Rahanpesun estäminen : pankin näkökulma

Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa kokonaiskuva rahanpesusta erityisesti pankkimaailmassa. Uudessa 1.8.2008 voimaan tulleessa rahanpesulaissa korostuu entistä enemmän asiakkaan tuntemisvelvoite, joka tuo pankeille velvollisuuksia ja uusia toimintatapoja. Rahanpesua tutkittiin tässä opinnäytetyössä Suomen olosuhteissa. Rahanpesu mielletään pyykinpesuksi, jonka kohteena on raha. Tätä kuvaa opinnäytetyö pyrki selventämään. Aluksi käsiteltiin yleisesti sitä mitä rahanpesu on ja mitkä tahot liittyvät rahanpesun estämiseen. Lain kokonaiskuvan selkeyttämiseksi opinnäytetyössä käytiin läpi lainsäädäntöprosessi ja sitä edeltävät eri vaiheet. Pääpaino työssä keskittyi asiakkaan tuntemisvelvoitteeseen ja siihen liittyvään pankkien henkilökunnan kouluttamiseen ja ohjeistamiseen. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin alan kirjallisia ja lukuisia internet-lähteitä. Lisäksi saatiin arvokasta tietoa ja apua materiaalihankinnassa eri viranomaisilta ja rahanpesuun liittyviltä osapuolilta, esimerkiksi Finanssialan keskusliitolta ja Rahoitustarkastukselta. Asian ajankohtaisuus osoittautui ongelmaksi aineiston hankinnassa. Uusi laki tuo joitakin muutoksia toimintaohjeistuksiin, mutta ne eivät vielä olleet saatavilla. Kokonaisuutena aiheesta jäi paljon selvitettävää tulevaisuuteen. Kun siirtymävaihe päättyy 1.8.2009, uudet ohjeet ja käytänteet ovat kaikkien käytettävissä. Siirtymävaiheen jälkeen työ toimii hyvänä pohjana syvempään tutkimukseen rahanpesusta. Työlle asetettu tavoite rahanpesun kokonaiskuvan luomiseksi pankissa työskenteleville saavutettiin. Työstä muotoutui selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, josta pankissa työskentelevät saavat rahanpesusta tiivistetyn katsauksen taustaksi tuleville lain velvoitteille.In this thesis the aim was to describe the overall picture of money laundering specially in the bank environment. The new law of money laundering became legally valid 1. August 2008. In accordance with the new law, the commitment of identifying the customers became more obvious and that will bring new duties and courses of actions to the bank. In this thesis the money laundering was researched under Finnish conditions, not globally or considering terrorism. Money laundering creates images of laundering, typically like laundry is washed. The target was to clarify this image in this thesis. At first the thesis focuses generally on what money laundering means and what parties are involved in money laundering. To make clearer the overall picture, the new law was described from the beginning till the point when it became legally valid. The focus in this thesis was on how to identify the customers in a bank and all the issues that must be done carried out by personnel by edifying and providing further training to instructions. The research material consisted of literature, articles on money laundering in papers and the Internet. On top of everything else, material and help was received from different authorities and parties who are involved in money laundering e.g. Finanssialan keskusliitto and Rahoitustarkastus. The problem with the research material was that the subject was so topical. There was not so much material available. This means that all the instructions will be available in the near future. The overall impression was that there would be a lot of work with this issue in the future. When the transitional stage will end 1. August 2009, the new instructions should be in use. After that this thesis will provide a good start to deeper research on money laundering. The target of this thesis was achieved. The information is arranged so that the people who work in a bank will get a good review of money laundering

