Digitaaliset tekstitaidot ovat lasten perusoikeus

Digitaalisilla tekstitaidoilla (digital literacies) viitataan monipuolisiin luku-, kirjoitus- ja viestintä- taitoihin ja -käytänteisiin, joita tarvitaan digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Digitaalisille ympäristöille on ominaista monime- diaisuus, monimodaalisuus, monikielisyys, globaalisuus, vuorovaikutteisuus ja kriittisyyden vaade. Lisäksi digitaalisuus läpäisee eri elämänpiirit: kasvatuksen, koulutuksen, työelämän ja vapaa-ajan. Kaikille kansalaisille onkin taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet digitaalisten tekstitaitojen ke- hittämiseen. Erityistä huolta tulee pitää haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten, kuten las- ten, digitaalisten tekstitaitojen tukemisesta. Näistä lähtökohdista syntyi ELINET-verkoston kannan- otto ”Digitaaliset tekstitaidot ovat lasten perusoikeus”, jonka sisällön esittelemme seuraavaksi

PIAAC 2012. Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia

Tämä raportti esittelee Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC 2012) ensituloksia Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida 16–65-vuotiaiden aikuisten kolmea tiedon käsittelyn ja hallinnan avaintaitoa: lukutaitoa, numerotaitoa ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa. Nämä ovat perustaitoja, joiden avulla vastataan haasteisiin, joita nopeat ja yllättävätkin muutokset tuovat mukanaan. Näiden taitojen riittävä hallinta on sekä elinikäisen oppimisen edellytys että tietoyhteiskunnan työ- ja arkielämään osallistumisen välttämätön väline. Siksi ne ovat tärkeitä taitoja, joita on tarpeen kehittää. Tutkimuksen tulokset antavat tietoperustan sen arvioimiseksi, ovatko aikuisten taidot näihin erilaisiin haasteisiin vastaamiseksi riittävällä tasolla. Tutkimus tarjoaa myös uusia tietoja taitojen käytöstä työssä ja arjessa sekä siitä, miten taidot vastaavat työn vaatimuksiin. Tutkimus on osa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n aloitteesta käynnistettyä tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen toteutuksesta ovat Suomessa vastanneet Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus. Koulutuksen tutkimuslaitoksen vastuulla oli tutkimuksen toteutus ja ensimmäisten tulosten raportointi. Tilastokeskus puolestaan vastasi tutkimuksen tiedonkeruusta. Suomessa tutkimuksen rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen kansalliseen ja kansainväliseen ohjaukseen osallistui rahoittajien lisäksi myös Opetushallitus. Kansainvälisesti tutkimusta johti ja koordinoi yhdysvaltalainen Educational Testing Service (ETS), ja sen toteuttamiseen osallistui laaja kansainvälinen tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä. Tämän raportin kanssa samaan aikaan ilmestyy kaksi OECD:n raporttia. Kansainvälisiä tuloksia esitellään teoksessa OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills. Tutkimusasetelmaa, tutkimuksen toteutusta ja metodologiaa kuvataan julkaisussa The Survey of Adult Skills: Reader’s Companion. OECD julkaisee lisäksi lähivuosina useita tutkimusaineistoa hyödyntäviä teemaraportteja. Kansainväliseen aikuistutkimukseen ja sen tuloksiin voi tutustua OECD:n verkkosivuilla osoitteessa www.oecd.org/site/piaac/. Sieltä myös löytyy tutkimusaineisto ja sen käsittelyä helpottava analyysiväline. Tutkimuksen toteutukseen Suomessa ja kansallisiin tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.piaac.fi. Kansainvälisen aikuistutkimuksen yksi merkittävimmistä saavutuksista on laaja ja rikas tutkimusaineisto, joka vapautuu nyt kaikkien tutkijoiden käyttöön ja tarjoaa runsaasti tutkimusmahdollisuuksia. Suunnitteilla on jo jatkotutkimuksia, jotka syventävät tässä raportissa esiteltyjä kuvailevia tuloksia. Ensimmäisiä tuloksia niistä julkaistaan jo ensi vuoden alkupuolella. Tutkimuksen kuluessa on Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella kehittynyt myös pohjoismaista yhteistyötä. Sen tuloksena työn alla on pohjoismaista näkökulmaa hakeva vertaileva raportti, jossa etsitään Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan sekä Viron tuloksien eroja ja yhtäläisyyksiä. Samoin on käynnistymässä pohjoismainen tutkimushanke, jossa tutkitaan erityisesti iän ja perustaitojen välistä yhteyttä. Näin laajan kansainvälisen arviointitutkimuksen toteuttaminen on satojen ihmisten yhteistyötä. Tekijöille tutkimuksen tekikin mielenkiintoiseksi ja haastavaksi juuri yhteistyö monien maiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Suomessa tutkimuksen toteuttamiseen ja tiedon keruuseen on eri tavoin osallistunut yli kaksisataa henkilöä. Haluamme kiittää heitä kaikkia siitä asiantuntevasta työstä, jolla he ovat vieneet tutkimustamme eteenpäin. Lämpimät kiitokset osoitamme Tilastokeskuksen haastattelijoille, joiden ammattitaitoinen työskentely teki tutkimusaineiston keräämisen mahdolliseksi. Lisäksi haluamme erityisesti kiittää niitä tuhansia suomalaisia, jotka osallistuivat tutkimukseen, vaikka se saattoi viedä useita tunteja heidän aikaansa

