Keskustelut kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien rakentumisesta päihde- ja mielenterveystyössä

Artikkelini käsittelee kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien rakentumista päihde- ja mielenterveystyön kontekstissa. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia asemia kokemusasiantuntijoille rakentuu palkattuina työntekijöinä kokemusasiantuntijoiden ja päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisten yhteisissä keskusteluissa? 2) Millaisia neuvotteluja työelämäasemien rakentumisesta käydään? Lähestyn kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien rakentumista kontekstuaalisen sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Tutkimusaineisto sisältää kolme fokusryhmäkeskustelua. Analysoin aineiston aineistolähtöisesti tarkastelemalla rakentuvia kokemusasiantuntijoiden työelämäasemia ja niistä käytäviä neuvotteluja. Työelämäasemia on teemoiteltu rakentumista kuvaaviin luokkiin. Tutkimustuloksina esittelen kolme keskusteluissa rakentuvaa työelämäasemaa – heiluriasemat, hierarkkiset asemat ja ravistelevat asemat – niille ominaisine piirteineen. Tutkimus osoittaa kokemusasiantuntijoiden työelämäasemien olevan vahvistumassa päihde- ja mielenterveystyössä, ja yhteisillä neuvotteluilla on keskeinen merkitys

Tunnekokemukset osana kokemusasiantuntijaksi kehittymistä

Artikkelissa tarkastellaan tunnekokemusten merkitystä kokemusasiantuntijuuden kehittymiselle. Tutkimuskysymys on kaksiosainen: a) Millaisia tunnekokemuksia mielenterveyden kokemusasiantuntijat liittävät omaan prosessiinsa? b) Millaisia merkityksiä tunnekokemukset saavat heidän kerronnassaan? Tutkimusaineisto sisältää kaksi fokusryhmähaastattelua. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti tarkastelemalla tunneilmauksille annettuja merkityksiä ja teemoittelemalla niitä kokemusasiantuntijuuden kehittymistä kuvaaviin luokkiin. Tutkimustuloksina esitellään kuusi vaihetta kokemusasiantuntijuuden kehittymiselle: tunteiden kaaos, erittely, hyväksyminen, jakaminen, luottamuksen vahvistuminen, sekä jatkaminen ja luopuminen.  Analyysin tuloksena muodostuivat tunteiden prosessuaaliset merkitykset, jotka kuvaavat tunnekokemusten vaiheita kokemusasiantuntijuuden kehittymisessä. Tutkimus osoittaa, että tunnekokemuksilla on kokonaisvaltainen merkitys kehittyvässä kokemusasiantuntijuudessa

COVID-19-pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen merkitys kokemusasiantuntijatoiminnalle mielenterveystyössä

