The alien within : Residual Catholicism and the emerging national identity of post-Reformation England

This dissertation contributes to the current critical discourse in Early Modern English Studies on the conceptions and literary representations of national and racial identity in 16th- and 17th-century England. Central to this discourse is an examination of how the English defined themselves in relation to those they deemed as others : the foreign and marginalized members of society. My study is unique because I look at individual figures of otherness ---the Irishman, the Turk, and the Jew---in light of their common characteristic: their shared significance as coded figures of Catholicism. Ultimately, my dissertation unifies disparate conversations about race, religion, and politics in Early Modern Studies. Central to this study is an examination of the work by major canonical writers: specifically Edmund Spenser, Christopher Marlowe, and William Shakespeare

Vanhemmaksi kasvun tarina : luovan ryhmätoiminnan kehittäminen oppaaksi

Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Hankkeessa tehtävänä oli kehittää työväline, jonka avulla voidaan käsitellä vanhemmaksi kasvuun liittyviä aiheita luovin itseilmaisullisin menetelmin, parantaa vanhempien reflektointikykyä sekä tuoda näkyviin jokaisen oma yksilöllinen tarina vanhemmaksi kasvusta. Kehittämishanke toteutettiin yhteistyössä Turun ensi- ja turvakoti ry:n päihdekuntoutusyksikkö Ensikoti Pinjan kanssa. Kehittämishankkeen tuotoksena kehitettiin Vanhemmaksi kasvun tarina -ryhmätoiminnan opas, jonka tavoitteena oli olla sisällöltään toimiva, rakenteeltaan selkeä ja helposti hyödynnettävä. Ryhmätoiminta perustuu syksyllä 2013 Ensikoti Pinjassa toteutettuun projektiin, jota lähdettiin työstämään tässä kehittämishankkeessa oppaaksi lokakuun 2013 ja toukokuun 2014 välisenä aikana. Toiminnan todettiin soveltuvan hyvin Ensikoti Pinjaan, ja oppaan avulla kuka tahansa voi ohjata toiminnan uudelleen asiakasryhmän uudistuessa. Hankkeen aikana ryhmätoiminnan sisältöä kehitettiin fokusryhmäkeskustelun avulla projektiin osallistuneiden asiakkaiden kanssa yhdessä ideoimalla ja kokemuksia jakamalla. Opas kehitettiin Ensikoti Pinjan työntekijöiden toiveiden mukaisesti, ja sen sisältöä, rakennetta ja muotoa hahmotettiin yhdessä ideointipalaverissa. Opiskelijat viimeistelivät kirjoittamansa oppaan lopulliseen muotoonsa työntekijöiltä saadun palautteen perusteella. Kehittämishankeraportin tietoperusta perustuu Vanhemmaksi kasvun tarina -ryhmän sisältöön eli vanhemmaksi kasvamisen prosessiin, ryhmätoiminnassa käsiteltyihin vanhemmuuden osaalueisiin sekä vanhemmuuden itsereflektointiin. Ryhmä perustuu luovaan itseilmaisuun sekä ryhmätoimintaan, joten teoriassa perehdytään lisäksi luovaan kuvalliseen ja kirjalliseen itseilmaisuun, oman tarinan näkyväksi tekemiseen sekä ryhmän toimintaan ja ohjaukseen. Opas on selkeä, informatiivinen sekä helposti hyödynnettävä. Työntekijät pitivät sitä käyttökelpoisena työvälineenä omaan työhönsä. Opasta voi hyödyntää monenlaisissa vanhempien ryhmissä tai soveltaa täysin erilaisen asiakasryhmän käyttöön, sillä ryhmätoiminta ei rajoitu vain päihdekuntoutuksessa oleviin vanhempiin. Opasta voi hyödyntää myös toteuttamalla yksittäisiä ryhmätoimintakertoja tai soveltamalla yksittäisiä menetelmiä omaan työhön. Oppaan sisältö on myös muunnettavissa yksilötyöskentelyyn sopivaksi, jos toimintaa ei halua toteuttaa ryhmätyöskentelynä.This functional thesis was carried out as a development project in which the goal was to develop a guidebook for a group activity named “A story of growing up to be a parent”. The development project was carried out in cooperation with Turun ensi- ja turvakoti ry’s drug rehabilitation unit Ensikoti Pinja. The group activity is based on a student project that was carried out in Ensikoti Pinja in autumn 2013. In this development project, the student project’s group activity has been developed into a guidebook between October 2013 and May 2014. First, the group deals with topics related to growing towards parenting. The topics are selfexpressed through creative methods and the aim is to develop the parents’ ability to reflect themselves in a creative way. Next, the productions of visual and literary self-expression are formed into individual stories of growing up to be a parent. This group activity was found to fit well for Ensikoti Pinja and with the guidebook any employee is able to run the group activity as the client group changes. Further, the content of the group activity was developed with the clients who took part in the preliminary student project. The clients offered ideas and shared their thoughts of the group activity in a focus group discussion. The employees gave their ideas on the guidebook content, structure and format in a discussion meeting. Finally, the thesis writers wrote the guidebook, modifying it with the feedback from the employees. The theoretical base of this thesis is based on the content of the group activity. It includes the process of becoming a parent, some parts of parenthood dealt with in the group activity, and self-reflection as a parent. The group activity is about self-expression in a creative way. Thus, the theory base includes visual and literary self-expression and also the importance of making one’s own story seen and heard. Guiding a group activity is part of the theoretical base, as well. The guidebook is clear, informative, and easy to use and Ensikoti Pinja’s employees found it as a useful tool for their work. The group activity is not meant only for parents who are in drug rehabilitation. The guidebook can be used with different kinds of groups of parents and it can also be applied for completely different client groups. The guidebook can also be benefited by using individual group activity sessions or by using single creative methods. The content of the guidebook may also be converted into an individual client work

