Eurooppalainen digitaalisen terveydenhuollon viitearkkitehtuuri : Suomen tilannekuva

Euroopassa edistetään kansalaisten vapaata liikkumista terveystietojen rajat ylittävällä vaihdolla. Suomi ja Viro olivat ensimmäiset maat, jotka ottivat käyttöön sähköisen lääkemääräyksen ja toimittamisen. Tällä hetkellä Suomessa valmistellaan rajat ylittävän potilasyhteenvedon käyttöönottoa. Eurooppalainen kehitys on ollut hidasta, ja parhaillaan EU vauhdittaa sitä mm. rahoitusohjelmilla ja EHDS-säädösehdotuksella. Eurooppalainen digitaalisen terveydenhuollon viitearkkitehtuuri ja arviointimalli eGovERA ovat tarkoitettuja jäsenmaiden digitaalisten kyvykkyyksien arviointiin. Tavoitteena on kirkastaa kehittämisen tavoitekuvaa ja vahvistavaa yhteentoimivuuden toteuttamista. Suomen digitaalisen rajat ylittävän terveydenhuollon tilannekuva sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen sekä potilasyhteenvedon lisäksi kuvantamisen, konsultaatioiden, laboratoriotietojen sekä potilastiedon toisiokäytön kyvykkyyksien ja näihin liittyviä arkkitehtuurin rakenneosien arviointia. Tilannekuvan avulla voidaan ennakoida rajat ylittävän terveydenhuollon jatkokehittämisen valmiuksia mm. suhteessa EHDS-säädöksessä esitettyihin tavoitteisiin. Vertailumateriaalina esitetään Irlannin digitaalisen terveydenhuollon kyvykkyyksien tilannekuva ja tarkastellaan eurooppalaista kehittämistä. Lopuksi arvioidaan jatkokehittämisen näkymiä

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kansallinen kokonaisarkkitehtuuri : versio 3.0

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kansallinen kokonaisarkkitehtuuri kuvaa ylätasolla niitä prosesseja, toimijoita, rooleja, joiden toiminnassa asiakas- ja potilastietoa käsitellään; miten tieto siirtyy eri toimijoiden välillä; missä loogisissa tietovarannoissa tietoa säilytetään ja millaisilla tietojärjestelmillä tietoa käsitellään. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kansallisen kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia ja linjauksia tulee noudattaa ja hyödyntää eri tietojärjestelmien tai sähköisten palvelujen tarkemmissa arkkitehtuurikuvauksissa, määrittelyissä ja toteutuksissa. Tämä kokonaisarkkitehtuurikuvaus on tarkoitettu henkilöille, jotka osallistuvat mm. asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn liittyvien toiminnallisten linjausten laatimiseen, ratkaisuarkkitehtuurien ja tietojärjestelmien suunnitteluun tai tietosuojan ja tietoturvan suunnitteluun. Kuvausten ymmärtäminen edellyttää jonkin verran taustatietoa kokonaisarkkitehtuurista ja sen kuvaustavoista.Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/THLSTAP</a

Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys : Työryhmämuistio

Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys kuvaa lääkehoidon, lääkehuollon ja lääkevalmisteen kokonaisuutta. Esiselvitys keskittyy tiedonhallinnan näkökulmasta lääkevalmisteeseen liittyvän tiedon muodostumiseen ja käyttöön hallinnollisissa ja lääkehoidon prosesseissa ja siihen liittyvässä ohjauksessa ja valvonnassa sekä lääkehoidon tiedon muodostumiseen ja käyttöön lääkehoidon prosesseissa ja siihen liittyvässä ohjauksessa, kehittämisessä, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Esiselvitys määrittelee kokonaisuuteen liittyvät keskeiset käsitteet ja tunnistaa lääkehoidon tiedonhallinnan nykytilanteen haasteita. Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen periaatteellisella tasolla kuvataan ohjaava lainsäädäntö, strategiat, sidosarkkitehtuurit ja -hankkeet, arkkitehtuuriperiaatteet sekä kyvykkyydet. Toiminta-arkkitehtuurin osalta kuvataan lääkevalmisteeseen ja lääkehoitoon liittyvät sidosryhmät, näiden roolit ja sidosryhmien välinen vuorovaikutus sekä keskeiset lääkevalmisteen ja lääkehoidon prosessit ylätason kuvauksina. Tietoarkkitehtuurin osalta kuvataan toimijoiden väliset tietotarpeet, päätietoryhmät ja loogiset tietovarannot. Arkkitehtuurin esiselvitys sisältää lisäksi lyhyen ja pitkän välin kehittämispolun sekä näihin liittyvät toimenpide-ehdotukset