Lakiosan täydennys

Lakiosa suojaa rintaperillistä perittävän testamenttia ja perittävän tekemiä lahjoituksia vastaan. Mikäli perittävä on antanut omaisuudestaan ennakkoperinnön, testamenttiin rinnastuvan lahjan tai suosiolahjan (PK 7:3.3) taikka maksanut ylisuuria henkivakuutusmaksuja (PK 7:4), tulee nämä disponoinnit ottaa huomioon laskennallisina lisäyksinä rintaperillisen lakiosaa laskettaessa. Lakiosan täydennys on rintaperillisen keino saada lakiosansa täysimääräisesti lahjansaajalta, jos kuolinpesässä ei ole riittävästi varoja lakiosan toteuttamiseen. Lakiosan täydennys aktualisoituu, jos täydennysvastuun edellytykset täyttyvät. Täydennystä on vaadittava määräajassa tuomioistuimessa nostettavalla kanteella. Lakiosan täydennys on erotettava perinnönjaossa tapahtuvasta menettelystä. Kyse on nimenomaan tuomioistuimessa ratkaistavasta asiasta. Pesänjakajalla ei ole kompetenssia velvoittaa lahjansaajaa suorittamaan täydennystä. Täydennysprosessia käsittelevän tuomioistuimen ratkaisulla voi kuitenkin olla olennainen yhteys perinnönjakoon. Tuomioistuimen on harkittava, miten se antaa lakiosan täydennystä koskevan ratkaisunsa. Lakiosan täydennys prosessina saattaa esiintyä muiden prosessien kanssa limittäin. Tällöin saatetaan joutua pohtimaan esimerkiksi kysymyksiä siitä, mikä ja kenen oikeus on prioriteettiasemassa. Oikeuksien kollisio voi myös hankaloittaa lahjansaajan ja rintaperillisen välisen täydennysvastuun määrittämistä. Niin ikään täydennyskanteen nostamiselle asetettu määräaika voi aiheuttaa haasteita ja ongelmia. Kanteen yksilöinti saattaa olla hankalaa. Lisäksi kantajan on huomioitava muun muassa kanteenmuutoskielto. Lakiosajärjestelmän tarpeesta ja oikeutuksesta muuttuneessa yhteiskunnallisessa kontekstissa on käyty kiivastakin keskustelua. Lakiosajärjestelmän poistaminen ei näyttäisi olevan ajankohtaista. Sen sijaan lakiosaoikeuden maltillinen rajoittaminen saattaisi olla tarpeellista. Lakiosaoikeuden rajoittamiseen on kuitenkin suhtauduttu varsin kriittisesti. Lakiosajärjestelmän ydinperiaatteiden kokonaisvaltaiselle päivittämiselle ei näytä löytyvän halua ja edellytyksiä. Lakiosan täydennyksen tulevaisuus on voimakkaassa kohtalonyhteydessä koko lakiosasäännöstön tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Muutokset lakiosasäännöstössä heijastuvat tavalla tai toisella myös lakiosan täydennykseen. Toisaalta lakiosan täydennys olisi mahdollista poistaa lakiosasäännöstömme keinovalikoimasta jopa kokonaan, jos siihen olisi riittävää poliittista valmiutta. Tämä ei olisi välttämättä kovinkaan järkevää. Lakiosasäännöstö tarvitsee tuekseen myös erityisen kannemuodon, jonka avulla voidaan puuttua jo täytettyihin lahjoituksiin. Laskennallisten lisäysten huomioimisella rintaperillisen lakiosaa laskettaessa ei olisi mitään konkreettista sisältöä, jos säännöstä voitaisiin kiertää luovuttamalla niin paljon omaisuutta pois, että olisi selvää etteivät pesän varat tule riittämään lakiosien maksamiseen

Tb theorems for square functions on non-homogeneous metric spaces

In this Master's thesis we study global and local Tb theorems for square functions with L^2 testing conditions. Our setting is very general and involves the very latest research methods in the field. We work in metric spaces equipped with a non-homogeneous measure and the square function operator domain being the L^2-space. The square functions are a certain type of singular integral operators involving so called Littlewood-Paley integral kernels of form ..., where ... Here for every t > 0 the kernel ... , is assumed to satisfy the so called size- and Hölder-estimates. These estimates characterise the growth properties of the kernel. The main theorems we prove, global version of T1 and local version of Tb, characterise the L^2 boundedness of the square functions on certain testing conditions. In the T1 theorem we test the boundedness of the operator with constant function 1 over all cubes. The Tb testing conditions involve a family of testing functions. The proofs of these theorems require dyadic cubes and -grids which are constructed on chapter 2 and the involved dyadic methods, which are presented within the proofs. The main tools in this Master's thesis are: the basic L^p-space methods e.g. maximal functions, dyadic grids in metric spaces, randomisation of metric dyadic cubes, standard and adapted martingale transforms, Carleson estimates, dyadic summation arguments and probabilistic arguments related to dyadic cubes (including the bad/good cubes)

