Raparperi kateissa

Näytä koko lehti201

Fibroblast Growth Factor 21, Adiponectin, and Irisin as Markers of Unfavorable Metabolic Features in 12-Year-Old Children

Context: Among cytokines, fibroblast growth factor 21 (FGF21), adiponectin (Adn), and irisin have been considered potential biomarkers for insulin sensitivity (IS). Objective: We evaluated whether serum FGF21, Adn, and irisin associate with markers of IS and serum lipids in 12-year-old children. Design, Participants, and Main Outcome Measures: This cohort study included 192 12-year-old children (109 girls). Seventy-eight of them had been born appropriate for gestational age (AGA), 70 small for gestational age (SGA), and 44 from preeclamptic pregnancies (PREs) as AGA. Fasting serum FGF21, Adn, irisin, lipids, inflammatory markers, and IS markers were measured. Quantitative insulin sensitivity check index (QUICKI) was calculated. Results: The means of serum FGF21, high molecular weight (HMW) Adn, and irisin did not differ between the sexes or between the SGA, AGA, and PRE children. In the whole study population, FGF21 associated positively with irisin and uric acid and negatively with leptin and high-density lipoprotein cholesterol (HDL-C). HMW Adn associated positively with total Adn, HDL-C, leptin, and SHBG. Apart from FGF21, irisin associated positively with insulin, high-sensitivity C-reactive protein, y-glutamyltransferase, and triglycerides, and negatively with QUICKI, SHBG, and IGF binding protein-1. In multivariate regression analyses, irisin predicted lower IS and HMW Adn predicted higher HDL-C body mass index-independently, whereas FGF21 had no independent contribution to IS or lipid variables. Conclusion: In 12-year-old children, serum irisin was associated with markers reflecting reduced IS. HMW Adn predicted HDL-C, whereas FGF21 did not contribute to IS or lipid parameters in multivariate regression analyses. Copyright (C) 2019 Endocrine SocietyPeer reviewe

Serum IL-1 Receptor Antagonist Concentrations Associate With Unfavorable Metabolic Features in 12-Year-Old Children

Context: Elevated IL-1 receptor antagonist (IL-1Ra) concentrations are associated with obesity, insulin resistance, and cardiovascular disease (CVD) risk in adults. Objective: To determine if serum IL-1Ra and high-sensitivity C-reactive protein (hs-CRP) levels are associated with markers of reduced insulin sensitivity (IS) and serum lipids in 12-year-old children. Design and Participants: Of 191 children (n = 109 girls), 78 were categorized as having had birth weight and length appropriate for gestational age (AGA), 69 were small for gestational age, and 44 were AGA and from preeclamptic pregnancies. Serum markers of low-grade inflammation, IS, and lipids were measured. Quantitative Insulin Sensitivity Check Index (QUICKI) was calculated. Results: Mean serum IL-1Ra levels did not differ between the sexes or among the gestational categories. Children in the highest IL-1Ra tertile had lower QUICKI, IGF-binding protein-1, SHBG, and high-density lipoprotein cholesterol values; and higher body mass index (BMI), waist circumference to height ratio (WHtR), and serum insulin, hs-CRP, leptin, and triglyceride concentrations than those in the lowest IL-1Ra tertile. Logistic regression analysis showed higher serum hs-CRP and leptin levels, and WHtR were associated with high serum IL-1Ra levels. IL-1Ra concentration could be used to discriminate the children with lowest IS (area under the curve, 0.68; P <0.001); hs-CRP level could not. Conclusion: Children with the highest IL-1Ra levels had lower IS, higher hs-CRP levels and BMI, and a less favorable lipid profile than those with the lowest IL-1Ra levels, suggesting that high IL-1Ra concentrations may be associated with increased CVD risk in 12-year-old children. Copyright (C) 2018 Endocrine SocietyPeer reviewe

Suomalainen humala maailmalle

Näytä koko lehti201

Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kokemukset hoitojen aiheuttamista haittavaikutuksista : Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suorittaman valtakunnallisen potilaskyselyn tuloksia

