Leading Change in Teachers' Intercultural Competence in Finnish Vocational Education Organizations

Globalisaation seurauksena monikulttuurisuus on kasvava ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen vaikutukset heijastuvat myös ammatillisiin koulutusorganisaatioihin. Kulttuurienvälisyysosaaminen (Intercultural Competence) on laajasti nähtynä kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ohjaa ihmisen ajattelua ja toimintaa. Se sisältää erilaisia taitoja ja kykyä toimia herkästi ja tehokkaasti erilaisuuden maailmassa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan monikulttuurisuuden vaikutuksia ammatillisille koulutusorganisaatioille ja opettajan kulttuurienvälisyysosaamiselle sekä muutoksen johtamiselle. Tutkimuksen tavoitteena on löytää vastauksia kysymykseen, miten monikulttuurisuus ja sen vaikutukset opettajan kulttuurienvälisyysosaamiseen otetaan huomioon johdettaessa neljää suomalaista ammatillista koulutusorganisaatiota. Lisäksi tarkastellaan, mitkä ovat tärkeimmät johtamisen haasteet suhteessa monikulttuurisuuteen ja opettajan kulttuurienvälisyysosaamiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisempien tutkimusten käsityksistä muutokseen ja muutosjohtamiseen sekä kulttuuriperusteisiin käsitteisiin kuten kulttuurienvälisyysosaaminen ja monikulttuurisuus. Tämä tutkimus edustaa lähinnä tapaustutkimusta, jonka laadullinen tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla jokaisen neljän koulutusorganisaation kolmea edustajaa, rehtoria, koulutuspäällikköä ja opettajaa. Tutkimusaineiston analyysissä on käytetty vertailevia lähestymistapoja. John P. Kotterin kahdeksan askeleen muutosjohtamisen malli on tämän tutkimuksen tärkein teoreettinen työkalu, jonka avulla tarkastellaan ja analysoidaan monikulttuurisuudesta aiheutuvaa muutostarvetta opettajan kulttuurienvälisyysosaamisen johtamisessa. Lisäksi Kotterin mallin avulla identifioituvat koulutusorganisaatioiden ja johdon tärkeimmät haasteet suhteessa monikulttuurisuuteen ja opettajien kuluttuurienvälisyysosaamiseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monikulttuurisuudesta aiheutuvia vaatimuksia opettajan kulttuurienvälisyysosaamiseen tunnistettiin kaikissa koulutusorganisaatioissa, mutta missään organisaatiossa kulttuurienvälisyysosaamista ei pidetty opettajan tärkeimpänä osaamisalueena. Lisäksi missään koulutusorganisaatiossa opettajan kulttuurienvälisyysosaamista ei johdettu täysin tutkimuksen muutosjohtamisen mallin mukaisesti. Sen sijaan koulutusorganisaatiot integroivat opettajien kulttuurienvälisyysosaamisen kehittämisen osaksi muuta johtamista, kukin omalla intensiteetillään ja tyylillään. Johtamisen haasteista tärkeimmäksi nousi Kotterin mallin viidennen askeleen teema esteiden poistamisesta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Eli tässä tutkimuksessa, miten koulutusorganisaatioiden johto vahvistaa ja rohkaisee opettajia kehittämään kulttuurienvälisyysosaamistaan vastaamaan monikulttuurisuudesta johtuviin vaatimuksiin.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Segmentation in global consumer goods markets

Siirretty Doriast

In Search of the Missing Links Between Economic Insecurity and Political Protest. : Why Does Neoliberalism Evoke Identity Politics Instead of Class Interests?

Peer reviewe

Asteroid mass estimation with the robust adaptive Metropolis algorithm

Context. The bulk density of an asteroid informs us about its interior structure and composition. To constrain the bulk density, one needs an estimated mass of the asteroid. The mass is estimated by analyzing an asteroid's gravitational interaction with another object, such as another asteroid during a close encounter. An estimate for the mass has typically been obtained with linearized least-squares methods, despite the fact that this family of methods is not able to properly describe non-Gaussian parameter distributions. In addition, the uncertainties reported for asteroid masses in the literature are sometimes inconsistent with each other and are suspected to be unrealistically low.Aims. We aim to present a Markov-chain Monte Carlo (MCMC) algorithm for the asteroid mass estimation problem based on asteroid-asteroid close encounters. We verify that our algorithm works correctly by applying it to synthetic data sets. We use astrometry available through the Minor Planet Center to estimate masses for a select few example cases and compare our results with results reported in the literature.Methods. Our mass-estimation method is based on the robust adaptive Metropolis algorithm that has been implemented into the OpenOrb asteroid orbit computation software. Our method has the built-in capability to analyze multiple perturbing asteroids and test asteroids simultaneously.Results. We find that our mass estimates for the synthetic data sets are fully consistent with the ground truth. The nominal masses for real example cases typically agree with the literature but tend to have greater uncertainties than what is reported in recent literature. Possible reasons for this include different astrometric data sets and weights, different test asteroids, different force models or different algorithms. For (16) Psyche, the target of NASA's Psyche mission, our maximum likelihood mass is approximately 55% of what is reported in the literature. Such a low mass would imply that the bulk density is significantly lower than previously expected and thus disagrees with the theory of (16) Psyche being the metallic core of a protoplanet. We do, however, note that masses reported in recent literature remain within our 3-sigma limits.Results. The new MCMC mass-estimation algorithm performs as expected, but a rigorous comparison with results from a least-squares algorithm with the exact same data set remains to be done. The matters of uncertainties in comparison with other algorithms and correlations of observations also warrant further investigation.Peer reviewe

