Juttu- ja homma-substantiivien käyttö laajentuneessa merkityksessä Helsingin Sanomissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan juttu- ja homma-substantiiveja semantiikan ja pragmatiikan näkökulmista. Juttu on vakiintunut merkitsemään muun muassa tarinaa, keskustelua, oikeusjuttua, lehtikirjoitusta ja uutista. Homma saa puolestaan yleensä erilaisia työ-merkityksiä. Sanakirjoissa esitettävät vakiintuneet merkitykset muodostavat kuitenkin vain osan monimerkityksisten substantiivien merkityskirjosta. Näin ollen tutkimuksen painopiste on erityisesti jutun ja homman sanakirjamääritelmistä poikkeavassa, merkityksen laajenemista osoittavassa käytössä. Tutkimuksen aineisto on kerätty sähköisestä korpuksesta, joka sisältää Helsingin Sanomien vuosikerrat 2000 ja 2001. Vaikka kumpikin tarkasteltavista substantiiveista tulkitaan monimerkityksisyytensä vuoksi usein epätäsmälliseksi, ne ovat kuitenkin korpuksen edustamassa yleiskielisessä asiatekstissä suhteellisen frekventtejä: Substantiiveista juttu esiintyy korpuksessa itsenäisenä 3805 kertaa ja yhdyssanan osana 1623 kertaa. Homman kohdalla vastaavat lukemat ovat puolestaan 1095 ja 244. Juttu esiintyy korpuksen yhdyssanoissa sekä edus- että määriteosana. Homma on puolestaan ainoastaan edusosana. Lähes joka toista korpuksen itsenäistä juttu- ja homma-esiintymää käytetään sanakirjamääritelmistä poikkeavassa merkityksessä. Sen sijaan yhdyssanoissa substantiivit esiintyvät pääasiassa vakiintuneessa merkityksessä. Jutun merkitys varioi kuitenkin hommaa enemmän niin itsenäisenä kuin yhdyssanan osanakin. Sekä jutulla että hommalla viitataan tyypillisesti John Lyonsin (1977) entiteettien abstraktiusasteeseen perustuvassa jaottelussa toisen asteen entiteetteihin eli tapahtumiin, prosesseihin ja tiloihin, joilla on tietty ajallinen kesto. Kumpikin sana on myös usein korvattavissa verbikantaisella substantiivilla. Erona on silti se, että juttua täsmällisemmin entiteettiin viittaava sana on yleensä teon tuloksen nimi, kun taas homma on pääsääntöisesti korvattavissa teonnimellä. Ensimmäisen asteen entiteetteihin, eli konkreettisiin, materiaalisiin tarkoitteisiin, ja kolmannen asteen entiteetteihin, eli abstrakteihin, aikaan tai paikkaan sidoksissa olemattomiin ilmiöihin, substantiivit viittaavat vain satunnaisesti. Kumpikin tarkasteltavista substantiiveista voi sisältyä kollokaattiin. Erottavana tekijänä on kuitenkin se, että siinä missä juttu muodostaa kollokaatin useimmiten adjektiivin kanssa, hommalle on puolestaan tyypillisempää liittyä verbiin. Erityisesti juttu on myös usein proprin osana ja nimeää muun muassa draamaelokuvia ja -sarjoja sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia. Harvemmin proprin osana esiintyvää hommaa käytetään sen sijaan pääsääntöisesti komediaelokuvien ja -sarjojen nimissä

Use of benzodiazepine and related drugs in migrants and Finnish-born persons: a nationwide register-based study

Aims: Benzodiazepines and related drugs (BZDR) are often used longer than generally recommended. The aim is to study patterns of use among migrant and Finnish-born users of BZDR, and to identify factors that are associated with long-term use and BZDR polytherapy. Methods: This register-based study includes a nationwide sample of migrants (n=8729) and their Finnish-born controls (n=11 388) who had purchased BZDR in 2011-2014, but not in 2009-2010. Information on drug purchases was obtained from the National Prescription Register and the duration of drug use was estimated using PRE2DUP method. The main outcomes were long-term use of BZDR, polytherapy and time until discontinuation of BZDR use. Sociodemographic variables and information on preceding psychiatric diagnoses were included as covariates. Logistic and Cox regression analyses were the statistical methods used. Results: Only migrants from Sub-Saharan Africa were more likely to discontinue the medication once initiated than Finnish-born users. Migrants were significantly less likely to be long-term users (adjusted odds ratio 0.79, 95% CI 0.70-0.89) or polytherapy users (aOR 0.90, 95% CI 0.84-0.97) of BZDR compared with Finnish-born participants. Conclusions: Migrants had less long-term and concomitant use of several BZDR than Finnish-born participants. The pattern of use is more optimal among migrants, but it may also reflect poorer access to mental health treatment.</p

