Terrorismi politiikan keinona : Israelin turvallisuuspolitiikka palestiinalaisterrorismin selittäjänä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -tutkimukseni aiheena on terrorismi strategisena poliittisena toimintana Israelin ja palestiinalaisalueiden välisessä konfliktissa, ja erityisesti Israelin turvallisuuspolitiikan vaikutus palestiinalaisterrorismin määrään. Tutkin Israelin terrorismia vastaan suuntaamien sotilaallisten ratkaisujen vaikutuksia palestiinalaisten äärijärjestöjen Hamasin, Palestiinan Islamistisen Jihadin (PIJ) ja al-Aqsan Marttyyrien Prikaatin (AMP) terrori-iskujen määrän vaihteluun toisen intifadan aikana. Tutkimuksen teoreettisena asetelmana toimii nelikenttä, joka jakaa terrorismintutkimuksen teoriat yksilö- ja yhteiskunnallisiin ja pro- ja reaktiivisiin teorioihin. Tavoitteena on tutkia palestiinalaisjärjestöjen toimintaa suhteessa sekä toisiinsa että suhteessa esitettyihin teorioihin, ja sitä kautta paikantaa järjestöjen sijoittumista terrorismintutkimuksen selitysmallien kenttään. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on palestiinalaisterrorismin peliteoreettinen strategisuus: ovatko iskut itsenäisiä ja sattumanvaraisesti ajoitettuja vai hallitsevatko järjestöt niiden määrää ja ajoitusta strategisena pelinä? Tutkin terrori-iskujen määrän ja Israelin samanaikaisten sotilaspoliittisten ratkaisujen välistä yhteyttä pääasiassa regressioanalyysin keinoin. Puran Israelin terrorisminvastaiset toimet osamuuttujiin ja selitän niiden avulla eri tekijöiden vaikutusta palestiinalaisterrorismin määrän vaihteluun. Olen koonnut tutkimuksessa käytettävän tilastollisen aineiston Memorial Institute for the Prevention of Terrorismin ja Palestinian Center for Human Rightsin raporteista. Regressioanalyysin tulokset osoittavat, että Israelin ennaltaehkäisevien ja puolustavien menetelmien välillä on merkittävä ero siinä, millaiseen reaktioon ne palestiinalaisjärjestöjen puolella johtavat. Ennaltaehkäisevien menetelmien kohdalla terrori-iskujen määrä vaihtelee selvästi sen mukaan, millaisella intensiteetillä Israel niitä käyttää, mutta puolustavien menetelmien kohdalla yhteys terrori-iskujen määrän vaihteluun jää osoittamatta. Ennaltaehkäisevien menetelmien käyttö johtaa terrori-iskujen määrän lisääntymiseen keskimäärin kuudella iskulla viikossa. Tulokset kertovat molemminpuolisen väkivallan keskittymisestä samoille viikoille ja siten Israelin terrorisminvastaisen strategian huonosta toimivuudesta: ennaltaehkäisevien menetelmien tavoitteena on vähentää terrori-iskujen määrää, mutta tutkimuksen mukaan ne johtavat pikemmin päinvastaiseen tulokseen. Puolustavat menetelmät taas eivät provosoi terrori-iskuja ennaltaehkäisevien menetelmien tavoin, mutta myöskään ne eivät onnistu väkivaltaa vähentämään. Esitän tutkimukseni päätelmänä Israelin sotilaspoliittisten ratkaisujen vaikuttavan terrorismiin hyvin merkittävällä tavalla. Palestiinalaisjärjestöt säätelevät terrori-iskujen määrää reaktiona Israelin samanaikaisiin toimiin siten, että Israelin armeijan korkean aktiviteetin viikoilla myös terrori-iskujen määrä on korkealla. Vastaavasti järjestöt laskevat iskujen määrää silloin, kun Israel vetäytyy. Molemminpuolisen väkivallan keskittyminen samoille viikoille kertoo palestiinalaisjärjestöjen valintojen olevan sekä reaktiivisia että strategisia, sillä järjestöt vaihtelevat terrori-iskujen määrää Israelin ratkaisuista riippuen. Terrorismin osoitetusta reaktiivisuudesta johtuen pidän peliteoriaa osuvana selitysmallina konfliktin tulkintaan. Sekä Israel että palestiinalaisjärjestöt selkeästi mitoittavat väkivallan käyttönsä toisen osapuolen toimiin. Kova terrorisminvastainen strategia lietsoo väkivaltaa vastapuolella ja vastoin tavoitteitaan johtaa terrorismin määrän kasvuun

Systematic analysis of adverse incident reports revealed the need for improvements in the neonatal unit

Aim: The aims were to characterise adverse incident reports and recommendations to avoid the reoccurrence of adverse incidents and detect a possible increase in incidents outside of office hours and on vacation season. Methods: Analysis of adverse incidents reported at the neonatal intensive care unit of Tampere University Hospital in Finland between 2013 and 2020. Results: Analysis of 925 fully processed adverse incident reports revealed that 36.3% of the reports were related to medication, fluid management and blood products, and 34.8% of these were administering errors. Nurses reported 828 (89.5%) adverse incidents and physicians reported 37 (4.0%). Near misses constituted 35.3% of nurses' and 21.6% of physicians' reports. There were significantly more adverse incident reports on day shifts, on Thursdays and, Saturdays and in June, November and December than at other times. The interventions recommended were to inform the staff or other parties after 673 (72.7%) reports and to recommend improvements after 56 (6.0%) reports. Conclusion: Analysis of adverse incident reports can reveal the need for improvements in existing protocols in the neonatal intensive care unit.Peer reviewe

Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi työorganisaatioissa – Sosiaalisen pääoman ekspressiiviset ja instrumentaaliset ulottuvuudet

Tutkimuksen Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi työorganisaatioissa - sosiaalisen pääoman ekspressiiviset ja instrumentaaliset ulottuvuudet tarkoituksena on selvittää työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen Työ ja yhteiskunta sekä Työkyvyn ja terveyden edistäminen -tiimien ja Helsingin yliopiston Yleisen valtio-opin laitoksen yhteistyönä. Se on osa Suomen Akatemian Sosiaalisen pääoman tutkimusohjelmaa ja sen keskeinen rahoittaja on Työsuojelurahasto