Prostate cancer is the most common cancer among men in Finland. Today, new prostate cancers are diagnosed in an early phase of the disease when the cancer is still local and effectiveness of the treatments good. There are many effective treatment options for localised prostate cancer but all of them cause multiple side effects. No comprehensive information about prostate cancer patients' experiences, treatment consequences and outcomes has been available. National Institute for Health and Welfare (THL) carried out a nationwide survey to prostate cancer patients diagnosed in 2004. The questionnaire was sent by mail in 2009. Patients were asked to report their experiences during the diagnosis and treatment selection (prostatectomy, hormone therapy, external beam radiation, brachytherapy, surveillance). They were asked about amount and harmfulness of side effects and satisfaction with outcome of the treatment. An association between the side effects and satisfaction with the treatment outcome was also studied. A total of 1239 responses were accepted for the study (response rate 73%). All treatments caused several side effects, and up to half of the patients had some adverse effect still present at the time of the survey. Most of the side effects concerned urinary or sexual dysfunction, in external beam radiation also bowel dysfunction. All treatments caused sexual dysfunction, but radiation therapy less than the other treatments. Side effects caused by hormone therapy were specific for this treatment, like hot flashes and mood disturbances. Patients treated with prostatectomy were least satisfied with the outcome of the treatment and dissatisfaction was mostly associated with sexual and urinary dysfunction. Patients treated with radiation therapy were most satisfied with the outcome. Urinary and bowel dysfunction impaired the satisfaction in patients treated with external beam radiation. All prostate cancer treatments cause plenty of potentially harmful side effects that may be challenging for psychological and psychosocial well-being of the patients. Thus, both treatment modalities and means to support well-being of the patients should be developed further. Actions that enhance well-being and prevent and relieve side effects should be an essential part of standard clinical procedures for every prostate cancer patient.Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Nykyään eturauhassyövät todetaan entistä aikaisemmin, jolloin tauti löytyy usein joko paikallisena tai vain paikallisesti levinneenä, ja hoitojen vaikuttavuus on hyvä. Paikallisena todettuun eturauhassyöpään on useita tehokkaita hoitovaihtoehtoja, mutta ne kaikki aiheuttavat monenlaisia haittavaikutuksia. Kattavaa tietoa eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksista ja hoitojen vaikutuksista ei ole aikaisemmin ollut saatavilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti vuonna 2009 valtakunnallisen kyselytutkimuksen vuonna 2004 diagnosoiduille eturauhassyöpäpotilaille. Potilailta kysyttiin postikyselyllä kokemuksista sairastumis- ja hoitovaiheessa sekä eri hoitojen (leikkaus, ulkoinen ja sisäinen sädehoito, hormonihoito, seuranta) haittavaikutuksista sekä tyytyväisyydestä saatuun hoitoon. Kysyimme eri haittojen ilmaantumista, niiden koettua voimakkuutta ja haittaavuutta. Lisäksi tutkimme haittojen yhteyttä siihen, miten tyytyväisiä potilaat olivat hoidon tulokseen. Tutkimukseen hyväksyttiin 1239 palautunutta kyselylomaketta (vastausprosentti 73 %). Hoidot aiheuttivat paljon haittavaikutuksia ja jopa puolelle potilaista jäi jokin pysyvä haitta. Haitat olivat etenkin virtsatieoireita ja sukupuolielämän ongelmia, sädehoidoissa myös suolisto-oireita. Kaikkiin hoitoihin liittyi seksielämän vähenemistä, sädehoitoon vähemmän kuin muihin. Hormonihoito aiheutti sille tyypillisiä haittoja, kuten kuumia aaltoja ja mielialahäiriöitä. Leikkauksella hoidetut potilaat olivat tyytymättömimpiä hoitonsa tulokseen ja tyytymättömyyteen oli voimakkaimmin yhteydessä hoidon vaikutus seksielämään sekä virtsaoireet. Tyytyväisimpiä hoidon tulokseen olivat sädehoitoja saaneet, mutta ulkoista sädehoitoa saaneilla virtsa- ja suolisto-oireet heikensivät merkittävästi tyytyväisyyttä. Eturauhassyövän hoito aiheuttaa runsaasti haittoja, jotka ovat haasteellisia psyykkiselle ja psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Sekä hoitomenetelmiä että hyvinvointia tukevia menetelmiä olisi edelleen kehitettävä. Niitä voidaan parantaa muun muassa liittämällä hoidon yhteyteen hyvinvointia tukevia sekä fyysisiä haittoja ehkäiseviä ja kuntouttavia toimenpiteitä