Hevoskasvatustoiminnan menestystekijät

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selventää hevoskasvatustoiminnan nykytilaa Suomessa. Päämääränä oli selvittää hevoskasvattajien subjektiivista mielipidettä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti heidän kasvatustoimintaansa. Samalla kartoitettiin hevoskasvatustoiminnan taloudellisen kannattavuuden kokemista. Teoria-osuudessa perehdytään suomalaisen hevoskasvatustoiminnan, eli hevosmateriaalin päämääräisen kasvattamisen ja parantamisen historiaan ja nykypäivään. Hevostalouden kannattavuuteen pureudutaan toiminnan tuottojen ja kustannusten myötä, koska kannattavuuteen vaikuttaa tuottojen ja kustannusten erotus. Teoria-osuudella pyritään antamaan tietoa talouslaskentaan katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmien kautta, jotka ovat yrityksen taloden seurannan ja – suunnittelun apuvälineitä. Tutkimuksen ensimmäinen osio toteutettiin teemahaastatteluna kolmelle hevoskasvatustallille. Teemahaastatteluihin valikoitui suomenhevosravureihin, lämminverisiin ratsuhevosiin ja poneihin keskittyneet kasvattajat. Teemahaastatteluiden tietopohjaa hyväksi käyttäen tehtiin sähköisesti toteutettava kyselytutkimus laajemmalle joukolle hevoskasvattajia. Tutkimuksessa todettiin hevoskasvatustoiminnan kannattavuuden heikko tila. Se myös selvensi hyvin kasvatustoiminnan yksilöllisyyttä tallien välillä, jolloin toimintaan vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä. Suurimalle osalle tutkimukseen osallistuneista kasvattajista kasvatustoiminta oli tallin sivuelinkeino, jolloin se myös koettiin keskimääräistä kannattavammaksi. Kasvatustoimintaan positiivisesti vaikuttaneina tekijöinä pidettiin kasvattien ostajien tyytyväisyyttä, mainetta hevoskasvattajana, kasvattien kilpamenestystä ja laadukasta tamma materiaalia. Sukujen tuntemusta ja tutkimista sekä vanhojen kasvattajien tietotaitoon tutustumista pidettiin myös arvossa. Positiivisena asiana tutkimuksessa ilmeni kasvattajien usko tulevaisuuteen sekä odotettua parempi varsojen kysyntätilanteen kokeminen. Vastanneissa kasvattajissa oli melko paljon suhteellisen nuoria, mutta tavoitteellisia kasvatustalleja. Alan tulevaisuuden turvaamiseksi niitä tarvitaan, mutta samalla tarvitaan myös laajempaa kehitys ja tutkimustoimintaa.The meaning of this thesis was to research the current situation of horse breeding in Finland. The main issue was to get a subjective opinion from horse breeders about factors which have an effect on their horse breeding in a positive way. At the same time clarify the experiences of the breeders with regards to economical situations in the horse breeding business. The first component of the research was a theme interview for three successful horse breeders. These theme interviews give knowledge as to the factors which have an effect on their horse breeding. Using this knowledge we made a bigger questionnaire for a wider range of Finnish horse breeders. The study found out the weak economic state of the horse breeding business. It also clarified well the individuality between the stables in horse breeding when the determining factors affecting the activity are unique. The things which were important to breeders were the happiness of the horse owners, the way that horse succeeds in competitions and reputation as a breeder

