Alcohol Co-Administration Changes Mephedrone-Induced Alterations of Neuronal Activity

Mephedrone (4-MMC), despite its illegal status, is still a widely used psychoactive substance. Its effects closely mimic those of the classical stimulant drug methamphetamine (METH). Recent research suggests that unlike METH, 4-MMC is not neurotoxic on its own. However, the neurotoxic effects of 4-MMC may be precipitated under certain circumstances, such as administration at high ambient temperatures. Common use of 4-MMC in conjunction with alcohol raises the question whether this co-consumption could also precipitate neurotoxicity. A total of six groups of adolescent rats were treated twice daily for four consecutive days with vehicle, METH (5 mg/kg) or 4-MMC (30 mg/kg), with or without ethanol (1.5 g/kg). To investigate persistent delayed effects of the administrations at two weeks after the final treatments, manganese-enhanced magnetic resonance imaging brain scans were performed. Following the scans, brains were collected for Golgi staining and spine analysis. 4-MMC alone had only subtle effects on neuronal activity. When administered with ethanol, it produced a widespread pattern of deactivation, similar to what was seen with METH-treated rats. These effects were most profound in brain regions which are known to have high dopamine and serotonin activities including hippocampus, nucleus accumbens and caudate-putamen. In the regions showing the strongest activation changes, no morphological changes were observed in spine analysis. By itself 4-MMC showed few long-term effects. However, when co-administered with ethanol, the apparent functional adaptations were profound and comparable to those of neurotoxic METH.Peer reviewe

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

Effects of Mephedrone, Methamphetamine, and Ethanol on Dendritic Spine Density and Morphology