COVID-19-pandemia keväällä 2020 sai aikaan nopeita ja mittavia muutoksia terveydenhuollossa. Toimintaa organisoitiin uudelleen, jotta pystyttäisiin turvaamaan riittävät resurssit testaamiseen ja tartunnan saaneiden hoitoon sekä minimoimaan tartuntariski. Muutokset ilmenivät myös psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksen kontekstina oli sairaanhoitopiiri, jossa kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut toimintamalli ammatillisen mielenterveystyön rinnalla. Tutkimuksessa selvitettiin poikkeustilanteen aiheuttamia muutoksia mielenterveystyön kokemusasiantuntijatoiminnassa, muutoksille annettuja merkityksiä sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistarpeita. Aineistona olivat sairaanhoitopiirissä tehdyt fokusryhmähaastattelut mielenterveystyön ammattilaisille, kokemusasiantuntijoille ja asiakkaille. Aineisto kerättiin kesän ja syksyn 2020 aikana osana laajempaa kokemusasiantuntijuuden merkityksiä tarkastelevaa tutkimusta. Aineisto on analysoitu laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kokemusasiantuntijatoiminnassa COVID-19-pandemian aikana tapahtuneet muutokset konkretisoituivat kokemusasiantuntijoiden työtehtävissä. Kokemusasiantuntijatoiminnan muutosten merkitykset liittyivät sekä yksilö- että organisaatiotasolle. Yksilötasolla korostuivat vertaistuen toteutumiseen ja mielekkääseen toimintaan liittyvät merkitykset sekä taloudelliset ja tunnetason merkitykset. Organisaatiotasolla merkityksenannot liittyivät palvelujen monipuolisuuden vähenemiseen, kokemusasiantuntijakoulutuksen toteuttamiseen ja yhteistyön toteutumiseen. Kokemusasiantuntijatoiminnassa havaitut kehittämistarpeet kohdentuivat kokemusasiantuntijuuden jatkuvuuden ja monipuolisuuden varmistamiseen sekä etäpalveluiden kehittämiseen. Kokemusasiantuntijat kokivat siirtymisen etätyöhön monin tavoin haasteellisena. Tutkimus nosti esiin tarpeen huomioida myös kokemustoimijoiden jaksaminen. Tutkimustulokset osoittivat, miten kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys eri toimijoiden näkökulmasta korostui, kun toimintaa ryhdyttiin poikkeustilanteessa rajoittamaan. Tutkimus toi esiin kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistarpeita. Esille tuli myös toiminnan haavoittuvuus ympäristössä, jossa sillä on jo merkittävä ja vakiintunut asema. Mielenterveystyötä ohjaavat rakenteelliset tekijät ovat kokemusasiantuntijuuden tulevaisuuden kannalta laajempi yhteiskunnallinen kysymys

Mielenterveyden kokemusasiantuntijat : fenomenologinen tutkimus toisen asteen kokemuksista

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden kokemuksia toiminnan henkilökohtaisista merkityksistä ja koetuista yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista. Lisäksi selvitetään kokemusasiantuntijatoiminnan historiallista kehitystä ja kartoitetaan toiminnan eri muotoja nykytilanteessa. Tutkimuksen näkökulma on fenomenologis-hermeneuttinen, jolloin kokemuksien ja merkitysten kuvaamisen lisäksi analyysiin liittyy tulkitseva tutkimusote. Näkökulma perustuu holistiseen ihmiskäsitykseen. Tutkimusaineisto on kerätty fokusryhmäkeskustelujen avulla. Tutkimuksen fokusryhmäkeskusteluihin osallistui kahdeksan henkilöä kahteen erilliseen ryhmään jaettuna. Tutkimusaineisto on jäsennelty analyysin vaiheiden aikana tutkijan aineistosta jaottelemiin merkityskategorioihin, joiden sisältöjen kuvaamiseen ja tulkitsemiseen analyysi ja tutkimustulokset perustuvat. Laajasta aineistosta on valittu tutkittavaa ilmiötä monipuolisesti kuvaavia otteita suorina lainauksina keskusteluista tutkijan jaottelemina ja tulkitsemina eri merkityskategoiden kuuluviksi sisällöiksi. Kokemusasiantuntijuuden historiallisen kehityksen tarkastelussa on lisäksi käytetty kirjallisia lähteitä. Tutkimuksen johtopäätöksinä on, että kokemusasiantuntijat kokevat toimintansa mielekkääksi. He kertovat saavansa mielekästä sisältöä elämään ja tärkeitä sosiaalisia suhteita. He kertovat aidoista voimaantumisen kokemuksista pystyessään vaikuttamaan asioihin. Samalla kerrotaan koettavan riittämättömyyden tunnetta ja epävarmuutta lisääntyvän toiminnan ja tulevaisuuden haasteiden edessä. Koetaan, että kokemusasiantuntijana voidaan aidosti vaikuttaa mielenterveysongelmia kohtaan tunnettuihin negatiivisiin asenteisiin ja päästään myös vaikuttamaan tulevien mielenterveysalan ammattilaisten asenteisiin opiskeluvaiheessa. Omakohtaisiin kokemuksiin perustuvien tunteiden välittäminen mielenterveysongelmiin liittyen koetaan hyvin tärkeäksi