"En halua olla mikään Einstein" - Harrastavien ja harrastamattomien tyttöjen ja poikien ajatuksia koulussa menestymisestä ja koulutehtävistä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viides- ja kuudesluokkalaisten oppilaiden ajatuksia ja motiiveja liittyen koulumenestykseen ja koulutehtävien tekemiseen. Jaoimme oppilaat neljään ryhmään heidän sukupuolensa ja mahdollisen musiikki- tai liikuntaharrastuksen mukaan. Tavoitteenamme oli vertailla ja ymmärtää näiden eri ryhmien ajatuksia ja etsiä mahdollisia selityksiä tyttöjen ja musiikkia tai liikuntaa harrastavien oppilaiden paremmalle koulumenestykselle. Tutkimuksemme on luonteeltaan tapaustutkimus, joka toteutettiin Hämeenlinnan normaalikoululla keväällä 2012. Tutkimuksemme on pääpainoltaan laadullinen, mutta sitä täydentämään käytimme myös määrällistä aineistoa. Keräsimme aineiston kyselylomakkeilla, joihin vastasi yhteensä 112 oppilasta. Analyysin suoritimme pääosin aineistolähtöisenä, osin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Käytimme aineiston teemoittelua hahmottaaksemme paremmin oppilaiden ajatuksia koulunkäynnistä. Tutkimustuloksemme osoittavat ennakko-oletuksemme sekä tyttöjen että harrastavien oppilaiden paremmasta koulumenestyksestä toteutuvan myös omassa aineistossamme. Mahdollisiksi selityksiksi tähän pohdimme tyttöjen ja harrastavien oppilaiden kaukokatseisuutta ja päämääräorientoituneisuutta koulunkäyntiin liittyen, ja toisaalta harrastamattomien oppilaiden ja näistä erityisesti poikien välinpitämättömyyttä koulunkäyntiä ja kouluun liittyviä tehtäviä kohtaan sekä harrastamattomien oppilaiden kyvyttömyyttä nähdä koulumenestyksen merkitystä muuten kuin arvosanojen kannalta. Tärkeänä selityksenä näimme myös harrastavien oppilaiden paremman ajankäytön priorisoinnin ja tätä kautta ehkä oman elämän hallinnan. Vaikka kyseessä on tapaustutkimus ja tutkimme vain yhden koulun viides- ja kuudesluokkalaisia, uskomme tutkimustulostemme voivan antaa viitteitä yleisestä suuntauksesta oppilaiden erilaisten ajatusten ja taustojen korostumisesta koulumaailmassa nykypäivänä. Opettajan on hyvä muistaa, että oppilaat tulevat erilaisista lähtökohdista ja syyt oppilaiden erilaisten ajatusmaailmojen takana ovat moninaisia

+Gz Exposure and Flight Duty Limitations

BACKGROUND: High +Gz exposure is known to cause spinal problems in fighter pilots, but the amount of tolerable cumulative +Gz exposure or its intensity is not known. The aims of this study were to assess possible breaking points during a flight career and to evaluate possible determinants affecting pilots’ spines. METHODS: Survival analysis was performed on the population who started their jet training in 1995–2015. The endpoint was permanent flight duty restriction due to spinal disorder. Then the quantified Gz exposure and possible confounding factors were compared between those pilots with permanent flying restriction and their matched controls. Cumulative Gz exposure was measured sortie by sortie with fatigue index (FI) recordings. FI is determined by the number of times certain levels of Gz are exceeded during the sorties. RESULTS: T he linear trend of the survival curve indicates an annual 0.86% drop out rate due to spinal problems among the fighter pilot population. A conditional logistic regression did not find any difference in the FI between cases and controls (OR 0.96, 95%CI 0.87–1.06). No statistical difference was found for flight hours, a sum of intensive flying periods, fitness tests, or with nicotine product use. Additionally, a maximum +Gz limitation without airframe restriction was assessed and is presented as a useful tool to manage loading and developed symptoms. DISCUSSION: No particular breaking point during follow-up or individual factor was found for Gz induced spinal disorders. The results of the study outline the multifactorial nature of the problem. Thus, multifactorial countermeasures are also needed to protect pilots’ health.publishedVersionPeer reviewe

Polymetyyliakrylaatin käyttö lonkan tekonivelkirurgiassa.