Yksi merkittävimmistä 2000-luvun alussa markkinoille ilmaantuneista muuntohuumeryhmistä on synteettiset katinonit, jotka muistuttavat rakenteeltaan ja toiminnaltaan läheisesti amfetamiinia ja sen johdannaisia. 4-Metyylimetkatinoni (mefedroni) on merkittävä synteettisiin katinoneihin kuuluvista huumausaineista, ja muiden psykostimulanttien tapaan mefedronia käytetään usein yhdessä alkoholin kanssa. Tutkimuksissa alkoholin on todettu voimistavan amfetamiinityyppisten stimulanttien neurotoksisuutta hiirillä ja rotilla, ja sama ilmiö on havaittu mefedronin ja alkoholin yhteiskäytössä. Mefedronin pitkäaikaisvaikutuksia aivoihin ei kuitenkaan täysin tunneta. Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia mefedronin, metamfetamiinin ja alkoholin, sekä niiden yhteisvaikutuksia dendriittien okasten määrään ja morfologiaan hippokampuksen, accumbens-tumakkeen ja dorsaalisen striatumin alueella, ja verrata okasten määriä mangaani-tehostettussa MRI (MEMRI) kuvantamisessa havaittuihin aktiivisuusmuutoksiin. Dendriittien okaset ovat pieniä solukalvosta kuroutuvia ulokkeita, joissa suurin osa eksitoivista synapseista sijaitsee. Amfetamiinin ja metamfetamiinin on havaittu vaikuttavan dendriittien okasten määrään ja morfologiaan. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia toistuvan stimulanttiannostelun (kahdesti päivässä neljän päivän ajan) pitkäaikaisvaikutuksia dendriittien okasiin Golgi-menetelmällä värjätyistä rotan aivoleikkeistä. Neljänkymmenen kahdeksan Wistar rottauroksen aivoleikkeet mikroskopoitiin ja kuvattiin AxioImager Z2-mikroskoopilla, ja okasten määrä ja koko analysoitiin Reconstruct -ohjelmistolla. Tässä tutkielmassa ei havaittu mefedronilla, metamfetamiinilla, alkoholilla tai niiden yhdistelmällä olevan vaikutusta dendriittien okasten määrään hippokampuksessa tai accumbens-tumakkeessa. Dorsaalisessa striatumissa havaittiin merkitsevä okasten määrän kasvu, sekä merkitsevä filopodia-tyyppisten okasten määrän kasvu mefedroni-ryhmässä verrattuna keittosuolakontrolliin. Muut käsittelyt eivät johtaneet muutoksiin okasissa. Tulokset olivat ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa amfetamiinityyppisten stimulanttien on todettu lisäävän okasten määrää accumbens-tumakkeessa ja hippokampuksessa, ja lisäävän haarautuneiden okasten määrää. Metamfetamiinin on puolestaan havaittu vähentävän okasten määrää dorsaalisessa striatumissa. Okasten ja MEMRI-kuvantamisessa havaittujen aktiivisuusmuutosten välillä ei myöskään havaittu korrelaatiota. Tämä on parhaan tietämykseni mukaan ensimmäinen kerta, kun mefedronin vaikutuksia dedriittien okasiin on tutkittu. On mahdollista, että tässä tutkielmassa käytetty annostelu ei ole riittävä aiheuttamaan pitkäaikaisia rakenteellisia muutoksia aivoissa. On myös mahdollista, että mefedroni ei ole yhtä neurotoksinen kuin amfetamiini ja metamfetamiini, ja havaitut muutokset jäivät sen vuoksi vähäisiksi ja ristiriitaisiksi aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Mefedronin pitkäaikaisvaikutusten ja neurotoksisuuden selvittämiseksi jatkotutkimukset ovat siis tarpeen.4-Methylmethcathinone (Mephedrone) is one of the the most prevalent synthetic cathinones that bears close structural similarity to amphetamines. Like other stimulants, mephedrone is often used with alcohol (ethanol). In animal studies ethanol has been observed to potentiate the neurotoxicity of amphetamine-type stimulants, and same has been observed when mephedrone and alcohol is combined. The long-term effects of mephedrone have still remained largely elusive. The aim of this thesis is to study the effects of mephedrone, methamphetamine, and ethanol on dendritic spine density and morphology in the hippocampus, nucleus accumbens and caudate putamen, and compare the spine densities with changes in brain activation observed in manganese-enhanced magnetic resonance imaging (MEMRI). Dendritic spines are small membranous protrusions on dendrites that act as the post-synaptic sites for most of the excitatory synapses. Amphetamine and methamphetamine have been shown to affect the density and morphology of the spines. The goal of this thesis was to investigate the long-term effect of binge-like (two times a day, four consecutive days) stimulant treatment on dendritic spines using Golgi-stained rat brain sections. The brains of 48 male Wistar rats were imaged using AxioImager Z2 microscope and the number and the size of the spines was analyzed using Reconstruct software. In this thesis no effect on dendritic spines was observed in the hippocampus and nucleus accumbens in animals treated with mephedrone, methamphetamine, ethanol or combination of them. In the caudate putamen significant increase in the total density of dendritic spines and in the density of filopodia-like spines was observed in mephedrone-treated animals. Other treatments showed no observable effect. These results were conflicting with previous studies where amphetamine-type stimulants have been shown to increase the spine density in the nucleus accumbens and the hippocampus and increase the density of branched spines. In the caudate putamen methamphetamine has been observed to decrease the spine density. There was no correlation between spine densities and brain activation observed in MEMRI. To my best knowledge this is the first time when the effect of mephedrone on dendritic spines has been studied. It is possible that the treatment regimen used here was not strong enough to produce marked long-term changes on dendritic spines. It is also possible, that mephedrone is not as neurotoxic as other amphetamine-type stimulants, which may explain why the effects remained limited and conflicting. More research is still required to establish the long-term structural effects of mephedrone

Kirurgisen potilaan postoperatiivinen tarkkailu : Karelia Moodle -kurssin osio sairaanhoitajaopiskelijoille