Literacy in Finland. Country Report. Children and adolescents

European Literacy Policy Network (ELINET

Arviointiuudistuksen alkutaipaleella : Perusopetuksen päättöarviointitutkimuksen loppuraportti

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa on tutkittu perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen käyttöönottoa. Tutkimus oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2020–2022 toteuttamaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantavaa Oikeus Oppia -kehittämisohjelmaa. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan muodostama tutkimusryhmä. Tutkimushankkeeseen sisältyi kolme osa-aluetta: 1) opetustoimen johdon ja rehtoreiden näkökulma uudistukseen, 2) opettajien näkökulma uudistukseen sekä 3) perusopetuksen päättöarvosanojen muutokset. Tutkimus rajattiin viiteen oppiaineeseen: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, fysiikka, englanti ja historia. Tutkimushankkeen tulokset perustuvat opetustoimen johdolle, rehtoreille ja opettajille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin sekä rekisteriaineistoon perusopetuksen päättöarvosanoista. Loppuraportissa on kuvattu, miten uudistusprosessi on kunnissa ja kouluissa edennyt, miten opetustoimen henkilöstö kokee uudistuksen, miten he tulkitsevat uusia arviointilinjauksia ja päättöarvioinnin kriteereitä sekä miten päättöarvosanat ovat muuttuneet uudistuksen jälkeen. Raportissa esitetään myös suosituksia siitä, miten arviointilinjauksia ja päättöarvioinnin kriteereitä tulisi kehittää jatkossa

Literacy in Lithuania. Country Report - Children and Adolescents

European Literacy policy network (ELINET

Text authenticity in international reading literacy assessment : focusing on PISA 2000

