A scoping review of the implications of adult obesity in the delivery and acceptance of dental care.

Background Due to the increasing prevalence of obesity within the general population it is presumed that the prevalence of overweight and obese adults accessing dental services will also increase. For this reason dentists need to be aware of implications of managing such patients.Methods A scoping review was carried out. Both Medline via OVID and Scopus databases were searched along with grey literature databases and the websites of key organizations. Inclusion and exclusion criteria were established. The data were collected on a purpose-made data collection form and analysed descriptively.Results The review identified 28 relevant published articles and two relevant items of grey literature. Following review of this literature three themes relating to adult obesity in the delivery and acceptance of dental care emerged; clinical, service delivery and patient implications. The majority of the papers focused on the clinical implications.Conclusion On the topic of adult obesity and dental care, the majority of published and grey literature focuses on the clinical implications. Further research is needed on both the patients' perspectives of being overweight or obese and the delivery and acceptance of dental care and the service delivery implications

Periodontal infection and obesity—results of a population-based survey

Abstract The aim of this study was to investigate the nature of the association between obesity and periodontal infection and the association of statin medication with periodontal infection. This study was based on the nationally representative Health 2000 Survey, conducted by the National Institute for Health and Welfare (former National Public Health Institute of Finland) in 2000–2001. Article I included 396 dentate, non-diabetic subjects, aged 30–59 years, who had never smoked and who participated in the Follow-up Study on Finnish Adults’ Oral Health about four years later. Article II included 2,784 dentate, non-diabetic subjects, aged 30–49 years. Article III included 425 dentate, non-diabetic, non-rheumatic subjects, aged 45–64 years, who had never smoked and who participated in the in-depth examinations of the Health 2000 Survey. Article IV included 1,297 dentate, non-diabetic subjects, aged 30–49 years, who had never smoked. Article V included 2,032 dentate, non-diabetic, non-rheumatic subjects, aged 40–69 years, who did not smoke. The data used in this study were collected via home-visit interviews, self-administered questionnaires, clinical health examinations and laboratory measurements. In this general population of Finnish adults, high BMI was found to be associated with the incidence of new teeth with pathologically deepened periodontal pockets during four-year follow-up. On the other hand, the presence of teeth with deepened periodontal pockets was found to be associated with obesity in an exposure-response manner. Serum IL-6 levels were found to be associated with the number of teeth with deepened periodontal pockets, but no consistent association was found between serum TNF-α, triglyceride, HDL-C or LDL-C levels and periodontal infection. Statin medication was found to be inversely associated with the number of teeth with deepened periodontal pockets among subjects with visible signs of gingival inflammation, whereas among subjects with no signs of inflammation, statin medication was associated with an increased likelihood of having periodontal infection. The results of this study support the view that obesity could be causally related to the development of periodontal infection, but does not provide evidence that high body weight could be considered a major risk factor. The present study also suggests that a bi-directional association between obesity and periodontal infection is possible. The present study suggests that elevated serum IL-6 could mediate the association of obesity with periodontal infection. The results of this study also suggest that statins could be beneficial as a part of periodontal treatment.Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lihavuuden ja parodontaali-infektion välisen yhteyden luonnetta sekä statiinien käytön yhteyttä parodontaali-infektioon. Tutkimus perustui kansalliseen Terveys 2000 -tutkimukseen, jonka toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (entinen Kansanterveyslaitos) vuosina 2000 ja 2001. Artikkeli I perustui 396 hampaalliseen henkilöön, jotka olivat ei-diabeetikkoja, 30–59-vuotiaita, eivät koskaan olleet tupakoineet sekä olivat osallistuneet suunterveyden seurantatutkimukseen neljä vuotta myöhemmin. Artikkeli II perustui 2784 hampaalliseen henkilöön, jotka olivat ei-diabeetikkoja, 30–49-vuotiaita eivätkä olleet koskaan tupakoineet. Artikkeli III perustui 425 hampaalliseen henkilöön, joilla ei ollut diabetesta tai reumaa, olivat 45–64-vuotiaita, eivät koskaan olleet tupakoineet ja olivat osallistuneet Terveys 2000 -tutkimuksen täydentäviin tutkimuksiin. Artikkeli IV perustui 1297 hampaalliseen henkilöön, jotka olivat ei-diabeetikkoja, 30–49-vuotiaita eivätkä olleet koskaan tupakoineet. Artikkeli V perustui 2032 hampaalliseen henkilöön, jotka olivat ei-diabeetikkoja, ei-reumaatikkoja, 40–69-vuotiaita, jotka olivat hampaallisia eivätkä tupakoineet. Tutkimuksen aineisto kerättiin kotihaastattelusta, kyselyistä, kliinisestä tutkimuksesta sekä laboratoriomittauksista. Korkean painoindeksin todettiin olevan yhteydessä uusien ientaskuhampaiden ilmaantumiseen seurannan aikana. Toisaalta ientaskuhampaiden esiintymisen todettiin olevan yhteydessä lihavuuteen altistus-vastesuhteen mukaisesti. Seerumin IL-6 pitoisuuden todettiin olevan yhteydessä ientaskuhampaiden lukumäärään, mutta seerumin TNF-α-, triglyseridi-, LDL-kolesteroli- tai HDL-kolesterolipitoisuudella ei todettu yhteyttä ientaskuhampaiden lukumäärään. Statiinien käytön todettiin olevan käänteisesti yhteydessä ientaskuhampaiden lukumäärään henkilöillä, joilla oli näkyviä merkkejä ikenen inflammaatiosta. Henkilöillä, joilla ei ollut näkyviä merkkejä inflammaatiosta, statiinien käyttö oli yhteydessä suurentuneeseen todennäköisyyteen ientaskuhampaiden esiintymiseen. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, että lihavuus voi olla kausaalisesti yhteydessä parodontaali-infektion kehittymiseen, mutta ei puolla käsitystä, että sitä voitaisiin pitää merkittävänä riskitekijänä. On myös mahdollista, että lihavuuden ja parodontaali-infektion välillä on kaksisuuntainen yhteys. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan on mahdollista, että kohonnut seerumin IL-6 pitoisuus voi välittää lihavuuden yhteyden parodontaali-infektioon. Tutkimuksen tulosten mukaan on myös mahdollista, että statiineista voi olla hyötyä osana parodontaalihoitoa