Heidegger ja kieli : manifestationistinen tulkinta ontologisessa ulottuvuudessa

Johdantoluvussa esittelen keksimäni kielen tasoteorian. Heideggerin ajattelu sijoittuu siinä syvimmälle eli neljännelle tasolle. Toisessa luvussa esittelen Charles Taylorin tulkinnan Heideggerista. Tulkinta perustuu ns. kielen rakennusteorialle. Tärkeitä käsitteitä ovat manifestaatio, Lichtung ja kielen telos. Esille tulee Heideggerin syvällinen näkemys suhteutettuna traditioon. Keskeinen teema on aukeaman deontisoiva tulkinta, jolloin päädymme heideggerilaiseen metafysiikan ylittämiseen. Kolmannessa luvussa keskeiseksi tulee oikean kielen käsitteen hahmottaminen. Kielen olemusta tarkastellaan suhteessa logos ja Tao-käsitteisiin. Runoileminen ja ajatteleminen ovat tärkeässä osassa kielen olemuksen löytämisessä. Neljännessä luvussa esittelen itämaisen chakrajärjestelmän, johon nähden Heideggerin ajattelua tarkastellaan. Heideggerin ajattelu sijoittuu ns. kurkkuchakran, visuddhan alueelle keskeiseltä osaltaan. Esille tulee myös eräitä muita intialaiseen filosofiaan kuuluvia ajatuksia. Manifestaation käsite on tässä keskeinen, nyt toisesta näkökulmasta kuin toisessa luvussa. Viidennessä luvussa käsittelen Heideggerin luentaa Friedrich Hölderlinin runoudesta. Heidegger etsii Hölderlinistä samanlaista ajattelun uutta alkua kuin antiikin Kreikasssa. Esille tulee monia teemoja kuten kielen virta, nimeäminen ja kotouttaminen. Käsittelen myös Heideggerin jumalakäsitystä