Juttu- ja homma-substantiivien käyttö laajentuneessa merkityksessä Helsingin Sanomissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan juttu- ja homma-substantiiveja semantiikan ja pragmatiikan näkökulmista. Juttu on vakiintunut merkitsemään muun muassa tarinaa, keskustelua, oikeusjuttua, lehtikirjoitusta ja uutista. Homma saa puolestaan yleensä erilaisia työ-merkityksiä. Sanakirjoissa esitettävät vakiintuneet merkitykset muodostavat kuitenkin vain osan monimerkityksisten substantiivien merkityskirjosta. Näin ollen tutkimuksen painopiste on erityisesti jutun ja homman sanakirjamääritelmistä poikkeavassa, merkityksen laajenemista osoittavassa käytössä. Tutkimuksen aineisto on kerätty sähköisestä korpuksesta, joka sisältää Helsingin Sanomien vuosikerrat 2000 ja 2001. Vaikka kumpikin tarkasteltavista substantiiveista tulkitaan monimerkityksisyytensä vuoksi usein epätäsmälliseksi, ne ovat kuitenkin korpuksen edustamassa yleiskielisessä asiatekstissä suhteellisen frekventtejä: Substantiiveista juttu esiintyy korpuksessa itsenäisenä 3805 kertaa ja yhdyssanan osana 1623 kertaa. Homman kohdalla vastaavat lukemat ovat puolestaan 1095 ja 244. Juttu esiintyy korpuksen yhdyssanoissa sekä edus- että määriteosana. Homma on puolestaan ainoastaan edusosana. Lähes joka toista korpuksen itsenäistä juttu- ja homma-esiintymää käytetään sanakirjamääritelmistä poikkeavassa merkityksessä. Sen sijaan yhdyssanoissa substantiivit esiintyvät pääasiassa vakiintuneessa merkityksessä. Jutun merkitys varioi kuitenkin hommaa enemmän niin itsenäisenä kuin yhdyssanan osanakin. Sekä jutulla että hommalla viitataan tyypillisesti John Lyonsin (1977) entiteettien abstraktiusasteeseen perustuvassa jaottelussa toisen asteen entiteetteihin eli tapahtumiin, prosesseihin ja tiloihin, joilla on tietty ajallinen kesto. Kumpikin sana on myös usein korvattavissa verbikantaisella substantiivilla. Erona on silti se, että juttua täsmällisemmin entiteettiin viittaava sana on yleensä teon tuloksen nimi, kun taas homma on pääsääntöisesti korvattavissa teonnimellä. Ensimmäisen asteen entiteetteihin, eli konkreettisiin, materiaalisiin tarkoitteisiin, ja kolmannen asteen entiteetteihin, eli abstrakteihin, aikaan tai paikkaan sidoksissa olemattomiin ilmiöihin, substantiivit viittaavat vain satunnaisesti. Kumpikin tarkasteltavista substantiiveista voi sisältyä kollokaattiin. Erottavana tekijänä on kuitenkin se, että siinä missä juttu muodostaa kollokaatin useimmiten adjektiivin kanssa, hommalle on puolestaan tyypillisempää liittyä verbiin. Erityisesti juttu on myös usein proprin osana ja nimeää muun muassa draamaelokuvia ja -sarjoja sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia. Harvemmin proprin osana esiintyvää hommaa käytetään sen sijaan pääsääntöisesti komediaelokuvien ja -sarjojen nimissä

Aatos Cafén visuaalinen ilme

Opinnäytetyöni keskittyy visuaalisen ilmeen suunnitteluun ja brändin rakentamiseen porvoolaiselle Aatos Cafélle. Perehdyn tarkasti yrityksen missioon, jotta pystyn luomaan sen ideologiaa ja tarpeita palvelevan brändiuudistuksen. Tutkimustani varten tutustun hyvinvointitrendiin ravintolakulttuurissa ja tutkin erityisesti sitä, mitkä elementit visuaalisessa viestinnässä ja markkinoinnissa ohjaavat asiakasta valitsemaan terveellisempiä ruokia tarjoavan kahvilan. Muotoiluprosessini alkaa workshopilla yrityksen kanssa, jonka tuloksien pohjalta saan raamit suunnittelutyölle. Brändiuudistuksen päämääränä on luoda Aatos Cafélle uusi visuaalinen identiteetti, joka tukeutuu yrityksen arvoihin ollen samalla eheä ja visuaalisesti miellyttävä kokonaisuus

Synthetic and Structural Studies on the Effect of Non-Covalent Interactions on N(sp2)-Heterocyclic Molecules

