Nucu™- hyvinvointialusta omaishoitajien ja ikääntyneiden omaishoidettavien elämänlaadun tukena

Omaishoitoa on yhteiskunnassamme tärkeää kehittää ja tukea erilaisin palveluin, koska sen vaikutukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Erilaisten teknologioiden avulla voidaan tukea omaishoitotyötä sekä hoitajien ja hoidettavien toimintakykyä ja elämänlaatua. Tässä määrällisessä pilottitutkimuksessa käytettiin Nucu™-hyvinvointialustaa, johon ladattiin sisällöksi kotivoimistelua, rentoutusharjoitteita, musiikkia ja luonnonääniä. Tutkimuksessa kartoitettiin omaishoitajien (n=20) ja -hoidettavien (n=20) Nucu™-hyvinvointialustan käyttökokemusta neljän viikon intervention aikana. Lisäksi tarkasteltiin omaishoitajien elämänlaatua ennen ja jälkeen intervention sekä omaishoidettavien elämänlaatua intervention jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin omaishoitajilta EuroHIS-8-elämänlaatumittarin ja Nucu™-käyttökartoituskyselyn avulla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavat käyttivät hyvinvointialustaa intervention aikana yhteensä 1 057 kertaa. Omaishoitajien elämänlaatu parani intervention aikana tilastollisesti merkitsevästi (p=0,048). Yli puolet omaishoitajista koki Nucu™-hyvinvointialustan tukeneen heidän omaa ja omaishoidettavien elämänlaatua. Hyvinvointialusta lisäsi osallistujien yhteisen toiminnan määrää. Omaishoitajat arvioivat, että hoidettavien mieliala ja vireystila paranivat kahdella kolmasosalla ja puolet heistä sai uutta sisältöä päivään. Tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimusta hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista parantaa ikääntyneiden elämänlaatua. Nucu™ ‒ a wellness platform supporting the quality of life of family caregivers and older adults they care for It is important to develop and support family caregiving in our society through various services, because its effects are humanly and financially significant. Various technologies can be used to support family caregiving and the functional ability and quality of life of caregivers and care recipients. This quantitative pilot study used Nucu™ wellness platforms loaded with home gymnastics, relaxation exercises, music, and natural sounds. The study mapped the experiences of caregivers (n=20) and care recipients (n=20) using the Nucu™ wellness platform during a four-week intervention. In addition, the quality of life of caregivers before and after the intervention and the quality of life of the care recipients after the intervention were examined. The data were collected from caregivers using the EuroHIS-8 instrument and the Nucu™ usage survey. The data were analyzed by statistical methods. Nucu™ wellness platforms were used a total of 1057 times during the intervention. The quality of life of caregivers improved statistically significantly during the intervention (p = 0,048). More than half of caregivers felt that the Nucu™ wellness platforms had supported their own and their care recipient’s quality of life. Nucu™ wellness platforms increased the number of joint activities of the participants. According to the caregivers, the mood and alertness of the care recipients improved by two-thirds and half received new content by the day. The results confirm previous research on the potential of welfare technology to have a positive impact on quality of life

