Bioenergy pathway sustainability assessment in Finland

Julkaisussa tekijänä MTT/UEF, MTT:ltä julkaisua on ollut tekemässä Taija Sinkko ja Kaija Hakala. The EU co-funded BIOTEAM projectEuropean Commission, Energy, Intelligent Energy Europe, Contract number: IEE/12/84

Towards a Sustainable Low-Carbon Rural Society: Case Humppila

not availabl

Water in an LCA framework : applying the methodology to milk production in Finland

201

Biokaasuketjun ravinne- ja energiataseet sekä ilmastovaikutukset

201

Biokaasulaitokset - syötteistä lopputuotteisiin

Työn tavoitteena oli tarkastella lantaa käsittelevän biokaasulaitoksen kokonaisketjua raaka-aineiden hankinnasta tai varastoinnista lopputuotteiden käyttöön sekä tunnistaa ketjun energia- ja ravinnetaseiden sekä ympäristövaikutusten näkökulmasta parhaat toimintatavat. Työ jakautui kahteen osaan: osa 1 tarkastelee laitosta (käsittelykapasiteetti 19 500 t/a), jonka pääsyöte on lanta ja vertailee kolmen lisäsyötteen vaikutusta taseisiin ja ympäristövaikutuksiin. Osa 2 tarkastelee erilaisia käsittelyjäännöksen jatkojalostusvaihtoehtoja kokoluokaltaan 100 000 t/a biokaasulaitoksessa. Biokaasulaitoksen taseet ja ympäristövaikutukset riippuvat käytetyistä syötteistä ja prosesseista, joten tämän työn tuloksia ei voi suoraan yleistää koskemaan yksittäisiä laitoksia. Tulokset osoittavat kuitenkin eri osaprosessien suhteellista merkitystä taseiden ja ympäristövaikutusten kannalta. Lietelannan lisäsyötteinä käytetyillä lietelannan kuivajakeella, HVP-nurmella ja elintarviketeollisuuden sivutuotteella oli vain pieni vaikutus käsittelyjäännöksen ominaisuuksiin, kun lisäsyötteen määrä oli alle 20 % kokonaismäärästä. Syötteiden massasta noin 8 % muuttui biokaasuksi ja 92 % muodosti käsittelyjäännöstä. Käsittelyjäännös voidaan separoida neste- ja kuivajakeiksi tuotteen kuljetettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Käsittelyjäännöksen separoinnissa noin 80 % massasta päätyy nestejakeeseen ja 20 % kuivajakeeseen. Ravinteista noin 70 % kokonaistypestä päätyy nestejakeeseen ja 70 % fosforista kuivajakeeseen. Lietelannan lisäsyötteet tuottivat 37–53 % biokaasulaitoksella muodostuvasta metaanin kokonaismäärästä, vaikka niiden osuus oli vain alle 20 % syötteiden kokonaismassasta. Tarkastelluissa biokaasuketjuissa koko ketjun energiankulutus oli 23–35 % tuotetun biokaasun energiasisällöstä, jolloin ylijäämäenergiaa jäi 65–77 %. Ympäristövaikutusten kannalta kaikki tarkastellut biokaasuketjut olivat parempia verrattuna referenssitilanteeseen. Biokaasuketjujen ilmastovaikutukset olivat negatiiviset, eli ketjussa syntyvät päästöt olivat pienemmät kuin korvattavien tuotteiden (mineraalilannoitteet ja fossiilinen energia) päästöt. Sekä ilmastonmuutos- että rehevöitymistarkastelussa suurin osa ketjun ympäristövaikutuksista aiheutui ravinteiden peltokäytöstä. Käsittelyjäännöksestä separoitujen jakeiden jatkojalostuksella voidaan vähentää kuljetettavan massan määrää ja siten kuljetuskustannuksia. Ravinteiden fraktiointi ja konsentrointi parantavat ravinteiden käytettävyyttä sekä lannoituskäytössä että teollisuuden sovellutuksissa. Kokoluokaltaan 100 000 t/a laitoksen kokonaisketjussa tuotetun biokaasun energiasisällöstä noin 23 % kului varsinaisen biokaasuprosessin toimintaan ja käsittelyjäännöksen separointiin. Nestejakeen jatkojalostusprosessit kuluttivat energiaa 10–14 % ja tuotteiden kuljetukset ja peltolevitys 5–9 % syötteiden energiasisällöstä. Ylijäämäenergian osuus oli 58–62 %, kun kuivajakeelle ei tehty jatkojalostusta. Jatkojalostuksen osalta merkittävin päästöjen aiheuttaja oli sekä ilmastovaikutuksen että rehevöittävän vaikutuksen osalta jakeiden peltokäyttö. Ilmastovaikutusten osalta myös kemikaalien käytöllä on suuri merkitys.201

Alueelliset resurssivirrat Jyväskylän seudulla

201

Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ja -riskit

Tässä työssä tarkasteltiin uusiutuvan energian tuotantoon liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. Selvitys on toteutettu laajana kirjallisuuskatsauksena ja laadullisena asiantuntija-arviona. Selvityksessä on koottu tietoa energiamuotojen koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista muun muassa ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, veden kulutukseen, luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttöön, pienhiukkasten muodostumiseen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja otsonikatoon. Ympäristövaikutuksia on tarkasteltu sekä yksikkövaikutuksittain, että vuoden 2020 uusiutuvien energialähteiden tuotantotavoitteet huomioiden. Lisäksi laadittiin toimenpide-ehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita sisältävä priorisoitu lista keskeisimmistä tietoaukoista ja kehittämistoimenpiteistä uusiutuvan energian toimintasuunnitelman toteuttamisessa ja haitallisten ympäristövaikutusten minimoimisessa Suomessa. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että eri energiamuotojen ympäristövaikutuksista ei ole riittävästi määrällistä ja keskenään vertailukelpoista tietoa. Tästä syystä arvio ympäristövaikutuksista tehtiin laadullisena asiantuntija-arviona. Tutkimuksessa sovelletun laadullisen lähestymistavan tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina, mutta kykenevinä nostamaan esille joukon keskeisiä kysymyksiä liittyen esimerkiksi metsäenergian ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiin ja peltoenergian vesistöjä rehevöittäviin vaikutuksiin. Tärkeimmäksi jatkotutkimusaiheeksi nousi kattavan ja vertailukelpoisen LCA-tutkimuksen toteuttaminen uusiutuvan energian tuotantovaihtoehdoille

Elintarvikeketjun ympäristövastuun taustaraportti

vo

Consumption and Consumer Footprint: methodology and results

This report presents the results of the Life Cycle Indicators (LCIND2) project, aimed at developing two sets of Life cycle Assessment-based indicators for assessing the environmental impact of EU consumption: the Consumption Footprint and the Consumer Footprint. The indicators have been designed aiming at: • monitoring the evolution of impacts over time in the EU and the Member States as well as the progress towards decoupling economic growth from environmental impacts • building an LCA-based framework for assessing relevant consumption and eco-innovation policies. The methodology shall measure the environmental impacts from three different perspectives at end consumer product group level; consumption areas (food, housing, mobility, consumer goods, and appliances); the average EU consumer. • developing a single headline indicator to monitor the evolution of the overall environmental impacts of EU consumption and production at macro level. This includes the elaboration of a specific framework on which to build such indicator and complete time-series for each Member State and European Union as a whole. • testing ecoinnovation scenarios along the supply chains, from extraction of raw materials, to consumer behaviour, up to end of life options. This science for policy report is complemented by a technical report, where methodological details and assumptions as well as comparison with other available studies are reported.JRC.D.1-Bio-econom