Alternative agency, observations of changing architecture and futures studies

Changing circumstances has challenged and will continue to change the agency of architecture. Climate crisis, ageing population and technological developments are examples of the forces of change that impact architectural practice today and in the future. Futures studies is a field of research, which can provide a pool of knowledge about change. The gained insight can help to make well-informed decisions for the long run. Long time frames and significant resource investments in architecture are the reasons why understanding dynamics of change and future phenomena are important. Furthermore, designing is an activity requiring futures thinking. It involves a chain of planned actions which aim for a desired outcome yet to exist. Architecture has to be approached as a contingent, dependent and contextual discipline to apply futures studies principles. On the other hand, this assumption acknowledges that architecture is a political activity, because it impacts the lives of citizens. However, it also opens up a possibility to make conscious efforts to change something in society with architecture. This master’s thesis is studying the relationship between architecture and change. The theoretical framework, theories of change, stem from the principles of futures studies and future-oriented design theories. These theories introduce different approaches to understand dynamics of change and strategies of designing and visioning for a longer time frame holistically. Theoretical framework suggests three concept from futures studies relevant for architecture: time, alternative scenarios and choice. Transition design and speculative design are examples of design theories taking these aspects into account. The experimental nature of speculative design can provide new ideas, solutions and innovations, but also examine practice and position of a designer critically. In addition, this thesis explores the future phenomena suggested by futures research and how they impact architectural practice. The gained insight is compared to emerging phenomena in architecture. The future-oriented practices and projects challenge the existing practice in significant and unexpected ways and raise questions about the future of architectural agency.Muuttuva maailma on haastanut ja haastaa arkkitehtuurin toimijuutta ja työnteon malleja. Esimerkiksi ilmastokriisi, ikääntyvä väestö ja teknologian kehitys ovat aikakauttamme määrittäviä tekijöitä, jotka tavalla tai toisella muokkaavat myös arkkitehtuurin alaa. Tulevaisuuden tutkimus mahdollistaa muutoksen tutkimisen, ennakoimisen ja siihen varautumisen, jotta nykyhetken päätökset olisivat pitkällä aikatähtäimellä parempia. Arkkitehtuurin aikajänteet ja materiaaliset investoinnit ovat useimmiten niin suuria, että tulevaisuuteen luotaaminen vaihtoehtoisten skenaarioiden, sekä aikavälin ja valintojen tarkastelun kautta on kannattavaa. Tulevaisuuden tutkimus voi tarjota tietoa mahdollisista tulevaisuuksista ja muutoksen voimista, joista arkkitehdit voivat hyötyä suunnitellessaan rakennettua ja elettyä ympäristöä. Arkkitehtuuri on suunnittelualoille ominaisesti tulevaisuusorientoitunut ala, joka tähtää tietyillä suunnitelluilla toimintaohjeilla tietynlaiseen lopputulokseen, jota ei vielä ole olemassa. Kun arkkitehtuuria tarkastellaan muista yhteiskunnan tekijöistä riippuvaisena alana, tulevaisuuden aikaulottuvuus muodostuu mahdollisuudeksi tehdä tietoisia valintoja ja näin vaikuttaa yhteiskunnan haasteisiin. Arkkitehtuuri osana yhteiskuntaa on poliittista toimintaa, sillä se vaikuttaa kansalaisten elämään. Arvojen tarkastelu on siten olennainen osa tulevaisuuteen tähtäävän arkkitehtuurin ja sitä määrittelevien ilmiöiden tutkimisessa. Diplomityö käsittelee arkkitehtuurin ja muutoksen suhdetta. Teoreettinen viitekehys koostuu tulevaisuuden tutkimuksen ja tulevaisuusorientoituneiden suunnitteluteorioiden muodostamasta kokonaisuudesta, muutoksen teorioista. Nämä teoriat käsittelevät lähtökohtia, joilla tulevaisuuksia voidaan lähestyä, sekä lähestymistapoja suunnittelun pitkän aikajänteen strategioihin ja visiointiin, kuten spekulatiiviseen suunnitteluun. Diplomityö esittelee lisäksi tulevaisuuden tutkimuksen lähteistä koottuja teemoja, jotka haastavat arkkitehtuurin harjoittamista ja toimijuutta nykyisessä muodossaan. Työssä peilataan tulevaisuuden ilmiöitä ja muutosvoimia arkkitehtuurin kentällä nouseviin ilmiöihin, arkkitehtuurin harjoittajiin ja projekteihin, jotka asettavat alan toimijuuden uudenlaiseen tai yllättävään asemaan. Teoreettinen viitekehys ja ilmiöt tarjoavat näkökulmia arkkitehtuurin harjoittamisen tulevaisuudesta ja arkkitehdin roolista yhteiskunnassa

Heidegger ja kieli : manifestationistinen tulkinta ontologisessa ulottuvuudessa

Johdantoluvussa esittelen keksimäni kielen tasoteorian. Heideggerin ajattelu sijoittuu siinä syvimmälle eli neljännelle tasolle. Toisessa luvussa esittelen Charles Taylorin tulkinnan Heideggerista. Tulkinta perustuu ns. kielen rakennusteorialle. Tärkeitä käsitteitä ovat manifestaatio, Lichtung ja kielen telos. Esille tulee Heideggerin syvällinen näkemys suhteutettuna traditioon. Keskeinen teema on aukeaman deontisoiva tulkinta, jolloin päädymme heideggerilaiseen metafysiikan ylittämiseen. Kolmannessa luvussa keskeiseksi tulee oikean kielen käsitteen hahmottaminen. Kielen olemusta tarkastellaan suhteessa logos ja Tao-käsitteisiin. Runoileminen ja ajatteleminen ovat tärkeässä osassa kielen olemuksen löytämisessä. Neljännessä luvussa esittelen itämaisen chakrajärjestelmän, johon nähden Heideggerin ajattelua tarkastellaan. Heideggerin ajattelu sijoittuu ns. kurkkuchakran, visuddhan alueelle keskeiseltä osaltaan. Esille tulee myös eräitä muita intialaiseen filosofiaan kuuluvia ajatuksia. Manifestaation käsite on tässä keskeinen, nyt toisesta näkökulmasta kuin toisessa luvussa. Viidennessä luvussa käsittelen Heideggerin luentaa Friedrich Hölderlinin runoudesta. Heidegger etsii Hölderlinistä samanlaista ajattelun uutta alkua kuin antiikin Kreikasssa. Esille tulee monia teemoja kuten kielen virta, nimeäminen ja kotouttaminen. Käsittelen myös Heideggerin jumalakäsitystä