Syventävä työ ei kirjastoss

Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittumisanalyysi

Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittumisanalyysi Hävittäjälentäjän työ asettaa niska-hartiaseudun toimintakyvylle erittäin suuret vaatimukset. Lennon aikana lihaksiston keskimääräinen kuormittumistaso on korkea, jonka lisäksi esiintyy usein kuormittumispiikkejä, jotka voivat olla hyvinkin suuria. Lentäjien niska-hartiaseudun kuormittuminen johtuu päähän kohdistuvista lennon aikaisista kiihtyvyysvoimista, joiden rasitusta lisää lentäjien käyttämä kypärä. Muita tekijöitä, jotka voivat vielä lisätä kuormittumista ovat mm. alhainen ympäristön lämpötila, pään normaalista poikkeavat asennot kiihtyvyysrasituksen aikana sekä kypärän painoa lisäävät varusteet, kuten yönäkökiikarit. Vaikka tutkimusten perusteella tiedetään hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittuneisuuden olevan korkea, ei kuitenkaan ole selvitetty millä ratkaisuilla kuormittumista voitaisiin pienentää. Lentäjien kaularangan kulumamuutokset on määritetty tietyin edellytyksin ammattitaudiksi. Tutkimuksen avulla pyrittiin tarkentamaan hävittäjälentäjien niska-hartiaseutuun kohdistuvaa kuormittumista ja siten arvioimaan tarkemmin kuormittumisen aiheuttamaa terveysriskiä. Toisaalta pyrittiin selvittämään keinoja, joilla niska-hartiaseutuun kohdistuvaa kuormittumista voitaisiin pienentää, ja siten mahdollisesti vähentää tukirankavaivojen esiintyvyyttä. Kaularangan radiologiset muutokset magneettikuvissa 13 vuoden seuranta-aikana eivät olleet merkittäviä lentäjien ja verrokkien välillä. Lentäjillä muutokset painottuivat enempi kaularangan alaosaan kun verrokeilla ne olivat jakautuneet tasaisemmin. Lentäjien niskan jäähtyminen pakkasella ennen lentoa on merkittävää ja aiheuttaa lihaskuormituksen kasvua lennon aikana, kun jäähtyneet lihakset eivät pysty normaaliin voimantuottoon. Lentäjän kypärä aiheuttaa painollaan lisäkuormitusta kaularangan rakenteisiin ja siihen liitettävät lisälaitteet edelleen lisäävät painoa ja muuttavat painopistettä epäanatomiseksi. Kypärän paino on merkittävämpi kuormitusta lisäävä tekijä kuin siihen liitettävien yönäkökiikareiden paino ja niiden massapiste. Yönäkökiikareiden vaikutus kuormitukseen näyttää kuitenkin olevan merkittävää eri tilanteissa eniten kuormittuvissa lihasryhmissä, eli kaulan tai niskan puolen lihaksissa sen mukaan kumpi lihasryhmä kuormittuu eniten. Lannetuella ei saatu tilastollisesti merkitsevää lennonaikaista kuormituksen vähenemistä missään lihasryhmässä, mutta keskimääräinen lihaskuormitus väheni rangan ojentajalihaksissa niin lanne-, rinta- kuin kaularangan tasalla. Harjoitusinterventiossa verrattiin kaularangan lihaksia vahvistavia voimaharjoitteita trampoliiniharjoituksiin. Molemmissa ryhmissä lennon aikainen kuormitus väheni, merkitsevimmin kaulan ja niskan lihaksissa. Harjoitusryhmien välillä ei tuloksissa ollut eroja. Tulosten pohjalta on lähdetty kehittämään lentäjien ohjaamoergonomian koulutusta ja lajinomaisia harjoitusohjelmia, jotta niska-hartiaseudun kuormittumista voitaisiin paremmin hallita. Jatkotutkimusten tarkoituksena on löytää paremmin tukirankavaivoilta suojaavia tekijöitä. Tähän pyritään selvittämällä yksityiskohtaisemmin kumulatiivisen kuormituksen vaikutusta rangan ennenaikaisiin kulumamuutoksiin sekä tarkentamalla ohjaamoergonomian ja kuormitushuippujen välistä yhteyttä.The aim of the studies presented in this dissertation was to study the degenerative changes in the cervical spine due to high Gz exposure; some suggested contributing factors on the neck muscle strain under Gz; and effects of certain countermeasures in reduction of strain under Gz, The subjects were volunteer cadets undergoing training in the Air Force Academy (AFA) of Finland (Studies II, III, and V) and subsequently followedup during their later career (Study I), and AFA instructor pilots (Study IV). Experimental measures included cervical and lumbar magnetic resonance imaging (MRI) (Study I) and electromyography (EMG) for muscular electrical activity (Studies II-V) and the strength of the cervical flexor, extensor and rotator muscles. In addition to strength measurements and test flights, loads on the neck/shoulder muscles were simulated with a cervical loading test (CLT) (Study V). Skin temperatures were measured with a surface thermometer (Study II), and trampoline was used to simulate G-forces (Studies II-III) and as a training device (Study V). A six-week training consisted of strength training and trampoline exercises, for which purposes two training groups were formed. All changes detected in the cervical spine during the follow-up were minor in both groups. Even though there were no significant differences between the groups, but changes in the pilot group seemed to concentrate in the lower cervical spine, i.e., C5-6 and C6-7, while degenerative changes in the control group were scattered more evenly. Both cold exposure and the extra mass of the helmet increased cervical muscle activity (EMG) under Gz. A regression model showed the increase of 2.6 % in muscle strain for every drop of one centigrade in skin temperature over the sternocleidomastoid muscles (SCM) during cold exposure. The results showed that the higher mass of the helmet had a more significant effect on cervical muscle loading than night vision goggles (NVG), which appeared to affect essentially those muscles that are inherently subjected to the highest loadings, i.e., SCM and cervical erector spinae (CES). There were indications of a tendency towards a lower muscle strain when a lumbar support was worn. Muscle activity (EMG) decreased in all measured erector spinae muscles in the cervical, thoracic, and lumbar regions; but these changes were not statistically significant. Training intervention improved the maximal force production in both groups. Training reduced in-flight muscle strain (%MVC) in both groups most significantly in cervical muscles and in the SCM in particular. CLT measurements yielded similar results. The positive effects of training period, i.e. decreased muscular loading, sustained in cervical area in both training groups (STG and TTG). No statistically significant differences between the groups were discovered. In conclusion, high Gz exposures during over 1200 flight hours caused no significant radiological changes n the spinal column. Both cold exposure and the extra mass of helmet system increased cervical muscle activity (EMG) under Gz. It was hypothesised that Gz induced muscle strain could be reduced by improving the sitting posture with a lumbar support and/or by improving muscular capacity and performance through training. These two means seem to reduce muscle strain to some extent