The thesis herein describes the synthesis and characterization of compounds designed to be utilized as acceptor molecules in non-covalent interactions. The non-covalent interactions are applied in fluorescence modulation and construction of novel halogen-bonded complexes. In the literature part, an introduction to supramolecular chemistry and non-covalent interactions is given. It presents the concepts of light absorption and emission and discusses host-guest chemistry of larger supramolecular structures. At the end of the literature part, some common N(sp2)-heterocyclic molecules as hydrogen and halogen bond acceptor molecules are reviewed, highlighting the target compounds most relevant to the thesis work. The results and discussion part of the thesis describes the synthesis and characterization of imidazole- and carbazole-derived small-molecules as fluorescence emitters and hydrogen and halogen bond acceptors. The acceptor molecules were further utilized in the synthesis of larger tripodal N-donor ligands which were employed in the construction of halogen-bonded iodine(I) capsular assemblies manifesting three [N‒I‒N]+ three-center four-electron bonds through the intermediate silver(I) metallocage formation. The publication I focuses on the fundamentals of protonation and its potential in fluorescence modulation for simple, commercially available N(sp2)-heterocyclic molecules, viz. quinoline derivatives. This work was broadened in the publication II to carbazole derivatives. The publications III and IV focused on the development of small symmetric halogen-bonded iodine(I) carbazole complexes (publication III) and tris-imidazole based cage complexes (publication IV).Tässä väitöskirjassa käsitellään heikkojen vuorovaikutusten vastaanottajamolekyylien synteesiä ja karakterisointia. Heikkoja vuorovaikutuksia sovelletaan fluoresenssin modulaatiossa ja uusien halogeenisitoutuneiden kompleksien muodostamisessa. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään lyhyesti supramolekylikemia tieteenalana ja johdanto heikkoihin vuorovaikutuksiin. Johdanto käsittelee valokemian konsepteja, kuten valon absorptiota ja emissiota, sekä esittelee suurten supramolekyylien isäntä-vieras kemiaa. Kirjallisuuskatsauksen lopussa esitellään muutamia yleisiä N(sp2)-heterosyklisiä molekyylejä, jotka voivat toimia sekä vety- että halogeenisidoksen vastaanottajamolekyyleinä. Näistä valittiin tarkempaan käsittelyyn muutamia tälle työlle merkityksellisimpiä aromaattisia amiineja. Tulokset-osiossa kuvataan fluoresenssiemittereinä sekä vety- ja halogeenisidoksen vastaanottajamolekyyleinä käytettävien imidatsoli- ja karbatsoli-johdannaisten synteesit ja rakennekarakterisoinnit. Näitä yhdisteitä hyödynnetään myös suurempien tripodaalisten vastaanottaja-ligandien synteesissä, joita käytetään halogeenisitoutuneiden jodi(I) kapseli-rakenteiden muodostamisessa. Häkit muodostuvat reaktiota edeltävistä hopea(I) häkeistä kolmen symmetrisen [N–I–N]+ 3c-4e sidoksen avulla. Ensimmäinen julkaisu (I) keskittyy amiinien protonaation perusteisiin ja potentiaaliin fluoresenssin modulaatiossa tutkimalla yksinkertaisia N(sp2)-heterosyklisiä molekyylejä, erityisesti kinoliini-yhdisteitä. Työtä laajennettiin toisessa julkaisussa (II) karbatsoli-yhdisteisiin. Julkaisut III ja IV keskittyivät pienten symmetristen halogeenisitoutuneiden jodi(I) imidatsoli- ja karbatsoli-kompleksien kehittämiseen (III) ja tris-imidatsoli rakenteisten häkki-kompleksien synteesiin (IV)

Raskausdiabetes ja imetys : Raskausdiabeetikoiden kokemuksia synnytysosastolta saamastaan imetysohjauksesta sekä ensipäivien imetyksen toteutumisesta

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää raskausdiabetesta sairastaneiden synnyttäneiden äitien kokemuksia saamastaan imetysohjauksesta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soiten) keskussairaalan naistentautien ja synnyttäjien vuodeosastolla. Tavoitteena oli tutkimuksen avulla tuottaa tietoa, jonka pohjalta osaston henkilökunta voi kehittää antamaansa imetysohjausta. Opinnäytetyön toteutus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävillä vastauslomakkeilla kevään 2018 aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 25. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Vuodeosaston henkilökunta jakoi vastauslomakkeet raskausdiabetesta sairastaneille, imetysohjausta saaneille äideille. Valitsimme raskausdiabetesta sairastavat äidit kohderyhmäksi, sillä osaston henkilökunnan mukaan raskausdiabetesta sairastavien synnyttäjien määrä alueella on noussut ja osastolla koettiin tarvetta heille suunnatun imetysohjauksen kehittämiselle. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että saatuun imetysohjaukseen oltiin pääosin tyytyväisiä ja hoitohenkilökunnan asenne nähtiin imetysmyönteisenä ja kannustavana. Keskeisiksi asioiksi nousivat annettavan imetysohjauksen yksilöllisyys, yhtenäisyys ja ajantasaisuus. Kuitenkin lisätuen tarvetta koettiin jonkin verran. Lisätietoa jäätiin kaipaamaan muun muassa imetyksen mahdollisista haasteista. Lisäksi aineistosta nousi esille toive yhtenäisemmästä imetysohjauksesta.The purpose of this thesis was to find out experiences of breastfeeding counselling among mothers with gestational diabetes who gave birth in the Central Hospital obstetrics and maternity ward of the Central Ostrobothnia Joint Municipal Authority for Social and Health services (Soite). The objective of this research was to provide information, on which basis the department staff can develop their breastfeeding counselling. The research methods were qualitative. The research data was collected during spring 2018 through a questionnaire containing open questions. A total of 25 responses were received. The collected data was analyzed by inductive content analysis. The department staff distributed the questionnaires to mothers with gestational diabetes who were receiving breastfeeding counselling. We selected mothers with gestational diabetes as a target group because, according to the department's staff, the number of women with gestational diabetes giving birth in the area has risen and the department felt the need to develop breastfeeding counselling for them. The results of this research indicate that the recipients of the breastfeeding counselling were mainly satisfied, and the attitude of the nursing staff was seen as positive and supportive towards breastfeeding. The key points were the individuality, consistency and timeliness of the given breastfeeding counselling. However, the need for some additional support was perceived. Additional information was missed for example on the possible challenges of breastfeeding. In addition, the re-search data brought out a wish for more coherent breastfeeding counselling

