Onko eläimillä oikeuksia? : Eläinkoelainsäädännön kehitys ja nykytila

The use of animals in scientific experiments tends to arouse strong emotional reactions among the general public, the most essential concern being the pain and suffering they cause. It is felt that suffering inflicted on other beings, including animals, is not morally acceptable. Is the function of a researcher who uses animals morally acceptable and beneficial for humans and animals? May such a researcher him/herself decide what animal experiments he/she can perform or should some outsider have the right to decide what kind of experiments a researcher can or cannot perform? The research material comprises the legislation of Finland and that of some member and non-member states of the European Union, together with European Union directives and pertinent preparatory parliamentary documents. The author has likewise studied the vast literature on animal rights, both pro and contra writings and opinions. The opinions of philosophers on the moral and legal rights of animals are markedly conflicting. Some strongly support the existence of rights, while others totally refute such an opinion, claiming that the question is only of the moral principles of man himself which imply that animals must be treated in a human manner. Speaking of animal rights only tends to muddle ideas on the one hand in philosophical considerations and in legal analyses on the other. The development of legislation in Finland and some other member states of the European Union has in principle been similar. In Finland, the positive laws on animal experiments nowadays comply with the EU directive 86/609/EEC. However, there are marked differences between member states in respect of the way they have in practice implemented the principles of the EU directive. No essential alterations have in practice been discernible in the actual performance of animal experiments during the decades when legislation has been developed in different countries. Self-regulation within the scientific community has been markedly more effectual than legislative procedures. Legal regulation has nevertheless clearly influenced the quality of breeding and life conditions of experimental laboratory animals, cages for example being nowadays larger than hitherto. EU parliament and council have now accepted in September 2010 a new directive on animal experiments which must be implemented in the national legislations by January 1, 2013.Eläinten käyttö tieteellisissä kokeissa on omiaan herättämään voimakkaita tunteita ja kannanottoja suuren yleisön keskuudessa. Keskeisin huolenaihe on kokeiden aiheuttama kipu ja tuska. Kärsimysten aiheuttamista toiselle yksilölle, mukaan luettuna eläimet, pidetään moraalisesti tuomittavana. Onko koe-eläimiä käyttävän tutkijan toiminta moraalisesti hyväksyttävää ja ihmis- ja eläinkunnan kannalta hyödyllistä? Voiko tutkija itse päättää, millainen eläinkoe on tarpeellinen ja hyödyllinen, vai onko joillekin muille ulkopuolisille annettava oikeus päättää, mitä eläinkokeita tutkija saa tehdä ja mitä hän ei saa tehdä? Tutkimusaineistona on käytetty Suomen eläinsuojelulakeja ja asetuksia, eläinkoelakia ja sen käsittelyn eduskunta-asiakirjoja, Euroopan unionin jäsenvaltioiden eläinkokeita koskevia lakeja ja asetuksia, Euroopan unionin ja neuvoston direktiivejä ja asetuksia sekä niiden valmisteluasiakirjoja. Kirjoittaja on myös tutustunut laajaan ns. eläinten oikeuksia käsittelevään kirjallisuuteen, eläinten oikeuksia puolustaviin kannanottoihin ja niiden vastakirjoituksiin. Eri filosofien käsitykset eläinten moraalisista ja legaalisista oikeuksista ovat vastakkaiset. Toisten mukaan ne ovat olemassa. Toiset ovat sitä mieltä, että kyse on pelkästään ihmisen omista moraalisista käsityksistä, jotka velvoittavat kohtelemaan eläimiä humaanilla tavalla. Eläinten oikeuksista puhuminen sekoittaa käsitteitä, joita käytetään toisaalla filosofisissa pohdiskeluissa ja toisaalla oikeustieteellisissä analyyseissä. Eläinkoelainsäädäntö on kehittynyt Suomessa ja muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa samansuuntaisesti. Suomessa lakien ja asetusten määräykset ovat nykyään hyvin voimassa olevan eläinkoetoimintaa koskevan EU:n direktiivin 86/609/ETY mukaiset. Kuitenkin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja siinä, miten ne ovat käytännössä toteuttaneet tämän direktiivin määräyksiä. Olennaisia muutoksia itse eläinkokeiden suorittamisessa ei ole tapahtunut niiden vuosikymmenien aikana, jolloin eläinkoelainsäädäntöä on kehitetty eri maissa. Tiedeyhteisön itsesäätely on ollut ratkaisevasti merkityksellisempää kuin lainsäädännölliset toimenpiteet. Eläinkokeita koskevat lait ja asetukset koe-eläinten kasvatusolosuhteista, kuten kasvatushäkkien koosta ja koe-eläinten yleisestä ylläpidosta, ovat parantaneet koe-eläinten elinoloja. EU:n parlamentti ja neuvosto ovat nyt hyväksyneet syyskuussa 2010 uuden eläinkoedirektiivin, mikä on implementoitava kansallisiin lainsäädäntöihin 1.1.2013 mennessä

Neurotoxicity of Ammonia

Abnormal liver function has dramatic effects on brain functions. Hyperammonemia interferes profoundly with brain metabolism, astrocyte volume regulation, and in particular mitochondrial functions. Gene expression in the brain and excitatory and inhibitory neurotransmission circuits are also affected. Experiments with a number of pertinent animal models have revealed several potential mechanisms which could underlie the pathological phenomena occurring in hepatic encephalopathy.Peer reviewe

Neuroprotection by taurine in ethanol-induced apoptosis in the developing cerebellum

BACKGROUND: Acute ethanol administration leads to massive apoptotic neurodegeneration in the developing central nervous system. We studied whether taurine is neuroprotective in ethanol-induced apoptosis in the mouse cerebellum during the postnatal period. METHODS: The mice were divided into three groups: ethanol-treated, ethanol+taurine-treated and controls. Ethanol (20% solution) was administered subcutaneously at a total dose of 5 g/kg (2.5 g/kg at time 1 h and 2.5 g/kg at 3 h) to the ethanol and ethanol+taurine groups. The ethanol+taurine group also received two injections of taurine (1 g/kg each, at time zero and at 4 h). To estimate apoptosis, immunostaining for activated caspase-3 and TUNEL staining were made in the mid-sagittal sections containing lobules I-X of the cerebellar vermis at 12 or 8 hours after the first taurine injection. Changes in the blood taurine level were monitored at each hour by reverse-phase high-performance liquid chromatography (HPLC). RESULTS: Ethanol administration induced apoptosis of Purkinje cells on P4 in all cerebellar lobules, most extensively in lobules IX and X, and on P7 increased the number of activated caspase-3-immunoreactive and TUNEL-positive cells in the internal layer of the cerebellum. Administration of taurine significantly decreased the number of activated caspase-3-immunoreactive and TUNEL-positive cells in the internal layer of the cerebellum on P7, but had no effect on Purkinje cells in P4 mice. The high initial taurine concentration in blood of the ethanol+taurine group diminished dramatically during the experiment, not being different at 13 h from that in the controls. CONCLUSIONS: We conclude that the neuroprotective action of taurine is not straightforward and seems to be different in different types of neurons and/or requires prolonged maintenance of the high taurine concentration in blood plasma