Polymetyyliakrylaatin käyttö lonkan tekonivelkirurgiassa.

Syventävä työ ei kirjastoss

Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittumisanalyysi

Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittumisanalyysi Hävittäjälentäjän työ asettaa niska-hartiaseudun toimintakyvylle erittäin suuret vaatimukset. Lennon aikana lihaksiston keskimääräinen kuormittumistaso on korkea, jonka lisäksi esiintyy usein kuormittumispiikkejä, jotka voivat olla hyvinkin suuria. Lentäjien niska-hartiaseudun kuormittuminen johtuu päähän kohdistuvista lennon aikaisista kiihtyvyysvoimista, joiden rasitusta lisää lentäjien käyttämä kypärä. Muita tekijöitä, jotka voivat vielä lisätä kuormittumista ovat mm. alhainen ympäristön lämpötila, pään normaalista poikkeavat asennot kiihtyvyysrasituksen aikana sekä kypärän painoa lisäävät varusteet, kuten yönäkökiikarit. Vaikka tutkimusten perusteella tiedetään hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittuneisuuden olevan korkea, ei kuitenkaan ole selvitetty millä ratkaisuilla kuormittumista voitaisiin pienentää. Lentäjien kaularangan kulumamuutokset on määritetty tietyin edellytyksin ammattitaudiksi. Tutkimuksen avulla pyrittiin tarkentamaan hävittäjälentäjien niska-hartiaseutuun kohdistuvaa kuormittumista ja siten arvioimaan tarkemmin kuormittumisen aiheuttamaa terveysriskiä. Toisaalta pyrittiin selvittämään keinoja, joilla niska-hartiaseutuun kohdistuvaa kuormittumista voitaisiin pienentää, ja siten mahdollisesti vähentää tukirankavaivojen esiintyvyyttä. Kaularangan radiologiset muutokset magneettikuvissa 13 vuoden seuranta-aikana eivät olleet merkittäviä lentäjien ja verrokkien välillä. Lentäjillä muutokset painottuivat enempi kaularangan alaosaan kun verrokeilla ne olivat jakautuneet tasaisemmin. Lentäjien niskan jäähtyminen pakkasella ennen lentoa on merkittävää ja aiheuttaa lihaskuormituksen kasvua lennon aikana, kun jäähtyneet lihakset eivät pysty normaaliin voimantuottoon. Lentäjän kypärä aiheuttaa painollaan lisäkuormitusta kaularangan rakenteisiin ja siihen liitettävät lisälaitteet edelleen lisäävät painoa ja muuttavat painopistettä epäanatomiseksi. Kypärän paino on merkittävämpi kuormitusta lisäävä tekijä kuin siihen liitettävien yönäkökiikareiden paino ja niiden massapiste. Yönäkökiikareiden vaikutus kuormitukseen näyttää kuitenkin olevan merkittävää eri tilanteissa eniten kuormittuvissa lihasryhmissä, eli kaulan tai niskan puolen lihaksissa sen mukaan kumpi lihasryhmä kuormittuu eniten. Lannetuella ei saatu tilastollisesti merkitsevää lennonaikaista kuormituksen vähenemistä missään lihasryhmässä, mutta keskimääräinen lihaskuormitus väheni rangan ojentajalihaksissa niin lanne-, rinta- kuin kaularangan tasalla. Harjoitusinterventiossa verrattiin kaularangan lihaksia vahvistavia voimaharjoitteita trampoliiniharjoituksiin. Molemmissa ryhmissä lennon aikainen kuormitus väheni, merkitsevimmin kaulan ja niskan lihaksissa. Harjoitusryhmien välillä ei tuloksissa ollut eroja. Tulosten pohjalta on lähdetty kehittämään lentäjien ohjaamoergonomian koulutusta ja lajinomaisia harjoitusohjelmia, jotta niska-hartiaseudun kuormittumista voitaisiin paremmin hallita. Jatkotutkimusten tarkoituksena on löytää paremmin tukirankavaivoilta suojaavia tekijöitä. Tähän pyritään selvittämällä yksityiskohtaisemmin kumulatiivisen kuormituksen vaikutusta rangan ennenaikaisiin kulumamuutoksiin sekä tarkentamalla