Perheen merkitys nuoren tupakoinnin aloittamiseen : Tupakkakysely yläkoulun 9. luokkalaisille

Terveydenhoitajan rooli nuorten tupakoimattomuuden edistämisessä on merkittävä. Terveydenhoitajan tulee huomioida nuoren terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa nuoren itsensä lisäksi myös koko perhe. Vanhempien roolin merkityksen esille tuominen nuorten tupakoimattomuuden edistämisessä on tärkeää. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää 9. luokkalaisten tupakointia ja perheiden merkitystä sen aloittamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että saaduilla tiedoilla terveydenhoitaja osaisi neuvoa, ohjata ja kannustaa nuoria ja heidän perheitään tupakoimattomuuteen. Opinnäytetyö kuuluu Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen professori Leena Koivusillan Lasten ja nuorten terveyden edistämisen -tutkimushankkeeseen ja on osana terveyden eriarvoisuus - teemaa. Eriarvoisuuteen liittyen työssä käsiteltiin nuorten tupakointia sekä siihen liittyviä tekijöitä ja näin ollen selvitettiin eriarvoisuuden esiintymistä nuorten keskuudessa. Työssä haluttiin selvittää perheiden tupakkatottumuksia ja tupakointiin liittyviä asenteita sekä niiden merkitystä nuorten tupakoinnin aloittamiseen. Opinnäytetyössä tehtiin kysely Alavuden yläkoulun 9. luokkalaisille oppilaille. Opinnäytetyön kyselyn perusteella Alavuden 9. luokkalaisten keskuudessa tupakkakokeilut olivat yleisiä, lähes puolet nuorista oli kokeillut tupakointia. Kuitenkin nykyisin tupakoivia ja päivittäin tupakoivia oli huomattavasti vähemmän verrattuna tupakointia kokeilleiden määrään. Niiden nuorten keskuudessa, jotka tupakoivat, vanhempienkin tupakointi oli yleisempää kuin ei tupakoivien keskuudessa. Tupakoivien nuorten kohdalla myös heidän sisaruksiensa tupakointi oli hyvin yleistä. Vanhempien asenne tupakoivien nuorten tupakointia kohtaan oli osaksi myönteistä, sillä lähes puolet vanhemmista hyväksyi oman nuorensa tupakoinnin.Public health nurses’ role in preventing adolescents’ cigarette smoking is significant. Public health nurses must consider also adolescents’ whole family in supporting their health and wellbeing. It is important to bring out the parents’ role in the prevention of young people’s smoking. The purpose of this thesis is to unravel the smoking habits of 9th graders and sort out their families’ role in prevention. Our aim is, with the information gathered to this thesis, to help public health nurses’ abilities to provide advice, guide and encourage young people and their families not to smoke. This thesis is a part of Professor Leena Koivusilta's research project to promote youth health and also a part of health inequality theme. Regarding inequality, in this thesis we discuss adolescents’ smoking and factors related to it in order to discover the occurrence of inequality among young people. In addition, we wanted to find out families’ smoking habits and attitudes regarding smoking and the risks for adolescents to start smoking. In this thesis we made a survey to the 9th grade students of the city of Alavus. As a conclusion, it seems that smoking experiments were common for the 9th graders of the city of Alavus. Almost half of the adolescents tried smoking. However, the ones smoking currently and especially those who smoke daily were significantly fewer than the ones who had tried smoking. Among those adolescents who smoked, parents’ smoking was more common than with in the non-smokers. In the case of smoking adolescents, also their siblings’ smoking was very common. Parents’ attitude towards their adolescents’ smoking was partly positive, as almost half of the parents whose offspring was smoking, approved it

Headwater chemistry in subarctic areas with different plant communities (Finnish Lapland)

The study determines the differences in the chemistry of small headwater streams located in areas with different plant communities in Finnish Lapland. Water samples from 76 catchments with four different plant communities were collected and analyzed. The statistical analyses of water temperature, water specific electric conductivity and the concentration of main ions, revealed the greatest variation in ion concentrations related to rock weathering: Ca2+, Mg2+, HCO3- in the studied catchments. Enrichment of water with these ions occurred in catchments representing forest communities with thick soils, especially in the boreal forest community. This suggests that future changes in the northern treeline may affect the surface water chemistry depending on the direction of changes. In case of the expansion of the treeline to the north due to climate warming, an increase in water mineralization and a shift of hydrochemical facies towards a Ca-Mg-HCO3-type can be expected. On the other hand, the regression of the northern treeline could be expected to result in a reduction of nutrient pools and leaching them into streams. Eventually, it could result in the depletion of soils and the dominance of atmosphere-derived ions in waters, and the hydrochemical facies will shift towards Na-Cl-type.Peer reviewe

Monitoring of ticks and tick-borne pathogens through a nationwide research station network in Finland