Dimeric iodine(i) and silver(i) cages from tripodal N-donor ligands via the [N–Ag–N]+ to [N–I–N]+ cation exchange reaction

The directionality of the [N–I–N]+ halogen bond makes iodine(I) ions impeccable tools in the design and construction of [N–I–N]+ halogen-bonded assemblies. The synthesis of dimeric iodine(I) cages with imidazole-derived N-donor tripodal ligands is described, as well as their corresponding silver(I) precursors. The addition of elemental iodine to the parent two-coordinate Ag(I) complexes produces iodine(I) complexes with three-center four-electron (3c–4e) [N–I–N]+ bonds. Complex formation via this cation exchange was confirmed by 1H and 1H–15N HMBC NMR studies in solution, and additionally by electrospray ionisation and ion mobility mass spectrometry analysis (MS) in the gas phase. The structural analysis of the single crystal X-ray structures of 11 silver(I) cages and the computationally modelled iodine(I) cages, along with MS analysis, revealed structural similarities between the two different capsular assemblies. In addition to strong electrostatic interactions, C–H⋯F hydrogen bonds were determined to have a directing effect on the silver(I) cage formation and binding of suitably sized anions into the cavities in the solid state

Iodine(I) and Silver(I) Complexes of Benzoimidazole and Pyridylcarbazole Derivatives

The synthesis of iodine(I) complexes with either benzoimidazole or carbazole-derived sp 2 N -containing Lewis bases is described, as well as their corresponding silver(I) complexes. The addition of elemental iodine to the linear two-coordinate Ag(I) complexes produces iodine(I) complexes with a three-center four-electron (3c-4e) [N — I — N] + bond. The 1 H and 1 H- 15 N HMBC NMR studies unambiguously confirm the formation of the complexes in all cases via the [N — Ag — N] + → [N — I — N] + cation exchange, with the 15 N NMR chemical shift change between 94 to 111 ppm when compared to the free ligand. The single crystal X-ray crystallographic studies on four I + complexes revealed highly symmetrical [N — I — N] + bonds with I — N bond distances of 2.21 - 2.26 Å and N — I — N angles of 177 - 180 ° , whilst some of the corresponding Ag + complexes showed a clear deviation from linearity with N — Ag — N angles of ca. 150 ° and Ag — N bond distances of 2.09 - 2.18 Å.peerReviewe

Iodine(I) and Silver(I) Complexes of Benzoimidazole and Pyridylcarbazole Derivatives

The synthesis of iodine(I) complexes with either benzoimidazole or carbazole-derived sp 2 N -containing Lewis bases is described, as well as their corresponding silver(I) complexes. The addition of elemental iodine to the linear two-coordinate Ag(I) complexes produces iodine(I) complexes with a three-center four-electron (3c-4e) [N — I — N] + bond. The 1 H and 1 H- 15 N HMBC NMR studies unambiguously confirm the formation of the complexes in all cases via the [N — Ag — N] + → [N — I — N] + cation exchange, with the 15 N NMR chemical shift change between 94 to 111 ppm when compared to the free ligand. The single crystal X-ray crystallographic studies on four I + complexes revealed highly symmetrical [N — I — N] + bonds with I — N bond distances of 2.21 - 2.26 Å and N — I — N angles of 177 - 180 ° , whilst some of the corresponding Ag + complexes showed a clear deviation from linearity with N — Ag — N angles of ca. 150 ° and Ag — N bond distances of 2.09 - 2.18 Å.peerReviewe