Kokonaisvaltainen laadunhallinta maarakennusyrityksessä

Nykyajan menestyvältä rakennusalan yritykseltä edellytetään kokonaisvaltaista toiminnan laatua sekä asiakaskeskeisyyttä. Pelkkä lopputuotteen korkea laatu ei enää riitä, jos toiminta ei ole tehokasta eikä asiakkaan tarpeita ja odotuksia täytetä. Sen vuoksi yritykseltä edellytetään kokonaisvaltaista laadunhallintaa, jonka tärkein tavoite on asiakastyytyväisyyden varmistaminen. Asiakastyytyväisyyden varmistaminen edellyttää asiakkaiden tarpeiden tunnistamista sekä niiden täyttämistä. Yrityksen haasteena on kehittää toimintansa laatua niin, että asiakkaan tilaama lopputuote syntyy tehokkaasti ilman turhia laatukustannuksia. Saavuttaakseen tavoittelemansa laatutason, yrityksen tulee dokumentoida toimintatapansa, seurata toimintansa laatua sekä pyrkiä sen jatkuvaan kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen markkinoilla on paljon erilaisia laatutyökaluja, joista rakennusalan yritykselle yksi parhaiten soveltuvista on laatujärjestelmä. Opinnäytetyössäni kerron, miten teollistuminen on vaikuttanut yritysten laadunhallintaan: aiemmin painotettiin pelkkää lopputuotteen laatua, kun taas tämän päivän yritysmaailmassa korostuu kokonaisvaltainen laadunhallinta. Kokonaisvaltainen laadunhallinta edellyttää yritykseltä toimivaa laatujärjestelmää, jossa kuvataan organisaatiossa noudatettavat pelisäännöt, parhaat tunnetut suoritustavat sekä toiminta mahdollisissa ongelmatilanteissa. Laatujärjestelmän pohjalta yritys luo jokaiselle työmaalle oman työmaakohtaisen laatusuunnitelman. Sen avulla yritys pyrkii varmistamaan, että jokainen yksittäinen urakka saadaan suoritettua laatujärjestelmän edellyttämällä tavalla. Työmaan laatusuunnitelman laadintaohje on laatujärjestelmän tärkein yksittäinen dokumentti, jota hyödynnetään yksittäisten työmaakohtaisten laatusuunnitelmien luomisessa. Opinnäytetyössä kuvataan työmaan laatusuunnitelman luomisessa huomioitavat asiat hulevesiviemäriverkoston saneerausurakassa, jossa opinnäytetyön tekijä toimi vastaavana työnjohtajana kesällä 2016.A successful construction company of the present-day is required both a customer-oriented approach and high quality in all its operations. A high-quality final product is no longer sufficient, if operating is not efficient and customers’ needs and expectations are not met. Therefore, a company must practice comprehensive quality management, of which the main objective is ensuring customer satisfaction. Ensuring customer satisfaction requires identifying and fulfilling customers’ needs. A company’s challenge is to develop the quality of operations so that the final product that the customer has ordered is produced effectively with no unnecessary quality costs. In order to achieve its targeted level of quality, the company must document its procedures, monitor the quality of its operations and pursue constant quality development. For this purpose there are various different quality tools. One of the best suited quality tools for a construction company is the quality management system. In my thesis the effects of industrialization on companies’ quality management are explained. In the past, only the quality of the final product was emphasized, whereas today the focus is on comprehensive quality management. Successful quality management requires a functional quality management system, in which the ground rules of the organization, the recommended methods of executing operations and the measures the company takes in problem-situatíons are described. Based on the quality management system the company creates an individual site-specific quality management plan for each site. The purpose is to ensure that each individual project is executed according to the quality management system. A template for creating site-specific plans is included in the quality management system. The factors that need to be considered in creating the site-specific quality management plan for the renovation of a storm sewer network, in which the undersigned operated as the responsible site manager in summer 2016, are described in this thesis