Kotihoidon henkilökunnan kokemuksia kotikuntoutusmallin mukaisesti toimimisesta

Kotikuntoutusmalleilla vastataan ikääntyneiden kasvavaan palveluntarpeeseen. Niissä kotihoidon henkilökunta työskentelee kuntoutusalan ammattilaisten kanssa kotikuntoutusasiakkaiden toimintakyvyn edistämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata henkilökunnan kokemuksia kotikuntoutusmallista kotihoidossa.  Aineisto kerättiin esseemuotoisilla kirjoitelmilla syksyllä 2020 erään Pohjois-Pohjanmaan alueen kaupungin kotihoidon henkilökunnalta (n=11). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.  Kotihoidon henkilökunnan kokemukset liittyivät tiedonsaantiin ja perehdytykseen, osaamiseen ja omaan rooliin, työskentelyn tukeen ja ilmapiiriin, resursseihin sekä kotikuntoutusmallin toimivuuteen ja merkittävyyteen. Perehdytys oli osin puutteellista kuten myös tiedonsaanti asiakkaista. Toimiminen kotikuntoutusmallin mukaisesti laajensi osaamista ja muutti työntekotapaa ikääntyneen yksilöllisyyttä ja voimavaralähtöisyyttä korostavaan suuntaan. Työyhteisö ja moniammatillisuus tarjosi tukea, mutta esimiehen tuki ja palaute oli vähäistä. Resurssit vaihtelivat ja niiden vaikutus oli merkittävä. Kotihoidon henkilökunta koki kotikuntoutusmallin hyväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, johon sitoutuminen lisää työn mielekkyyttä.  Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kotikuntoutusmallien kehittämisessä siten, että niissä huomioidaan kotihoidon henkilökunnan rooli ja osaaminen laaja-alaisemmin. Tutkimustulosten avulla voidaan myös edistää kotihoidon henkilökunnan työhyvinvointia.&nbsp

”Vanhakin on ihminen” Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta

Ikääntyneelle on tärkeää saada käyttää omia vahvuuksiaan ja taitojaan, saada myönteisiä kokemuksia sekä kokea yhteenkuuluvuutta ja merkityksellisyyden tunnetta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kotihoidossa olevien ikääntyneiden kokemuksia omista vahvuuksista, voimavaroihin vaikuttavista tekijöistä sekä kotihoidosta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ikääntyneiden vahvuuksien hyödyntämisestä voimavaroina, sekä herätellä ikääntyvien parissa työskenteleviä pohtimaan ikääntyvien oikeutta tulla kuulluksi ja kohdatuksi, sekä otetuksi huomioon yksilöllisten vahvuuksien ja voimavarojen kautta. Tutkimusaineisto koostui kotihoidon asiakkaan (n=10) haastattelusta. Aineisto analysoitiin eksistentiaalista fenomenologiaa soveltaen. Tutkimusmenetelmän valinta perustui holistiseen ihmiskäsitykseen sekä inhimillisen kokemuksen ontologiseen analyysiin. Haastattelut toteutettiin avoimena haastatteluna, koska tutkittavien haluttiin kuvaavan yksilökohtaisia ja yksityiskohtaisia kokemuksiaan. Ikääntyneen elämänhistorian tunteminen, yksilöllisten vahvuuksien, voimavarojen ja toiveiden huomioiminen mahdollistaa arvokkaan elämän sekä laadukkaan vanhustyön toteutumisen. Kotihoidossa ikääntyneen kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen auttavat havaitsemaan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Tämän avulla voidaan arvioida ikääntyneen tarvitsemaansa yksilöllistä tukea ja palveluntarvetta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät seikat ovat merkittävässä asemassa, kun tarkastellaan ikääntyneiden vahvuuksia, voimavaroja tai heidän toiveitansa

Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys : Työryhmämuistio

Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys kuvaa lääkehoidon, lääkehuollon ja lääkevalmisteen kokonaisuutta. Esiselvitys keskittyy tiedonhallinnan näkökulmasta lääkevalmisteeseen liittyvän tiedon muodostumiseen ja käyttöön hallinnollisissa ja lääkehoidon prosesseissa ja siihen liittyvässä ohjauksessa ja valvonnassa sekä lääkehoidon tiedon muodostumiseen ja käyttöön lääkehoidon prosesseissa ja siihen liittyvässä ohjauksessa, kehittämisessä, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Esiselvitys määrittelee kokonaisuuteen liittyvät keskeiset käsitteet ja tunnistaa lääkehoidon tiedonhallinnan nykytilanteen haasteita. Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen periaatteellisella tasolla kuvataan ohjaava lainsäädäntö, strategiat, sidosarkkitehtuurit ja -hankkeet, arkkitehtuuriperiaatteet sekä kyvykkyydet. Toiminta-arkkitehtuurin osalta kuvataan lääkevalmisteeseen ja lääkehoitoon liittyvät sidosryhmät, näiden roolit ja sidosryhmien välinen vuorovaikutus sekä keskeiset lääkevalmisteen ja lääkehoidon prosessit ylätason kuvauksina. Tietoarkkitehtuurin osalta kuvataan toimijoiden väliset tietotarpeet, päätietoryhmät ja loogiset tietovarannot. Arkkitehtuurin esiselvitys sisältää lisäksi lyhyen ja pitkän välin kehittämispolun sekä näihin liittyvät toimenpide-ehdotukset