Kotona asumista tukevat teknologiat ikäihmisille: KATI-viitearkkitehtuuri

Ikääntyneiden henkilöiden kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitoa ja heille kotiin tuotavia palveluja voidaan tukea ja mahdollistaa teknologian avulla eri tavoin. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -viitearkkitehtuuri on tarkoitettu hyvinvointialueille ja muille toimijoille, jotka kehittävät toimintamalleja ja palveluja iäkkäiden henkilöiden kotona asumisen ja hyvinvoinnin tueksi sekä parantamaan palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on, että palveluissa teknologia ja toimintamallit integroidaan saumattomaksi palvelukokonaisuudeksi tuottamaan käyttäjilleen hyötyä ja hyvinvointia. Viitearkkitehtuuri taustoittaa teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia, kuvaa kansallisia strategioita ja linjauksia sekä luonnostelee vision, miten teknologia voi olla luonteva osa iäkkään henkilön itsenäistä kotona asumista ja palvelujen tarjoamista kotiin. Teknologian käyttöönotossa huomioitava lainsäädäntökehys kuvataan odotettuine muutostarpeineen. Samoin kuvataan keskeiset kotona asumisen teknologiaratkaisuja kehittävät ja hyödyntävät toimijat, päätietoryhmät ja tietovarannot sekä tietojärjestelmäkokonaisuus. Lopuksi ehdotetaan jatkotoimenpiteitä viitearkkitehtuurin hyödyntämiseksi ja teknologian käyttöönottamiseksi ikääntyvän väestön tukena. Viitearkkitehtuuri ja kansallinen KATI-toimintamalli täydentävät toisiaan

Vertaisuuden virtapiiri : etsivän nuorisotyön kehittäminen vertaisryhmävalmennuksella

Tämän kehittämisprojektin tilaaja on Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja se on tilattu etsivän nuorisotyön valtakunnallista kehittämistä varten. Työssäni olen kehittänyt, pilotoinut ja arvioinut etsivän nuorisotyön työyhteisöille suunnattua, vertaisuutta hyödyntävää ja työhyvinvointia tukevaa ryhmävalmennuskokonaisuutta. Tavoitteena oli löytää toimivia tapoja etsivän nuorisotyön kehittämiseen ja työyhteisöjen hyvinvoinnin tukemiseen. Ryhmävalmennuksen toteutustapoina oli valmentava työote ja monitahoisesti toteutunut vertaisuus. Valmennus kokosi kaksi eri etsivän nuorisotyön työyhteisöistä koostuvaa ryhmää, pienten ja suurten paikkakuntien ryhmät. Kuhunkin ryhmään osallistui kolme etsivän nuorisotyön työyhteisöä esimiehineen. Ryhmille järjestettiin erikseen kolme kokopäivän valmennuspäivää eri puolilla Suomea. Päivien teemoja olivat perustehtävän kirkastaminen ja työn rajaaminen, työhyvinvointi ja työturvallisuus sekä työn vaikuttavuus ja arviointi. Tutkimusaineistoni perustui ryhmäläisille teetettyihin alku- ja loppukyselyihin, valmennuspäivien osallistuvaan havainnointiin, ryhmän sisäisten viestiketjujen sisältöihin, jokaisen valmennuskerran jälkeen kerättyihin nimettömiin palautteisiin sekä reflektoiviin keskusteluihin työparini kanssa. Viitekehyksenä toimi etsivä nuorisotyö, työhyvinvointi, dialogisuus, johtajuus- ja työyhteisötaidot sekä työn kehittäminen. Kehittämisprojektin tutkimuksellisessa osuudessa selvitin, millä tavoin ryhmävalmennuksen koettiin vastaavan työyhteisöjen kehitystarpeisiin. Vastaavuuden koettiin olevan pääosin hyvä. Lisäksi analysoin vertaisuuden ilmenemismuotoja ja sitä, miten osallistujat vertaisuuden merkityksen kokivat. Vertaisuus oli monipuolista ja se koettiin antoisaksi, valmennuksen tehoa lisääväksi tekijäksi. Selvitin myös, onko vertaisryhmävalmennus hyödyllinen lisä etsivän nuorisotyön ammatillisen kehittymisen tueksi ja jos, niin millä edellytyksillä vertaisvalmennusta voitaisiin toteuttaa jatkossa. Hyödyt koettiin pääosin merkittäviksi ja työtä kehittäneiksi. Ehdotan, että hyötyjen levittämiseksi voitaisiin jatkaa valmentamista samalla mallilla, tai kouluttaa halukkaista ryhmäläisistä uusia vertaisvalmentajia.The Regional State Administrative Agency for Southwestern Finland has ordered this project for national development of outreach youth work. In my thesis I have developed, piloted and evaluated a peer based group training to support communities working in outreach youth work. The goal was to find ways for developing outreach youth work and supporting the well-being of professional communities in the field. The method is based on a coaching approach and utilises peer support on multiple levels. The training was carried out in two groups; one for outreach youth work professionals working in larger cities and one for those working in more rural areas. Each group consisted of three professional communities including managers. Three full days of training were given to each group separately in different locations throughout Finland. The themes for these days were clarifying the main mission and evaluation of work; well-being and safety at work; and effectivity of work and evaluation. My research material consisted of surveys completed by the participants at the beginning and ending of their training, observation during the training days, anonymous feedback collected after each training session, and reflective discussions with my research partner. The frame of reference for this research is outreach youth work, professional well-being, professional dialogue, leadership and community skills, and work development. In the research part of the development project I have examined how the training was seen to respond to the developmental needs of professional communities. The correspondence was mostly viewed as good. Additionally, I have analysed the manifestations and experienced meanings of peerness. The experiences of peerness were diverse and it was seen as a productive factor which adds to the effectiveness of training. I also examined whether peer-based training is a beneficial addition to professional development in youth outreach work, and if so, how it could be carried out in the future. The benefits were mainly assessed as useful and aiding in work development. Therefore I suggest either continuing using the same training method or educating willing participants to become peer trainers to share the benefits