Postoperatiivinen tarkkailu on perioperatiivisen hoidon kolmas vaihe, jolloin leikkauksesta toipuvaa potilasta tarkkaillaan, kunnes hänen vitaalielintoimintonsa normalisoituvat. Potilaasta tarkkaillaan tajunnan tasoa, hengitystä, verenkiertoa, virtsan eritystä, lämpöä, haavaa ja ihoa, kipua sekä pahoinvointia. Tällöin potilaan tilan arviointi ja mahdollisten muutosten vertailu vaiheeseen ennen leikkausta korostuvat. Jotta potilaan on mahdollista toipua nopeasti, sairaalan sisälle on kehitetty akuuttihoidon hälytysryhmä, jonka toiminta perustuu oireiden aikaiseen tunnistamiseen. Hälytysryhmästä käytetään kansainvälisesti nimikettä Medical Emergency Team. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa laadukasta, ajantasaista tietoa kirurgisen potilaan tarkkailusta postoperatiivisessa vaiheessa. Työn tehtävänä oli tuottaa Karelia Moodle -kurssin osio, jossa sairaanhoitajaopiskelijat opiskelevat itsenäisesti. Tästä opinnäytetyöstä hyötyvät niin sairaanhoitajaopiskelijat kuin jo valmistuneetkin sairaanhoitajat asiaa kerratessaan. Jatkokehittämisideana voisi olla heräämöön tai vuodeosastolle posteri, joka käsittelisi hälytyskriteereitä. Myös opetusvideo hälytyskriteereiden arvojen alittumisesta tai ylittymisestä johtuvista elintoimintojen häiriöistä ja niiden hoidosta voisi olla tärkeä aihe opiskelijoille tai työelämään

Handbok till övervakningsprogrammet för Finlands havsförvaltningsplan 2020–2026

Denna handbok är ett bakgrundsdokument till övervakningsprogrammet i Finlands havsförvaltningsplan och omfattar hela beskrivningen av programmet. Den uppdaterar övervakningsprogrammet 2014-2020 och tillämpar från juli 2020 till juli 2026. Övervakningsprogrammet är en del av havsvårdsplaneringen, som ingår i verkställandet av lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen (272/2011) och statsrådets förordning om havsvårdsförvaltningen (980/2011). Med lagen och förordningen genomförs EU:s ramdirektiv om en marin strategi nationellt (Europaparlamentets och rådets direktiv 2008/56/EG om upprättande av en ram för gemenskapens åtgärder på havsmiljöpolitikens område, nedan MSD). I Finland kallas marina strategi för havsförvaltningsplan. Finlands övervakningsprogram består av 13 programhelheter med totalt 44 delprogram. Fyra nya delprogram lades till det uppdaterade övervakningsprogrammet, och flera delprogram reviderades antingen på grund av ändrade krav, mer avancerade metoder eller en förändrad operativmiljö. Nya krav under den andra havsförvaltningsperioden är uppdateringarna i bilaga 3 till ramdirektivet om en marin strategi (EU/2017/845) samt Europeiska kommissionens beslut EU/2017/848 om fastställande av kriterier och metodstandarder för god miljöstatus i marina vatten, specifikationer och standardiserade metoder för övervakning och bedömning. Övervakningshandboken består av tre delar: del I presenterar bakgrunden till övervakningsprogrammet, del II presenterar själva programmet och del III innehåller utvecklingsbehov, kostnader, övervakningens tillräcklighet och slutsatser. I enlighet med ekosystemansatsen omfattar övervakningsprogrammet olika variabler som dels beskriver vattnets egenskaper och kvalitet, dels ekosystemets delar och deras status samt mänsklig belastning på dessa. Handbokens presentationer av delprogrammen beskriver havsmiljöns egenskaper eller belastningar, övervakningsfrekvens, indikatorer för vilka övervakningsdata används, hantering av insamlade data och kopplingar till kvalitativa deskriptorer och kriterier för god miljöstatus enligt MSD