The process of BIM-based preliminary cost estimation for a hall building frame structure

Tietomallien hyödyntämiskeinoja sovelletaan koko ajan enemmän teknologian kehittyessä ja digitalisaation yleistyessä. Tietomallipohjaista kustannuslaskentaa toteutetaan jossain määrin, mutta luonnosvaiheen sovellutukset ovat vielä kehittymässä. Diplomityön tavoitteena oli luoda prosessi tietomallipohjaiseen kustannuslaskentaan luonnosvaiheessa sekä vastata aiheeseen liittyviin tutkimuskysymyksiin. Tärkeimpänä oli tutustua kustannuslaskentaprosessiin ja sen mahdollisiin kompastuskiviin, sekä rakennuksen kustannusten muodostumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin luonnosvaiheessa. Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja käytännön tutkimuksena jatkona aikaisemmin toteutettuun kandidaatintyöhön. Kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin luonnosvaiheen suunnittelun, tietomallien, määrä- ja kustannuslaskennan sekä tietomallipohjaisen kustannuslaskennan perusteisiin. Tietomallit ovat tärkeä osa nykyaikaista rakennusalaa ja kustannukset ovat puolestaan tärkein yksittäinen rakentamiseen vaikuttava tekijä. Työn käytännön tutkimuksessa pyrittiin tutustumaan tietomallipohjaisen kustannuslaskentaprosessin vaiheisiin toteuttamalla hallirakennuksen kolmelle eri runkovaihtoehdolle alustava rakennesuunnittelu, mallintaminen, määrälaskenta-aineiston tuottaminen ja kustannuslaskenta. Mallintaminen toteutettiin Tekla Structures 21 -ohjelmistolla ja määrälaskenta natiivimallista tuotettujen tietojen perusteella taulukkopohjaisesti. Kustannuslaskennan toteutti määrälaskenta-aineiston perusteella Pohjola Rakennus Oy Häme. Case-tutkimuksessa selvisi, että hallirakennuksessa kantavan rungon osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä, joten suunnitteluun on järkevää panostaa suunnittelun alkuvaiheissa. Tehokkain hallirakennuksen runko voisi muodostua usean materiaalin yhdistelmänä. Rakenneosalaskenta ei sovellu kaikenlaisiin hankkeisiin, mutta eri runkovaihtoehtojen tarkastelussa menetelmä on toimiva. Tutkimuksen perusteella kustannuslaskentaprosessia voidaan tehostaa tietomallipohjaisella määrälaskennalla merkittävästi. Kaikkea määrälaskentaa ei voida, eikä kannata korvata tietomallipohjaisella toiminnalla, mutta iso osa määrätiedosta voidaan helposti ja visuaalisesti tuottaa tietomallien avulla. Kustannuslaskentaa voidaan toteuttaa hyvin taulukkopohjaisena ilman erillistä kustannuslaskentaohjelmistoa. Rakenneosien luonnosvaiheen suunnittelussa, mallintamisessa ja luetteloinnissa on kehitettävää, mutta tarpeellinen tieto on mahdollista saada jo nyt selville. Määrälaskennan tarpeet suunnittelun ja mallintamisen suhteen tulee selvittää hankekohtaisesti, jotta työskentely on mahdollisimman tehokasta