Mielen hyvinvoinnin lähettiläät kotoutumisen tukena : menetelmäopas YOUME-toimintaan

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien mielenterveyttä tuetaan parhaiten huomioimalla heidän kielelliset, kulttuuriset ja uskonnolliset yhteisönsä. YOUME-toimintamalli ottaa lähiyhteisöt mukaan mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Mallissa valmennetaan lähettiläitä, jotka jakavat tietoa mielen hyvinvoinnista omissa verkostoissaan. Tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla mielen hyvinvointia. Menetelmäopas kuvaa, miten YOUME-toiminta aloitetaan ja mitä se vaatii. Toimintamalli on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, nuoriso-ohjaajille, yhteisöpedagogeille ja muille, joilla on ammatillista osaamista mielenterveysteemoista. Malli on kehitetty Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa YOUME – Mielenterveyden lähettiläät kotoutumisen voimavarana -hankkeessa, jossa olivat mukana Turun kriisikeskus, Yhdessä-yhdistys, Sateenkaari Koto ry ja Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian toimiala

Adolescent social functioning in offspring at high risk for schizophrenia spectrum disorders in the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia

Abstract Background: Children and adolescents with a genetic risk for schizophrenia are often found to have poorer social functioning compared to their controls. However, less is known about high-risk offspring who have not been reared by a biological parent with schizophrenia. The purpose of this study was to examine deficits in social functioning in adolescence as a possible factor related to genetic vulnerability to schizophrenia spectrum disorders, and also to examine possible gender differences in these associations. Method: The present sample consisted of 88 genetic high-risk (HR) adoptees whose biological mothers were diagnosed with schizophrenia spectrum disorders and 83 genetic low-risk (LR) adoptees with biological mothers with non-schizophrenia spectrum disorders or no psychiatric disorders. Adoptees’ social functioning at ages 16–20 was assessed using the UCLA Social Attainment Survey. Results: Compared to LR adoptees, HR adoptees displayed statistically significant deficits in their peer relationships, involvement in activities and overall social functioning during adolescence. HR males were distinguished from LR males by their significantly poorer overall social functioning. Compared to HR females, HR males showed significant deficits in their romantic relationships. Of marginal significance was that HR females displayed more social functioning deficits relative to LR females, mainly in the areas of peer relationships, involvement in activities and overall social functioning. Conclusions: These results from the adoption and high-risk study design suggest that deficits in social functioning in adolescence may be related to genetic vulnerability to schizophrenia spectrum disorders and that some of these deficits may be gender-specific

