Sähköä ja alkemiaa: Tekoälydiskurssit Yleisradion verkkoartikkeleissa

Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, millaisena ja miten tekoäly esitetään suomalaisessa julkisessa keskustelussa, ja ketkä tekoälystä suurelle yleisölle kertovat. Aineistona olemme käyttäneet Yleisradion verkkosivujen tekoälyä käsitteleviä artikkeleja. Tulosten perusteella tekoälystä pääsevät kertomaan useimmin talouden ja teollisuuden aloilla työskentelevät miehet. Aineistossa esiintyneet tekoälytulevaisuuskuvaukset pitäytyvät pitkälti nykyisen länsikeskeisen kapitalistisen maailmankuvan sisällä. Toisin sanoen, ne eivät haastaneet tai ylittäneet vallitsevaa status quoa, vaan näkivät tulevaisuuden pikemminkin lineaarisena kehityksenä nykytilasta. Aiemman tutkimuksen perusteella yleinen käsitys tekoälyn luonteesta ja mahdollisuuksista muodostuu huomattavissa määrin sen perusteella, millaisena tekoäly kuvataan julkisessa keskustelussa. Täten tutkimuksemme peräänkuuluttaa moniäänisyyttä tekoälyn kaltaisesta moniulotteisesta ja kompleksisesta ilmiöstä käytävään julkiseen keskusteluun&nbsp

Entanglements in AI Art

This chapter takes a critical perspective on the use of artificial intelligence (AI) in art. It looks at AI from a feminist phenomenological stance, focusing on how AI is comprehended and entangled in other digital and physical processes. Moreover, this chapter aims to position AI in the context of global media arts education. Looking at artists engaged with AI, this chapter highlights three views on AI art, through which it proposes ways to think about and use AI in art and education. Lastly, this chapter provokes us to shift the discourse on AI and discover new possibilities within AI arts.Peer reviewe

Creative Coding as Compost(ing)

This chapter focuses on creative coding practices within a university-level art education context. Drawing from earlier literature and combining it with current research, the chapter takes a feminist approach to creative coding and examines the importance and possibilities of different code-related art educational practice in the post-digital world(ing)s. The chapter discusses how post-digital takes place and uses compost as a metaphor to look at post-digital art education practices. More specifically, it introduces three examples from courses taught at Aalto University that together form the digital compost: humus, care, and waste. The chapter closes with the discussion on further feminist approaches within post-digital within art education.Peer reviewe

“You really are a thing!”: Queering relations with the more-than-human world

The chapter discusses human entanglement with digital devices and digital data. Through an artistic research experiment the authors approached crafting with digital devices and digital data as a possibility for making the human entanglement with the more-than-human world accessible to human sensoria. The experiment, drawing from queering as a praxis, challenged the habit of treating digitality as an unproblematized human-governed realm separated from the organic, bodily life.Peer reviewe

Monilukutaito koodin purkajana:ehdotus laaja-alaiseksi ohjelmoinnin pedagogiikaksi

Tiivistelmä Tässä artikkelissa esitetään malli laaja-alaisesta ohjelmoinnin pedagogiikasta. Digitalisaation myötä algoritmit lävistävät yhä useampia elämänalueita ja sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaita hallitaan, ohjataan ja kontrolloidaan koodin ja algoritmien avulla. Tätä valta-asetelmaa ei kuitenkaan käsitellä perusopetuksessa vaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ohjelmointi tarjotaan oppilaille näennäisen arvovapaina päättelyharjoituksina. Tilanne on ristiriidassa osallistumista, demokratiaa ja vaikuttamista korostavien opetussuunnitelmaperusteiden linjausten kanssa. Artikkelissa esitämme, että ohjelmoinnin moniulotteisempi käsittely onnistuu laajentamalla ymmärrystä ohjelmoinnista laajan tekstikäsityksen mukaisesti tekstitapahtumana ja koodista sosiomateriaalisena tekstinä, jolla on aina yhteiskunnallisia ja sosiaalisia seuraamuksia. Teoreettisesti artikkeli tukeutuu erityisesti monilukutaidon pedagogiikkaan, joka tarjoaa sekä pedagogisen viitekehyksen että konkreettisia välineitä siihen, miten ohjelmointiin liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten kriittistä toimijuutta algoritmisessa ja dataistuneessa mediaympäristössä voidaan käsitellä osana perusopetusta