In 2015 a long-term, nationwide tick and tick-borne pathogen (TBP) monitoring project was started by the Finnish Tick Project and the Finnish Research Station network (RESTAT), with the goal of producing temporally and geographically extensive data regarding exophilic ticks in Finland. In the current study, we present results from the first four years of this collaboration. Ticks were collected by cloth dragging from 11 research stations across Finland in May September 2015-2018 (2012-2018 in Seili). Collected ticks were screened for twelve different pathogens by qPCR: Borrelia afzelii, Borrelia garinii, Borrelia valaisiana, Borrelia burgdorferi sensu stricto, Borrelia miyamotoi, Babesia spp., Anaplasma phagocytophilum, Rickettsia spp., Candidatus Neoehrlichia mikurensis, Francisella tularensis, Bartonella spp. and tick-borne encephalitis virus (TBEV). Altogether 15 067 Ixodes ricinus and 46 Ixodes persulcatus were collected during 68 km of dragging. Field collections revealed different seasonal activity patterns for the two species. The activity of I. persulcatus adults (only one nymph detected) was unimodal, with activity only in May July, whereas Ixodes ricinus was active from May to September, with activity peaks in September (nymphs) or July August (adults). Overall, tick densities were higher during the latter years of the study. Borrelia burgdorferi sensu lato were the most common pathogens detected, with 48.9 +/- 8.4% (95% Cl) of adults and 25.3 +/- 4.4% of nymphs carrying the bacteria. No samples positive for F. tularensis, Bartonella or TBEV were detected. This collaboration project involving the extensive Finnish Research Station network has ensured enduring and spatially extensive, long-term tick data collection to the foreseeable future.Peer reviewe

Monitoring of ticks and tick-borne pathogens through a nationwide research station network in Finland

In 2015 a long-term, nationwide tick and tick-borne pathogen (TBP) monitoring project was started by the Finnish Tick Project and the Finnish Research Station network (RESTAT), with the goal of producing temporally and geographically extensive data regarding exophilic ticks in Finland. In the current study, we present results from the first four years of this collaboration. Ticks were collected by cloth dragging from 11 research stations across Finland in May–September 2015–2018 (2012–2018 in Seili). Collected ticks were screened for twelve different pathogens by qPCR: Borrelia afzelii, Borrelia garinii, Borrelia valaisiana, Borrelia burgdorferi sensu stricto, Borrelia miyamotoi, Babesia spp., Anaplasma phagocytophilum, Rickettsia spp., Candidatus Neoehrlichia mikurensis, Francisella tularensis, Bartonella spp. and tick-borne encephalitis virus (TBEV). Altogether 15 067 Ixodes ricinus and 46 Ixodes persulcatus were collected during 68 km of dragging. Field collections revealed different seasonal activity patterns for the two species. The activity of I. persulcatus adults (only one nymph detected) was unimodal, with activity only in May–July, whereas Ixodes ricinus was active from May to September, with activity peaks in September (nymphs) or July–August (adults). Overall, tick densities were higher during the latter years of the study. Borrelia burgdorferi sensu lato were the most common pathogens detected, with 48.9 ± 8.4% (95% Cl) of adults and 25.3 ± 4.4% of nymphs carrying the bacteria. No samples positive for F. tularensis, Bartonella or TBEV were detected. This collaboration project involving the extensive Finnish Research Station network has ensured enduring and spatially extensive, long-term tick data collection to the foreseeable future

Imettävien äitien kokemuksia kivusta imetyksessä lapsivuodeosasto sekä hoitajien käyttämät kivun tunnistamis- ja auttamismenetelmät

Tämän opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla imettävien äitien kokemuksia kivusta imetyksessä lapsivuodeosastolla sekä hoitajien käyttämiä kivun tunnistamis- ja auttamismenetelmiä. Aihe saatiin Pohjanmaan vauvamyönteisyysverkostosta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää imetysohjauksen ja -tuen kehittämisessä lapsivuodeosastolla. Aineisto kerättiin kolmen keskussairaalan lapsivuodeosastoilta. Tutkimukseen osallistui 61 hoitajaa ja 12 äitiä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joissa oli avoimia kysymyksiä, sekä VAS-mittarilla. Kyselyaineistot analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysia. VAS-kipumittarilla saatu aineisto analysoitiin laskemalla siitä keskiarvo, moodi sekä vaihteluväli. Äitien 10-portaisella VAS-mittarilla ilmoittamasta kivun kokemuksesta laskettu keskiarvo oli 4,5. Moodi eli tyypillisin ilmoitettu arvo oli 3 ja ilmoitetut arvot vaihtelivat välillä 1-9. Hoitajat kuvasivat tunnistavansa imetyskivun äitien ilmeistä, eleistä, äännähtelyistä, kyselemällä äidiltä imetyksestä, vauvan imuotteesta, rintojen ulkonäöstä, vauvan käyttäytymisestä ja siitä, että äiti ei halua imettää tai kokee sen epämukavaksi. Hoitajat auttavat äitiä monella eri tavoin. Esille nousivat imetysasento, imuote, rintojen hoito, rintojen tyhjennys, rintakumin käyttö, rintatulehduksen hoito, hiivatulehduksen hoito ja kipulääkitys. Hoitajien antama apu oli auttanut kaikkia äitejä melkein heti, ja osalla kipu oli helpottanut muutaman päivän päästä. Äidit olivat tyytyväisiä pieneenkin apuun ja ohjeistukseen. He kokivat kaiken avun tärkeäksi ja sillä oli suuri merkitys äidin kivun lieventämisessä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että hoitajat tunnistavat äitien kokeman imetyskivun ja tuntevat näyttöön perustuvat auttamismenetelmät. Tutkimukseen osallistuneiden äitien määrä oli pieni, joten VAS-mittarilla saatua tulosta ei voida yleistää. Imetyskipua tuntee kuitenkin osa äideistä, ja siksi oikean imetystavan ohjaaminen on tärkeä osa hoitajien ammattitaitoa lapsivuodeosastolla