana ja että heidän perheensä toimivuudessa ja arjessa ei ilmennyt juurikaan ongelmia. Yksinhuoltajalle sosiaalisen verkoston tärkeys oli kaikille suuri ja joillakin oli osittain puutetta siitä ja se vaikutti negatiivisesti heidän omaan jaksamiseen. Yksinhuoltajat kokivat, että päivähoito tukee heidän vanhemmuuttaan eivätkä kokeneet tarvitsevansa erityistä tukea, mutta osa toivoi enemmän keskusteluita päivähoidon henkilökunnan kanssa vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvistä asioista.The purpose of this study was to find out how do single parents experience their parenthood when they have children in day care and do day care services in Seinäjoki support their parenthood. The purpose was also to find out how the single parents manage in everyday life and what kind of meaning does the social network have in their life. In the theory part of the study I tell about single parenting in Finland and the meaning of social network supports to single parents. Also I tell about other things that relevantly have an effect on single parent families. In the day care theory part I open up the meaning that day cares has on single parents’ parenthood. Day care is one big part of single parent families’ everyday life. Therefore, it is good to know how single parents manage and how day care could do their part better by supporting single parents and improve their services in single parent families’ point of view. The subject of this study came from the writer´s own interests and Seinäjoki day care was interested in the study and wanted to do co-operation. In this qualitative study, the information was gathered through themed interviews. The interviewees were six single parents who volunteered to be interviewed either because of the ad or via friends of the writer. Five employees from day care were interviewed. The study brings forth that single parents experience their parenthood as positive and that there didn´t seem to appear any problems in their family life. Social networking is very im-portant to them all. However, some single parents did not have enough people in their lives and that effect negatively in their well-being. Single parents felt that day care supports their parenthood well. They didn´t feel that they needed any special support, but some single parents hoped for more conversations with day cares staff concerning parenthood and education