Mass and Density of Asteroid (16) Psyche

We apply our novel Markov Chain Monte Carlo (MCMC)-based algorithm for asteroid mass estimation to asteroid (16) Psyche, the target of NASA's eponymous Psyche mission, based on close encounters with 10 different asteroids, and obtain a mass of (1.117 0.039) x 10(-11) M. We ensure that our method works as expected by applying it to asteroids (1) Ceres and (4) Vesta, and find that the results are in agreement with the very accurate mass estimates for these bodies obtained by the Dawn mission. We then combine our mass estimate for Psyche with the most recent volume estimate to compute the corresponding bulk density as (3.88 0.25) g cm(-3). The estimated bulk density rules out the possibility of Psyche being an exposed, solid iron core of a protoplanet, but is fully consistent with the recent hypothesis that ferrovolcanism would have occurred on Psyche.Peer reviewe

Masses, bulk densities, and macroporosities of asteroids (15) Eunomia, (29) Amphitrite, (52) Europa, and (445) Edna based on Gaia astrometry

Context. Gaia Data Release 2 (DR2) includes milliarcsecond-accuracy astrometry for 14 099 asteroids. One of the main expected scientific applications of these data is asteroid mass estimation via the modeling of perturbations during asteroid-asteroid encounters. Aims. We explore the practical impact of the Gaia astrometry of asteroids for the purpose of asteroid mass and orbit estimation by estimating the masses individually for four large asteroids. We use various combinations of Gaia astrometry and/or Earth-based astrometry so as to determine the impact of Gaia on the estimated masses. By utilizing published information about estimated volumes and meteorite analogs, we also derive estimates for bulk densities and macroporosities. Methods. We apply a Markov chain Monte Carlo (MCMC) algorithm for asteroid mass and orbit estimation by modeling asteroidasteroid close encounters to four separate large asteroids in an attempt to estimate their masses based on multiple simultaneously studied close encounters with multiple test asteroids. In order to validate our algorithm and data treatment, we apply the MCMC algorithm to pure orbit determination for the main-belt asteroid (367) Amicitia and compare the residuals to previously published ones. In addition, we attempt to estimate a mass for (445) Edna with Gaia astrometry alone based on its close encounter with (1764) Cogshall. Results. In the case of the orbit of (367) Amicitia, we find a solution that improves on the previously published solution. The study of (445) Edna reveals that mass estimation with DR2 astrometry alone is unfeasible and that it must be combined with astrometry from other sources to achieve meaningful results. We find that a combination of DR2 and Earth-based astrometry results in dramatically reduced uncertainties and, by extension, significantly improved results in comparison to those computed based on less accurate Earth-based astrometry alone. Conclusions. Our mass estimation algorithm works well with a combination of Gaia DR2 and Earth-based astrometry and provides very impressive results with significantly reduced uncertainties. We note that the DR2 has a caveat in that many asteroids suitable for mass-estimation purposes are not included in the relatively small sample. This limits the number of asteroids to which mass estimation can be applied. However, this issue will largely be corrected with the forthcoming third Gaia data release, which is expected to allow for a wave of numerous accurate mass estimates for a wide range of asteroids.Peer reviewe

VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ NUOREN VAHVUUKSISTA JA NIIDEN TUKEMISESTA KOULUYHTEISÖSSÄ

Opinnäytetyömme oli osa Kempeleen kouluhyvinvointiprojektia, joka toteutettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Kempeleen Santamäkitalon ja Kirkonkylän koulujen kanssa. Omassa osaprojektissamme tutkimme Kirkonkylän koulun seitsemäsluokkalaisten vanhempien mielipiteitä nuorten vahvuuksien tukemisesta kouluyhteisössä. Tarkoituksena oli kuvata vanhempien mielipiteitä nuorelle tärkeistä vahvuuksista ja kouluyhteisön keinoista tukea nuoren vahvuuksia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Kirkonkylän koulun henkilöstön ja vanhempien käyttöön sekä kehittää omia työtapojamme terveydenhoitajatyössä voimavaralähtöisemmäksi. Ihmisellä on vahvuuksia jo syntyessään ja niiden kehitys jatkuu kasvun mukana. Ne voidaan ymmärtää esimerkiksi keinoina selviytyä vastoinkäymisistä ja kykynä toteuttaa itseään. Nuoren vahvuuksien tukemisessa kouluyhteisö on tärkeä tekijä, sillä se on merkittävä osa nuoren elämää ja kasvuympäristöä. Koulun henkilöstö, vanhemmat sekä koulutoverit vaikuttavat yhdessä hyvinvointiin kouluyhteisössä. Opiskeluhuoltolailla vaikutetaan kouluhyvinvointiin, laki säätelee opiskeluhuollon toteutusta ja tätä kautta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kouluyhteisössä. Seitsemäsluokkalaiset ovat nuoruutensa siinä vaiheessa, että heidän vahvuuksiensa tukeminen saattaa olla ratkaisevaa nuoren kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Työssämme käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin sähköistä kyselyä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kirkonkylän koulun jokaisen seitsemäsluokkalaisen vanhemmat. Tutkimuksen tulosten perusteella vanhemmat olivat melko tyytyväisiä koulun keinoihin tukea nuoren vahvuuksia, mutta vahvuuksien tukemista voisi heidän mielestään kehittää. Koulun keinoja vahvuuksien tukemiseen olivat heidän mukaansa yhteydenpito kodin ja koulun välillä, positiivisen palautteen antaminen sekä oppilaiden yksilöinti eli oppilaiden erilaisuuden huomioiminen. Vanhempien mukaan heidän omien nuortensa vahvuuksia olivat esimerkiksi hyvät yhteistyö- ja sosiaaliset taidot, hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet sekä terve itsetunto. Tutkimuksen tulosten ja aiemman tutkimustiedon perusteella voitiin päätellä toimivan kommunikaation kodin ja koulun välillä olevan tärkeä edesauttaja nuoren vahvuuksien tukemisessa. Lisäksi tarvitaan konkreettisia keinoja, kuten mahdollisuuksia valinnaisiin aineisiin tai käytännön kautta oppimiseen. Aihetta voitaisiin tarkastella myös nuorten näkökulmasta. Nuoren omat kokemukset vahvuuksistaan ovat tärkeitä. Kvalitatiivisella tutkimuksella esimerkiksi vanhempia haastattelemalla saisi aiheesta syvemmälle ulottuvaa tietoa.Our thesis was a part of the school well-being project of the municipality of Kempele, which was executed in collaboration with Oulu University of Applied Sciences and the schools of Santamäkitalo and Kirkonkylä in Kempele. In our own part of the project we researched opinions of the parents of the seventh grade students about supporting youths’ strengths. The purpose was to describe parents’ opinions about school organization’s participation in supporting strengths of youth and what strengths are important for youths to have. Our aim was to produce knowledge for the use of the school organization of Kirkonkylä and to the parents whose children study in this school. Our aim was also to develop our own way of working to be more resource-oriented. Strengths can be understood as ways to survive adversity or as self-actualization or as an ability to abdicate. Person is born with some strengths, but they are continuously developing when a person grows. School organization has an important role in supporting youth’s strengths, because school is a big part of youth’s daily living and growth environment. School’s personnel, other students and parents all have an impact on school well-being. School well-being is also being affected by an act on pupil and student welfare, which regulates student welfare and through that has an effect on health and well-being in school community. Considering seventh grade students’ development and future, it might be crucial to support their strengths especially in this stage. As a research method in our thesis we used qualitative research method. The research was executed as a web survey, which had open and closed questions. The target group of the research was the parents of seventh grade students in school of Kirkonkylä. Based on the results of the research, parents were quite content with school’s means to support youths’ strengths, but on the other hand they thought there was room for improvement. The research also showed that in parents’ opinion the school supports strengths of youths by communi-cating with home, giving positive feedback and enabling individualization. In parents’ opinion their youth’s strengths were for example good social and co-operational skills, good family and friend relationships and healthy self-esteem. Based on this and earlier research knowledge, we came to a conclusion that communication between home and school is an important enabler in supporting youths’ strengths. In addition we need concrete means, such as a possibility to optional school subjects and learning through practice. This subject could also be researched for example from the youths’ perspective or using only qualitative method to get a broader image on the subject

Käsitetarkennus: vertauskuvat ja teoriat

Vastine Janne Kivivuoren kirjoitukseen saman lehden sivuilla 287-292

Virtuaalisen arvoketjun muodostuminen ja merkitys tietoliikenneyrityksessä : Case: Elisacom Oy: shopit.elisa.fi.

Siirretty Doriast