ohjaamoergonomian ja kuormitushuippujen välistä yhteyttä.The aim of the studies presented in this dissertation was to study the degenerative changes in the cervical spine due to high Gz exposure; some suggested contributing factors on the neck muscle strain under Gz; and effects of certain countermeasures in reduction of strain under Gz, The subjects were volunteer cadets undergoing training in the Air Force Academy (AFA) of Finland (Studies II, III, and V) and subsequently followedup during their later career (Study I), and AFA instructor pilots (Study IV). Experimental measures included cervical and lumbar magnetic resonance imaging (MRI) (Study I) and electromyography (EMG) for muscular electrical activity (Studies II-V) and the strength of the cervical flexor, extensor and rotator muscles. In addition to strength measurements and test flights, loads on the neck/shoulder muscles were simulated with a cervical loading test (CLT) (Study V). Skin temperatures were measured with a surface thermometer (Study II), and trampoline was used to simulate G-forces (Studies II-III) and as a training device (Study V). A six-week training consisted of strength training and trampoline exercises, for which purposes two training groups were formed. All changes detected in the cervical spine during the follow-up were minor in both groups. Even though there were no significant differences between the groups, but changes in the pilot group seemed to concentrate in the lower cervical spine, i.e., C5-6 and C6-7, while degenerative changes in the control group were scattered more evenly. Both cold exposure and the extra mass of the helmet increased cervical muscle activity (EMG) under Gz. A regression model showed the increase of 2.6 % in muscle strain for every drop of one centigrade in skin temperature over the sternocleidomastoid muscles (SCM) during cold exposure. The results showed that the higher mass of the helmet had a more significant effect on cervical muscle loading than night vision goggles (NVG), which appeared to affect essentially those muscles that are inherently subjected to the highest loadings, i.e., SCM and cervical erector spinae (CES). There were indications of a tendency towards a lower muscle strain when a lumbar support was worn. Muscle activity (EMG) decreased in all measured erector spinae muscles in the cervical, thoracic, and lumbar regions; but these changes were not statistically significant. Training intervention improved the maximal force production in both groups. Training reduced in-flight muscle strain (%MVC) in both groups most significantly in cervical muscles and in the SCM in particular. CLT measurements yielded similar results. The positive effects of training period, i.e. decreased muscular loading, sustained in cervical area in both training groups (STG and TTG). No statistically significant differences between the groups were discovered. In conclusion, high Gz exposures during over 1200 flight hours caused no significant radiological changes n the spinal column. Both cold exposure and the extra mass of helmet system increased cervical muscle activity (EMG) under Gz. It was hypothesised that Gz induced muscle strain could be reduced by improving the sitting posture with a lumbar support and/or by improving muscular capacity and performance through training. These two means seem to reduce muscle strain to some extent

