Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society (BERAS project) - a case of Juva milk system

The aim of the study was to determine the potential, impact and prerequisites of localization and enhanced recycling in a rural food system, illustrated by the case of Juva milk. An interdisciplinary scenario based on the increase of local, organic milk to 50 % of milk comsumption was created and the sustainability was compared, on the basis of the statistics and data collected from the actors, with the present milk system

Marginal abatement costs for reducing leaching of nitrates in Croatian agriculture

The aim of this paper is to estimate marginal abatement costs (MAC) of N-fertiliser tax policies which aim to prevent NO3 levels from rising. Estimates of MAC provide information on how large reductions in Nfertilisation rates should be before other measures are considered. Based on N-response experiments from Croatian field trials with maize, N-response curves were estimated and profit maximising N-doses were derived. Values of NO3-N concentration in lysimeter water from the same treatments were used to estimate an NO3-leaching function. A sample of 20 Croatian family farms was used to obtain records of producer and input prices as well as actual N-doses. Abatement costs and MAC for an N-tax, a product tax and an Nquota were estimated. The MAC for all the instruments are non-constant and increase at an accelerating rate. The MAC for N-taxes are positive for N-taxes lower than 60%, indicating a net return to society. Reduction rates in fertilisation up to this level should be achieved before considering governmental support for other measures. The N-tax has the lowest abatement cost and the lowest MAC for a particular level of reduction while the N-quota has a lower MAC than the product tax when total reduction levels are below 20 mg NO3 l-1.;Artikkelissa analysoidaan nitraattitypen vähentämiseentähtäävien vero-ohjauskeinojen rajakustannus, tietyn nitraattipitoisuuden vähentämisen kokonaiskustannus ja veron vaikutuksia NO3-huuhtoumaan Kroatian maataloudessa. Analysoitavana on 50 % typpivero, 100 % tuotevero ja tätä huuhtoumaa vastaava typpikiintiö tilatasolla. Typpihuuhtouman vähentämisen rajakustannus tuottaa tietoa siitä, kuinka paljon typpilannoituksen intensiteettiä tulisi vähentää mainituilla keinoilla ennen kuin muut toimenpiteet (esim. ympäristötuki suojakaistoille, kosteikoille tai välikasvustolle) tulisivat kyseeseen. Maissin typpilannoituskokeiden perusteella estimoitiin kolme tuotantofunktiota ja johdettiin vastaava voittoa maksimoiva typpilannoitustaso. Lysimetriveden NO3-N pitoisuuksien perusteella estimoitiin NO3-N huuhtoumafunktio. Estimoitua voittoa maksimoivaa typpilannoitustasoa verrattiin otokseen, joka käsitti 20 perheviljelmää. Otoksesta laskettiin hehtaarikohtainen käytetyn typen määrä väkilannoitteissa ja lannassa. Tilojen maksamia typpilannoitehintoja ja saatuja maissin tuottajahintoja käytettiin voittoa maksimoivan typpilannoitustason määrittämiseksi. Lopuksi estimoitiin voittoa maksimoivaa lannoitustasoa (171,7 kg/ha) vastaava NO3-pitoisuus, tilojen nykykäytännön mukainen NO3- pitoisuus sekä typpiveron, tuoteveron ja lannoitekiintiön voittoa maksimoivan lannoitustason vastaavat NO3-pitoisuudet. Tulokset viittaavat siihen, että otoksen viljelijät käyttävät enemmän typpeä kuin voittoa maksimoiva taso edellyttäisi, mikäli lannan typpi otetaan huomioon (206230 N kg/ha). Mikäli lannan typpeä ei oteta huomioon, viljelijät lannoittavat jonkin verran alle voittoa maksimoivan typpilannoitustason (160,6 N kg/ha). Viljelijöiden käyttämät typpiravinteet ml. lannan typpi johtaa estimoituihin pohjaveden NO3-pitoisuuksiin, jotka ovat 162192% korkeampia kuin nitraattidirektiivin edellyttämä kriittinen taso, 50 mg/l NO3. Voittoa maksimoivalla typpitasolla NO3-pitoisuus estimoitiin tasolle 62 mg/l NO3. Typpikiintiön nitraattihuuhtouman vähentämisen rajakustannus oli negatiivinen (0.649 euro/mg/ l NO3), mikä viittaa siihen, että vero tuottaa positiivisen nettotulon jo ilman ympäristöhyötyjen ottamista huomioon. Vasta yli 60 % typpiveroa vastaava vähentämiskustannus muuttuu negatiiviseksi. Lannoitusintensiteetti tällä tasolla on 105 kg/ha typpeä. Vasta alhaisimmilla lannoitustasoilla kannattaisi harkita vaihtoehtoisia toimenpiteitä (esim. ympäristötukea suojakaistoille, kasvipeitteisyydelle tai kosteikoille). Mainittujen verokeinojen rajavähentämiskustannus ei ole vakio ja se kasvaa kiihtyvästi. Typpiverolla saavutetun NO3-vähentämisen rajakustannus on alhaisin, mikäli nitraattityppeä ei vähennetä enempää kuin 50 mg/l NO3. Typpikiintiöllä saavutetun NO3-vähentämisen rajakustannus on alhaisempi kuin tuoteverolla saavutetun NO3-vähentämisen rajakustannus vähentämisen tasoilla alle 20 mg/l NO3, mutta korkeampi kuin tuoteveron rajakustannus korkeimmilla vähentämisen tasoilla. Viljelijöiden satotaso on lisäksi 3 1003 800 kg/ha alhaisempi kuin olisi mahdollista tällä lannoitustasolla. Viljelijöiden olisi mahdollista nostaa nettotulojaan joko vaikuttamalla muihin kuin lannoitusta rajoittaviin kasvutekijöihin tai pienentämällä lannoitepanosta

Marginal abatement costs for reducing leaching of nitrates in Croatian agriculture

The aim of this paper is to estimate marginal abatement costs (MAC) of N-fertiliser tax policies which aim to prevent NO3 levels from rising. Estimates of MAC provide information on how large reductions in Nfertilisation rates should be before other measures are considered. Based on N-response experiments from Croatian field trials with maize, N-response curves were estimated and profit maximising N-doses were derived. Values of NO3-N concentration in lysimeter water from the same treatments were used to estimate an NO3-leaching function. A sample of 20 Croatian family farms was used to obtain records of producer and input prices as well as actual N-doses. Abatement costs and MAC for an N-tax, a product tax and an Nquota were estimated. The MAC for all the instruments are non-constant and increase at an accelerating rate. The MAC for N-taxes are positive for N-taxes lower than 60%, indicating a net return to society. Reduction rates in fertilisation up to this level should be achieved before considering governmental support for other measures. The N-tax has the lowest abatement cost and the lowest MAC for a particular level of reduction while the N-quota has a lower MAC than the product tax when total reduction levels are below 20 mg NO3 l-1.

Crop Input Response Functions with Stochastic Plateaus

Agronomic research on crop response to nitrogen fertilizer suggests that a plateau function may be appropriate, but the plateau varies across fields and years. Available models that treat the plateau as a stochastic variable are not readily extendable to handle field or year random effects as seems to be appropriate based on the agronomic data. This article develops a method of estimating a response function with a stochastic plateau that can capture random effects. The method is then used to determine economically optimal levels of nitrogen fertilizer for wheat (Triticum aestivum). Copyright 2008, Oxford University Press.