Interaction of genetic vulnerability to schizophrenia and family functioning in adopted-away offspring of mothers with schizophrenia

Abstract Objective: The aim of this study was to examine the association of family functioning to psychiatric disorders of adoptees with and without genetic vulnerability to schizophrenia. Methods: The data is based on the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. The study sample consisted of 346 adoptive families, of which 175 adoptees had high (HR) and 171 low (LR) genetic risk for schizophrenia. DSM-III-R was used for diagnostic criteria. Family functioning was assessed using the Global Family Ratings. Childhood adversities covered early parental divorce and death occurring before 18 years of age of the adoptees. Results: Approximately two thirds of the adoptees had lived in families with mildly dysfunctional processes (30%) or dysfunctional processes (28.4%). An increased likelihood for psychiatric disorders of the adoptees was related to dysfunctional family processes both in HR (OR = 4.8, 95% CI 2–11.4) and LR (OR = 2.6, 95% CI 1.1–6.3) adoptees, but not to early parental death or divorce. Conclusions: The risk for psychiatric disorders was increased for adoptees in families with dysfunctional processes, especially for those adoptees with genetic vulnerability to schizophrenia. These results emphasize the importance of policies and practices that aim to strengthen and support family functioning

Dysfunctional family functioning in high socioeconomic status families as a risk factor for the development of psychiatric disorders in adoptees:the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia

Abstract Purpose: Earlier findings indicate that socioeconomic status (SES) of family associates with family functioning. This study examined the impacts of family functioning and genetic risk for schizophrenia on psychiatric morbidity of adoptees in families of high SES (HSES) and low SES (LSES). Methods: The study population is a subgroup of the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. Of the adoptees, 152 had high genetic risk for schizophrenia spectrum disorders (HR) and 151 adoptees had low risk (LR). Of the adoptees, 185 (HR = 94, LR = 91) were raised in high-SES (HSES) families and 118 (HR = 58, LR = 60) in low-SES (LSES) families. The family SES was determined by the occupational status of the main provider of the family. The functioning of adoptive families was assessed based on Global Family Ratings (GFRs) and psychiatric disorders on DSM-III-R criteria. Results: In the HSES families, the psychiatric morbidity of the adoptees was emphasized by HR (OR = 4.28, CI 2.14–8.56) and dysfunctional family processes (OR = 6.44, CI 2.75–15.04). In the LSES families, the adoptees´ psychiatric morbidity was almost significantly increased by HR (OR = 2.10, CI 0.99–4.45), but not by dysfunctional family processes (OR = 1.33, CI 0.53–3.34). Conclusions: This study showed that in HSES families, dysfunctional family processes and HR for schizophrenia increased the likelihoods for the development of psychiatric disorders in adoptees. The results can be utilized in identifying risk factors in the development of psychiatric disorders and focusing preventative strategies on risk groups with acknowledging the importance of family functioning

Deficits in adolescent social functioning, dysfunctional family processes and genetic risk for schizophrenia spectrum disorders as risk factors for later psychiatric morbidity of adoptees

Abstract Social functioning deficits during adolescence are associated with later psychiatric morbidity, particularly in offspring at high genetic risk for schizophrenia spectrum disorders. However, a shortcoming of earlier study findings is the lack of control of the impact of the family rearing environment. The study was aimed to examine the association of adoptees’ social functioning during adolescence, adoptive family functioning, and adoptees’ high (HR) or low (LR) genetic risk for schizophrenia spectrum disorders with adoptees’ later psychiatric morbidity. The present subsample from the nationwide Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia included 57 HR and 60 LR adoptees. Adolescent social functioning was assessed using UCLA Social Attainment Survey (UCLA SAS). Adoptive family functioning was based on Global Family Ratings (GFRs) and psychiatric disorders on DSM-III-R criteria. The results indicated that, after controlling for adoptive family functioning and genetic risk for schizophrenia spectrum disorders, deficits in peer relationships during adolescence were associated with an increased likelihood of psychiatric morbidity of adoptees. Our findings highlight social functioning deficits during adolescence, specifically in peer relationships, as plausible independent risk factors for later psychiatric disorders. These results can be utilized in identifying possible at-risk groups and targets for prevention and in developing preventive strategies