“Me olemme XR ja te olette me” : Analyysi populismista ja Extinction Rebellion -liikkeestä

31. lokakuuta 2018 Lontoon Parliament Squarelle kokoontui arviolta 1000 ihmistä kuuluttamaan kapinajulistuksen Ison-Britannian hallitusta vastaan. Julistuksessa lausutaan, että kun hallitus ja lainsäädäntö eivät kykene antamaan kansalaisille mitään varmuutta riittävästä suojelusta ja hyvinvoinnin turvaamisesta, tulee kapinoinnista ja tottelemattomuudesta kansalaisvelvollisuus. Extinction Rebellion -liikkeen (XR) toiminta on ulkoparlamentaarista ja kansalaistottelemattomuuden aktiin perustuvaa. Liikkeen muodostama toimintamalli on kansalaisvastarinta, joka perustuu yhteiskunnallisen häiriön tarkoitukselliseen aiheuttamiseen lakeja rikkomalla. Huolimatta liikkeen muodostamasta antagonistisesta asetelmasta sitä ei voida pitää anarkistisena, vaan XR-liike on suoran toiminnan ja epäsuoran kansalaistottelemattomuuden avulla yhteiskunnan järjestelmämuutosta tavoitteleva kansalaisliike, jonka agenda on selkeästi poliittinen. XR-liike onkin monesta näkökulmasta helppo nähdä populistisena, kun tarkastelee heidän käyttämäänsä voimakasta retoriikka, toiminnan performatiivisuutta ja vastakkainasettelua valtaapitävää hallintoa kohtaan. Toisaalta XR-liikkeessä korostuu vahvasti pluralistinen maailmankuva, ihmisten yhdenvertaisuus sekä universaalit ihmisoikeudet, jotka eivät perinteisesti, ainakaan Eurooppa-keskeisessä, populismin tutkimuksessa ole olleet niitä ensimmäisiä populismiin liitettyjä piirteitä Tutkielmassa tarkastellaan Ernesto Laclaun rakentaman populismiteorian muodostamassa viitekehyksessä, voidaanko XR-liikettä pitää hänen muodostamansa määritelmän mukaisena populistisena liikkeenä. Laclaun teoriasta etsitään teoreettisia käsitteitä ja niiden avulla muodostetaan tutkielmalle populismia määritteleviä tunnusmerkkejä. Tutkielman aineistona on XR-liike, jonka strategiaa, toiminnan muotoja ja ideologiaa tarkastellaan analysoimalla liikkeen toimittaman käsikirjan This is Not a Drill avulla. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla tarkastellaan sekä aineiston sopivuutta teoriaan että testataan teorian rajoja uudessa yhteydessä. Tutkimusmenetelmässä on kuitenkin myös empiirisen tapaustutkimuksen piirteitä, koska aineisto on kuvaus XR-liikkeestä yhdessä ajassa ja paikassa. Analyysin johtopäätöksenä on, että XR-liikettä voidaan pitää Ernesto Laclaun näkökulmassa populistisena liikkeenä. XR-liike on diskurssiltaan ja performatiivisuudeltaan selkeästi populistinen. Liike on tietoisesti rakentanut yhtäläisyydenketjun yhdistämään laajaa heterogeenistä kansalaisten joukkoa ja esittää muodostetun kollektiivisen identiteetin avulla selkeitä vaatimuksia, jotka ovat kuitenkin syvemmin tarkasteltuna monitulkintaisia ja tarkoituksellisen epämääräisi