Sari Sulkunen tutki väitöstyössään PISAn (Programme for International Student Assessment) lukutaitokokeessa olleiden tekstien autenttisuutta eli tyypillisyyttä ja kiinnostavuutta suomalaisnuorten kokemuspiirissä. Hän selvitti PISAn lukukokeen tekstien kulttuurista sopivuutta 15-vuotiaille suomalaisnuorille. - PISAn lukutaitokokeessa vuonna 2000 olleet tekstit heijastavat aika huonosti suomalaisnuorten tekstimaailmaa. Tekstien tyypillisyys ja erityisesti kiinnostavuus osoittautui vaatimattomaksi, mutta tytöt arvioivat tekstit sekä tyypillisyyden että erityisesti kiinnostavuuden näkökulmasta poikia positiivisemmin. Erityisenä haasteena lukutaitokokeissa näyttää siis olevan poikia kiinnostavien tekstien löytäminen, Sulkunen kertoo. Tulokset vahvistivat aiemmissa tutkimuksissa havaitut erot tyttöjen ja poikien tekstimaailmojen välillä. PISA-kokeen teksteissä oli kummallekin sukupuolelle yhteisiä tekstejä, esimerkiksi sanomalehdestä peräisin olevia uutisia, elokuva-arvosteluja ja artikkeleita, mutta monen tekstin kohdalla sukupuolierot tyypillisyydessä ja kiinnostavuudessa olivat selvät. Tytöistä tyypillisiä ja kiinnostavia tekstejä olivat mm. mielipidekirjoitukset, poikia kiinnosti puolestaan mm. tietopohjainen teksti etelänavan valloittamisesta Lukutaitokokeen kohderyhmänä olevien – PISAn tapauksessa 15-vuotiaiden nuorten – tekstimaailman tavoittaminen kokeessa on tärkeää, jotta kokeen tulosten perusteella voisi sanoa jotain todellista siitä lukutaidosta, jota nuoret käyttävät todellisissa lukemistilanteissa. Kokeen validiuden eli pätevyyden kannalta tämä on olennaista. Toisaalta vastaajille tyypilliset ja kiinnostavat tekstit saattavat myös motivoida heitä koetilanteessa. - PISAn lukukokeen validiutta voisi suomalaisnuorten kulttuurin näkökulmasta vielä parantaa. Tekstivalikoima voisi olla myös motivoivampi, Sulkunen suosittaa. PISAn kaltaisessa kansainvälisessä lukutaidon arvioinnissa, jossa osallistuvia maita on mukana kymmeniä, tekstien kulttuurinen tyypillisyys ja sopivuus korostuvat. Kokeen tulosten pitäisi olla vertailukelpoisia jokaisessa osallistuvassa maassa, joten kokeessa olevien tekstien pitäisi olla yhtä tyypillisiä ja kiinnostavia eli autenttisia kaikissa osallistujamaissa. Niissä maissa, joissa lukutaidon arvioinnin tulokset ovat olleet odotettuja heikompia, tulosta on osaltaan selitetty kokeen sisältämien tekstien ja tehtävien kulttuurisella epätyypillisyydellä. Sulkusen mukaan tekstivalikoima ei tosin vaikuttaisi suosivan suomalaisnuoriakaan, joiden tulokset ovat PISAssa olleet erinomaisia. Tutkimus koostui kahdesta eri vaiheesta. Esitutkimusvaiheessa 8-henkinen paneeli arvioi tekstien tyypillisyyttä. Tämän vaiheen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekstien ominaisuudet ovat lukijoille olennaisia niiden autenttisuutta arvioitaessa. Esitutkimusvaiheen tulosten perusteella laadittiin päätutkimusvaiheessa käytetty kysely, johon vastasi yhteensä 240 suomalaisnuorta. Kyselyssä heitä pyydettiin arvioimaan PISAn lukutaitokokeessa vuonna 2000 olleiden tekstien aiheen, tekstilajin, ulkoasun ja kielen tyypillisyyttä ja kiinnostavuutta. Nuoret myös perustelivat arvionsa kirjallisesti.The purpose of this study was to investigate how authentic in terms of text typicality and interest the texts used in PISA 2000 reading literacy assessment were to Finnish 15-year-old students. The study consisted of two phases. In the pilot phase, an 8-member panel reviewed the texts from the point of view of text typicality. The results showed that the most essential textual features in evaluating text authenticity were the topic, the genre, the layout and the language used. Based on these results a questionnaire for the main study was designed. Questionnaire was presented for 240 15-year-olds who evaluated and rated the typicality and interest of PISA texts’ topic, genre, layout and language on a scale from 1 to 4. The results showed that the PISA texts were overall only moderately authentic in terms of typicality and interest to 15-year-old Finnish students. Furthermore, texts tended to be more typical than interesting. There were clear gender differences on which texts were found authentic but also texts that were equally typical and interesting for both genders. Overall, girls rated the texts more positively than boys. Based on the results it was concluded that the aim of choosing authentic texts for reading literacy test is important from the point of view of test validity. PISA texts, however, succeed only partially in achieving this aim as they form rather a pale reflection of texts authentic to 15-year-olds. In future, special concern should be in selecting texts more interesting to the target-group, particularly to boys

ELINET-symposium kokosi yhteen lukutaitotoimijoita : kansainvälisestä yhteistyöstä intoa työhön

ELINET-verkosto (European Literacy Policy Network) järjesti heinäkuun lopulla lukutaitosymposiumin Kölnissä, Saksassa. Symposiumiin kokoontui satakunta lukutaitotutkijaa, opettajaa ja kouluttajaa sekä lukutaidon parissa järjestötyötä tekevää asiantuntijaa lähes 20 maasta. Symposiumin teemoina olivat osallisuus, inkluusio ja tasa-arvo.nonPeerReviewe

Suorittavassa työssä tarvitaan ammatillista monilukutaitoa

Tässä artikkelissa tarkastellaan suorittavassa työssä tarvittavia tekstitaitoja. Millaisia tekstejä ja toimintaa tekstien kanssa fyysisen ja manuaalisen työn tekijä tarvitsee työssään? Esimerkkinä käytetään rakennusalaa. Artikkelissa esitetään, että ammatillisen monilukutaidon käsite auttaa tekemään näkyväksi eri alojen tekstitoimintaa laaja-alaisesti. Monilukutaito tuo esille yhtäältä työn vaatimuksia ja toisaalta myös työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista ammattiryhmissä, joista usein puhutaan tekstitaitojen puutteiden näkökulmasta.nonPeerReviewe