Sosiaalinen tuki diabeetikoiden elämässä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmallani on kaksi keskeistä lähtökohtaa. Ensinnäkin diabetes on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma Suomessa. Diabetes lisääntyy rajusti, ja suomalaisista jo lähes joka kymmenes sairastaa diabetesta. Siten diabeetikon kannalta vertaisten määrä lisääntyy jatkuvasti. Toisena tutkielmani lähtökohtana on havainto siitä, että sosiaalinen tuki voi edistää ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä ja ainakin lievästi suojata sairaudelta. Tutkielmassani tarkastelen siis diabeetikoiden sosiaalisia tukiverkostoja. Sosiaalisen tuen tarjoajina olen kiinnostunut diabeetikon läheisistä, vertaisista sekä hoitohenkilökunnasta. Lisäksi tarkastelen Diabetes-lehden henkilöhaastatteluja. Käsitän ne menestystarinoiksi, joiden tarkoitus on myös omalta osaltaan tukea diabeetikkoa sairauden hoidossa. Tutkielmani aineiston muodostavat teemahaastattelut, Diabetes-lehden henkilöhaastattelut sekä vertaisryhmän havainnointi. Sairaiden ihmisten omia näkemyksiä on tarpeen tarkastella muun muassa siksi, että ne yleensä täydentävät lääketieteen näkemyksiä. Tutkielmassani tarkastelen diabeetikoiden sosiaalista tukea kahden sosiologisen teorian, etenkin putnamilaisen sosiaalisen pääoman ja David Riesmanin toisista ohjautuvan luonnetyypin avulla. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Toisista ohjautuvalle luonnetyypille on ominaista se, että muut ihmiset ja etenkin vertaiset, eli esimerkiksi samaa sairautta sairastavat, toimivat käyttäytymisen malleina. Tulkintani mukaan lehden henkilöhaastatteluiden tarkoitus on toimia esimerkkinä sairauden hoidossa ja auttaa diabeetikoita selviytymään. Sosiaalinen tuki on toisen ihmisen ymmärtämistä ja avun antoa - siis sosiaalista pääomaa - ja juuri tätä tukea toisista ohjautuva luonnetyyppi kaipaa. Sairaudesta puhuminen on edellytys tuen saamiselle. Haastateltujen puheessa painottui sosiaalisen tuen tarkastelu sosiaalisena pääomana ja kontrollointina. Perheen merkitys sairauden hoidossa jäi haastateltujen puheessa hyvin vähäiseksi. Perheen tuki voi olla aktiivista osallistumista sairauden hoitoon tai sairauden luonnollista huomioon ottamista. Toisaalta tuki voi ilmetä liiallisena ylihuolehtimisena. Hoitohenkilöistä lääkärin merkitys tuntui olevan diabeetikoille erityisen tärkeä. Ystävällinen lääkäri, jolla on aikaa kuunnella sairastavaa, voi tukea diabeetikkoa omahoidossa. Kuitenkin lääkärin harjoittama kontrolli voi olla liiallista diabeetikoiden yhdenmukaisuuden valvomista, jolloin se rapauttaa sosiaalista pääomaa ja luottamusta. Vertaiset voivat ymmärtää toista sairastavaa parhaiten, ja suhteen vastavuoroisuus voi merkityksellistää diabeetikon omat kokemukset. Kuitenkin vertaisryhmän tuki voi muuttua kielteiseksi, jos ryhmä valvoo jäsenten toimintaa liikaa ja vaatii jäseniltään liikaa yhdenmukaisuutta. Diabetes-lehden henkilöhaastatteluissa tuodaan esiin mallidiabeetikko. Sairastava voi samastua malliin ja saada motivaatiota hoitaa sairauttaan. Toisaalta lehden tarinat ovat haastateltujen mukaan ajoittain liian positiivisia, ja siten niistä puuttuu toden tuntu

Varusmiesten ravitsemus ja muut elintavat sekä terveyden riskitekijät palveluksen aikana : Kuuden kuukauden seurantatutkimus

Kainuun Prikaati ja Panssariprikaat

Liikuntaohjeita polven nivelrikkoiselle

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, joka esiintyy tavallisimmin lonkassa, polvessa, sormissa ja selkärangassa. Nivelrikko vaikuttaa erityisesti ikääntyvän väestön toimintakykyyn merkittävästi. Vaikutus väestötasolla onkin suuri: nivelrikko poikii vuosittain satojatuhansia lääkärikäyntejä ja jo tekonivelkirurgiasta aiheutuvat kustannukset ovat miljoonia euroja vuosittain