Kotihoidossa ikääntyneille toteutetut kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallit: kartoittava katsaus

  Kartoittavassa katsauksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamalleja on toteutettu kotihoidossa ikääntyneille kotihoidon asiakkaille. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kotihoidon asiakkaiden kuntoutumista edistävän hoitotyön suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Haku tehtiin Scopus- (Medline), CINAHL-, Medic- ja Web of Science tietokantoihin ilman aikarajausta. Se tuotti 181 viitettä. Aineiston valintaprosessin jälkeen katsauksen aineiston muodostivat 16 kansainvälistä alkuperäistutkimusta, joissa oli kuvattu 14 erilaista toimintamallia, jotka analysoitiin kuvailevalla synteesillä.  Katsauksen tulosten mukaan kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallit kohdistuvat ikääntyneet kotihoidon asiakkaisiin, joiden toimintakyky on alentunut. Toimintamalleissa keskeistä on kotihoitohenkilöstön täydennyskoulutus toimintamallin mukaiseen hoitotyöhön sekä ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen.  Kuntoutumista edistävä hoitotyö toteutuu määräaikaisena yksilölliseen arviointiin perustuvana tavoitteellisena toimintana ja sisältää yleisesti lihasvoima, tasapaino, ja IADL (Instrumental Activities of Daily Living) -harjoituksia.   Moniammatillisen kotihoitohenkilöstön toteuttamilla yksilölliseen toimintakyvyn arviointiin, kuntoutustavoitteisiin ja suunnitelmaan perustuvilla kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamalleilla saadaan merkittäviä tuloksia ikääntyneiden henkilöiden alaraajojen toimintakyvyn paranemiseen ja päivittäisistä toimista suoriutumisen helpottumisee

Kotona asumista tukevat teknologiat ikäihmisille: KATI-viitearkkitehtuuri

Ikääntyneiden henkilöiden kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitoa ja heille kotiin tuotavia palveluja voidaan tukea ja mahdollistaa teknologian avulla eri tavoin. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -viitearkkitehtuuri on tarkoitettu hyvinvointialueille ja muille toimijoille, jotka kehittävät toimintamalleja ja palveluja iäkkäiden henkilöiden kotona asumisen ja hyvinvoinnin tueksi sekä parantamaan palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on, että palveluissa teknologia ja toimintamallit integroidaan saumattomaksi palvelukokonaisuudeksi tuottamaan käyttäjilleen hyötyä ja hyvinvointia. Viitearkkitehtuuri taustoittaa teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia, kuvaa kansallisia strategioita ja linjauksia sekä luonnostelee vision, miten teknologia voi olla luonteva osa iäkkään henkilön itsenäistä kotona asumista ja palvelujen tarjoamista kotiin. Teknologian käyttöönotossa huomioitava lainsäädäntökehys kuvataan odotettuine muutostarpeineen. Samoin kuvataan keskeiset kotona asumisen teknologiaratkaisuja kehittävät ja hyödyntävät toimijat, päätietoryhmät ja tietovarannot sekä tietojärjestelmäkokonaisuus. Lopuksi ehdotetaan jatkotoimenpiteitä viitearkkitehtuurin hyödyntämiseksi ja teknologian käyttöönottamiseksi ikääntyvän väestön tukena. Viitearkkitehtuuri ja kansallinen KATI-toimintamalli täydentävät toisiaan