Transgender identity and externalizing problems in adolescence : is there a connection?

Gender dysphoria and transgender identity in adolescence have been associated with overrepresentation of internalizing symptoms and disorders, but research on their associations with externalizing symptoms and disorders is scarce and the findings inconsistent. We set out to study the possible associations between transgender identification and externalizing symptoms and behaviours among ninth graders who participated the Adolescent Mental Health Cohort and Replication Study. In total 1,386 respondents aged mean (SD) 15.59 (0.41) years participated. Of the respondents, 96.9% reported cisgender identity and 3.1% identified as transgender. Nine different externalizing problems were compared between cisgender and transgender identifying adolescents. After controlling for confounding due to age, sex, honesty of responding and depression, no differences in externalizing problems were seen between the gender identity groups. Transgender identification in adolescence is not associated with elevated or diminished externalizing problems

Pohjaton Valtakunta ja hukkuvat kaupungit : Lars von Trierin Valtakunnan ja symbolististen kaupunkikuvausten välisiä tekstuaalisia suhteita

Tutkielma käsittelee Lars von Trierin televisiosarjaa Valtakunta. Lähtökohtana on samankaltaisuuksien havaitseminen Valtakunnan sekä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun symbolististen kaupunkikuvausten symboliikassa ja tilankuvauksessa. Kysyn, millaisia intertekstuaalisia yhteyksiä Valtakunnan ja symbolististen kaupunkikuvausten välillä voi nähdä ja millaisia tulkintoja televisiosarjasta syntyy, jos sitä lukee kaupunkikuvausten kautta ja vuosisadan vaihteen kontekstissa. Samalla tutkin yhtäläisyyksiä symbolististen kaupunkikuvausten kesken, hahmottelen niistä laajempaa "symbolismin kaupunkitekstiä", ja luen Valtakuntaa tätä tekstiä vasten. Osoitan myös yhteyksiä Valtakunnalle erityisten kerrontakeinojen ja sarjan teemojen välillä, jotka ovat Valtakunnan tutkimuksessa jääneet vähemmälle huomiolle. Metodini perustuu intertekstuaaliseen rinnakkainlukemiseen. Lähtökohtanani on Mikhail Iampolskin teoria teoksen vastaanottajan kulttuurisen muistin merkityksestä intertekstuaalisten suhteiden havaitsemisessa ja tulkintojen tekemisessä. Lähestymistavassani painottuu ajatus teksteistä jälkistrukturalistisessa mielessä verkostoina. Lähtöoletuksena ei ole, että Valtakunta viittaisi suoraan symbolistisiin kaupunkikuvauksiin. Rinnastuksen tarkoitus on toimia tulkinnan apuvälineenä sarjaan, joka on symboliikaltaan moninainen, monin eri tavoin intertekstuaalinen ja usein koomisen absurdi. Valtakunnan rinnalle olen valinnut kolme kaupunkikuvausta: Andrei Belyin romaanin Peterburg, T. S. Eliotin runon Autio maa (The Waste Land) sekä Georges Rodenbachin pienoisromaanin Kuollut Brügge (Bruges-la-morte, 1892). Keskityn kaupunkikuvauksissa kahteen niistä hahmottuvaan laajempaan teemaan: epätodellisen kaupungin teemaan ja hukkuvan kaupungin teemaan. Tarkastelen Valtakuntaa näiden teemojen valossa ja niihin liittyvän symboliikan läpi. Näen, että sarjasta löytyy yhteyksiä myös laajemmin vuosisadan vaihteen kulttuuriin ja ajattelutapoihin, jotka puolestaan kiteytyvät hyvin juuri kaupunkikuvauksiin. Tutkielmani keskeiset käsitteet ovat elokuvallinen hieroglyfi, intertekstuaalinen symboli ja mytologeema. Näitä kaikkia yhdistää ajatus monilähteisestä intertekstuaalisuudesta: yksi tekstinkohta tai kohtaus voi viitata yhtä aikaa moniin eri lähteisiin ja siihen voi kerrostua useampia subtekstejä. Tarkoitukseni on myös osoittaa, että suurin osa televisiosarjan irrallisilta tai absurdeilta vaikuttavista elementeistä on motivoitavissa ja ne kytkeytyvät osaksi laajempia, pitkälti assosiatiivisia merkitysverkostoja