"En halua olla mikään Einstein" - Harrastavien ja harrastamattomien tyttöjen ja poikien ajatuksia koulussa menestymisestä ja koulutehtävistä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viides- ja kuudesluokkalaisten oppilaiden ajatuksia ja motiiveja liittyen koulumenestykseen ja koulutehtävien tekemiseen. Jaoimme oppilaat neljään ryhmään heidän sukupuolensa ja mahdollisen musiikki- tai liikuntaharrastuksen mukaan. Tavoitteenamme oli vertailla ja ymmärtää näiden eri ryhmien ajatuksia ja etsiä mahdollisia selityksiä tyttöjen ja musiikkia tai liikuntaa harrastavien oppilaiden paremmalle koulumenestykselle. Tutkimuksemme on luonteeltaan tapaustutkimus, joka toteutettiin Hämeenlinnan normaalikoululla keväällä 2012. Tutkimuksemme on pääpainoltaan laadullinen, mutta sitä täydentämään käytimme myös määrällistä aineistoa. Keräsimme aineiston kyselylomakkeilla, joihin vastasi yhteensä 112 oppilasta. Analyysin suoritimme pääosin aineistolähtöisenä, osin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Käytimme aineiston teemoittelua hahmottaaksemme paremmin oppilaiden ajatuksia koulunkäynnistä. Tutkimustuloksemme osoittavat ennakko-oletuksemme sekä tyttöjen että harrastavien oppilaiden paremmasta koulumenestyksestä toteutuvan myös omassa aineistossamme. Mahdollisiksi selityksiksi tähän pohdimme tyttöjen ja harrastavien oppilaiden kaukokatseisuutta ja päämääräorientoituneisuutta koulunkäyntiin liittyen, ja toisaalta harrastamattomien oppilaiden ja näistä erityisesti poikien välinpitämättömyyttä koulunkäyntiä ja kouluun liittyviä tehtäviä kohtaan sekä harrastamattomien oppilaiden kyvyttömyyttä nähdä koulumenestyksen merkitystä muuten kuin arvosanojen kannalta. Tärkeänä selityksenä näimme myös harrastavien oppilaiden paremman ajankäytön priorisoinnin ja tätä kautta ehkä oman elämän hallinnan. Vaikka kyseessä on tapaustutkimus ja tutkimme vain yhden koulun viides- ja kuudesluokkalaisia, uskomme tutkimustulostemme voivan antaa viitteitä yleisestä suuntauksesta oppilaiden erilaisten ajatusten ja taustojen korostumisesta koulumaailmassa nykypäivänä. Opettajan on hyvä muistaa, että oppilaat tulevat erilaisista lähtökohdista ja syyt oppilaiden erilaisten ajatusmaailmojen takana ovat moninaisia

”Mobbning är inte svart eller vitt” – En kvalitativ studie om grundskollärares perspektiv

The aim of the study was to examine how Swedish primary school teachers’reason about the definition of bullying, the phenomena of bullying and the management of bullying. We have studied primary school teachers in a specific geographical area, which have high numbers of bullying cases. The method used in this study was qualitative and we have interviewed seven different primary school teachers. The paper concludes that primary school teachers have a unified view of the definition of bullying, and the management of bullying. Our study has shown that a specific prevention program over the whole geographical area has affected how the respondents relates to the definition of bullying, the phenomena of bullying and the management of bullying. All subjects worked with the same prevention program that defines and shows how they should work with bullying. Despite this, they showed a diffuse view on the phenomena of bullying which shows how complex bullying really is