Mobile phone use reflects the development of new social stratifications across European countries

One of the key technological developments in the past two decades has been the spread in the use of mobile phones. How do such changes in technology affect issues such as social justice and inequality? Sakari Taipale and Leopoldina Fortunati write that while the creation of new mobile phone technologies has tended to be seen as a uniquely positive development, closer analysis of mobile phone usage reveals that many of the new features of modern smart phones remain unused by a majority of users. Moreover there is a clear split in terms of social groups who have embraced the new technologies, and those who remain wedded to older features, suggesting that more needs to be done to ensure all European citizens are in a position to take full advantage of new technology

Chapter 10 Digital skills and application use among Finnish home care workers in the eldercare sector

This chapter explores the role digital skills, interest in technology, and social support have in home care workers’ use of digital applications at work. The empirical research is based on the 2019 University of Jyväskylä survey study on eldercare work (N = 6,903), drawn from the members of four majors trade unions in Finland. In this chapter, a sub-sample of home care workers (n = 1,398) is used in the analyses. Structural equation models are used to estimate the direct and indirect effects of available technology support, digital skills, and interest in technology on the actual use of various digital applications at work. According to the results, technology support has no direct effect on the use of digital applications. However, technology support seems to increase interest in technology and improve digital skills, which in turn promotes the use of digital applications. The availability of technology support appears as a crucial facilitator for home care workers’ digital agency at work

Chapter 10 Digital skills and application use among Finnish home care workers in the eldercare sector

This chapter explores the role digital skills, interest in technology, and social support have in home care workers’ use of digital applications at work. The empirical research is based on the 2019 University of Jyväskylä survey study on eldercare work (N = 6,903), drawn from the members of four majors trade unions in Finland. In this chapter, a sub-sample of home care workers (n = 1,398) is used in the analyses. Structural equation models are used to estimate the direct and indirect effects of available technology support, digital skills, and interest in technology on the actual use of various digital applications at work. According to the results, technology support has no direct effect on the use of digital applications. However, technology support seems to increase interest in technology and improve digital skills, which in turn promotes the use of digital applications. The availability of technology support appears as a crucial facilitator for home care workers’ digital agency at work

Health and self-perceived barriers to internet use among older migrants : a population-based study

Background In older adults, including those with a migrant background, ill health is associated with less internet use. However, it is not known what are the specific self-perceived barriers to internet use among older migrants with different health conditions. The aim of this study was to investigate the associations between different health conditions and self-perceived barriers to internet use among older migrants. Methods We used the Care, Health and Ageing of Russian-speaking Minority in Finland (CHARM) study, which is a nationally representative survey of community-dwelling Russian-speaking adults aged >= 50 years living in Finland (N=1082, 57% men, mean age 63.2 years, standard deviation 8.4 years, response rate 36%). Postal survey data were collected in 2019. Health indicators were self-rated health (SRH), depressive symptoms, cognitive functioning, and doctor-diagnosed conditions. Linear regression analyses were used to investigate the associations between health indicators and a summary scale consisting of the following barriers of internet use: (1) internet use is too complicated and hard to learn; (2) having concerns about safety issues; (3) internet use is too expensive; (4) physical limitations hinder the internet use; (5) memory problems hinder the internet use. In addition, the two most commonly reported barriers (the first two) were examined separately using logistic regression analyses. The analyses were adjusted for age, sex, education, marital status, local language proficiency, and income support, and the health conditions, and were performed with weights accounting for the survey design and non-response. Results After adjustments, spine/back problems (b=0.13; p=0.049), depressive symptoms (b=0.40; p=0.007), and problems in learning new things (b=0.60; pPeer reviewe

Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti

Digiosallisuus Suomessa -hankkeen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva digiosallisuuden kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista sekä mittaristo, jota voidaan hyödyntää digiosallisuuden arvioinnissa. Hankkeen väliraportissa on tuotettu kokoava selvitys digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Väliraportissa käydään läpi digiosallisuutta avaavia lähikäsitteitä sekä digiosallisuuden keskeisimpiä osa-alueita. Olennaiseksi jäsennykseksi väliraportissa nousee yksilöiden ja erilaisten käyttäjäryhmien kokemus digiosallisuudesta sekä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin ja yritysten, rooli yksilöiden tai ryhmien digiosallisuuden mahdollistajina. Käsiteanalyysin perusteella digiosallisuus jakautuu kahteen erilliseen näkökulmaan. Digiosallistuminen tarkoittaa osallistumista yhteiskunnan toimintaan digitaalisten välineiden, sovellusten ja palveluiden kautta. Digiosallistaminen puolestaan kuvastaa niitä osallistamistoimia, jotka vaikuttavat myönteisesti digiosallisuuden ympäristötekijöihin. Kokonaisuutena digiosallisuus on osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Digiosallisuus Suomessa : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti

Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa laadittiin aluksi digiosallisuuden käsiteanalyysi eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Käsiteanalyysi ja sen pohjalta muodostettu digiosallisuuden määritelmä osa-alueineen on julkaistu erillisenä väliraporttina (Hänninen ym. 2021b). Siinä tunnistettiin digiosallisuuden kuusi osa-aluetta: infrastruktuuri ja teknologiset välineet; saavutettavuus; turvallisuus ja luotettavuus; taidot, osaaminen ja digituki; käytettävyys; käyttäminen ja hyödyt. Tähän pohjautuen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva ja digiosallisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä. Loppuraportin aineisto koostuu 43 asiantuntija- ja 12 tapauskuvaushaastattelusta, asiakirja-aineistosta sekä työpajatyöskentelystä. Digiosallisuuden edistämiseksi hanke suosittelee, että poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisättäisiin ja että digipalveluiden kehitystyössä huomioitaisiin käyttäjälähtöisesti digiosallisuuden kaikki osa-alueet. Myös digiosallisuuden toteutumista ja kehitystä on tärkeä seurata huomioiden erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät sekä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Digitalisaation harmaat sävyt

nonPeerReviewe

ICT mobility research in Finland: From immaterial consumption to material sustainability?

peerReviewe