”Kaikkiruokainen” vapaa-aika : sosioekonomisen aseman yhteys vapaa-ajan monipuolisuuteen

Tutkielmassa tarkastellaan sosioekonomisen aseman yhteyttä vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen. Kaikkiruokaisuudella tarkoitetaan laajaa, monipuolista ja suvaitsevaa vapaa-ajan viettotyyliä. Aiemmassa tutkimuksessa kaikkiruokaisuuden on havaittu olevan tyypillistä nimenomaan ylemmille sosioekonomisille ryhmille. Tutkielman mielenkiinnon kohteena onkin aiemman kirjallisuuden perusteella se, eroavatko ylemmät sosioekonomiset ryhmät vapaa-ajan kaikkiruokaisuudessaan alemmista sosioekonomista ryhmistä Suomessa. Myös iän ja sukupuolen yhteydet vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen otetaan huomioon. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten työ- ja vapaa-ajan määrän kehitystä viime vuosikymmeninä. Tätäkin teemaa tarkastellaan erityisesti sosioekonomisten ryhmien erojen näkökulmasta. Tutkielman aineistona on pääasiassa Tilastokeskuksen vuosien 2009–2010 kansallisesti edustava ajankäyttötutkimus (n=3125), mutta myös Tilastokeskuksen aiempia ajankäyttötutkimuksia hyödynnetään. Tutkimusmenetelminä käytetään kvantitatiivisia menetelmiä: yksisuuntaista varianssianalyysia, korrelaatioanalyysia ja lineaarista regressioanalyysia. Näiden menetelmien avulla pyritään ottamaan selvää siitä, minkälaiset sosioekonomisen aseman eri ulottuvuuksien, iän ja sukupuolen yhteydet ovat vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa ylemmät sosioekonomiset ryhmät vaikuttavat viettävän kaikkiruokaisempaa vapaa-aikaa verrattuna alempiin sosioekonomisiin ryhmiin. Näin tapahtuu, tarkasteltiinpa kaikkiruokaisuutta sitten ammattiaseman, koulutusasteen tai tulotason mukaan. Ylemmät ammattiryhmät käyttävät myös enemmän aikaa työhön ja heillä on vähemmän vapaa-aikaa käytettävissään verrattuna alempiin ammattiryhmiin. Tutkielman tuloksista erityisen mielenkiintoisen tekeekin se, että ylemmät sosioekonomiset ryhmät ehtivät viettää kaikkiruokaista vapaa-aikaa, vaikka heidän vapaa-ajan määränsä on pienempi kuin alemmilla sosioekonomisilla ryhmillä. Lisäksi tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa naiset viettävät kaikkiruokaisempaa vapaa-aikaa kuin miehet. Ikä on myös positiivisessa yhteydessä vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen

Profiling Finnish Polar Hops - Are They Native And How Do They Look Like?

Posteritiivistelmä on julkaistu Maataloustieteen päivien 2018 Abstraktikirjassa s. 279 http://www.smts.fi/sites/smts.fi/files/MTP2018_Abstraktikirja.pd