Terveyskeskusmaksun poistamisen vaikutukset : case study synteettisellä kontrollimenetelmällä

Tutkin terveyskeskusmaksun poistamisen vaikutuksia terveydenhuollon palveluiden käyttäjien määrään, käyntikertoihin sekä kustannuksiin. Tutkielmassa tarkastellaan aihetta sekä aikaisemman tutkimuksen että oman empiirisen analyysin avulla. Tutkielman empiirisessä osiossa sovelletaan synteettistä kontrollimenetelmää sekä kuntatason tilastoaineistoa vaikutusten arvioinnissa. Helsingin terveyskeskusmaksun poiston vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu tilastollisesti. Empiirinen vaikutusten arviointi on välttämätöntä, koska teoria ei anna yksiselitteistä vastausta kysymykseen, miten terveyskeskusmaksun poisto vaikuttaa käynteihin. Vaikka yksinkertainen kysyntä-tarjontakehikko ennustaisi matalampien maksujen lisäävän palvelun käyttäjiä, psykologisen taloustieteen teorioiden avulla jopa päinvastainen vaikutus on mahdollinen. Kyseessä on siis lopulta empiirinen kysymys. Vaikka empiiristä tutkimusta on saatavilla monista maista, maiden välillä on selkeitä eroja sekä asiakasmaksuissa että yleisesti terveydenhuoltojärjestelmissä. Eri maiden järjestelmien vertailu keskenään on hankalaa niiden eroavaisuuksien takia. Tältä näkökannalta tutkimus erikseen Suomesta on perusteltua. Tutkimuksessa havaitaan, että kaikki avohoidon käynnit lisääntyvät Helsingissä reformin seurauksena, mutta lääkärikäynneissä ja lääkärin potilaiden määrässä ei näy muutosta verrattuna synteettiseen kontrollikuntaan. Tulokset viittaavat siihen, että maksun poisto olisi lisännyt käyntejä hoitajalla ilman, että lääkärikäynnit tai lääkärin potilaiden määrä olisivat lisääntyneet. Tämä voi selittyä sillä, että ennen lääkärikäyntejä tehtävä palvelutarpeen arviointi onnistuu hyvin välttämään turhat lääkärikäynnit, vaikka terveyskeskusmaksuja ei olisi. Kustannusvaikutuksista ei pystytä tämän tutkimuksen perusteella tekemään luotettavia johtopäätöksiä

Õpetajad Facebooki professionaalsete gruppide kasutajatena distantsõppe ajal

https://www.ester.ee/record=b5405024*es

Käyttäjäkeskeinen arvonluonti yliopistojen oppimisympäristöissä: Case-tutkimus

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa opiskelijoiden sekä opettajien arvonluontia mahdollistavia tekijöitä oppimisympäristöissä. Tämän lisäksi työssä tutkittiin kiinteistönhallinnan digitaalisten työkalujen hyödyntämistä arvonluonnin toteutumisen arvioinnissa. Työn teoriaosuudessa arvo jaoteltiin neljään osatekijään: taloudelliseen, toiminnalliseen, emotionaaliseen sekä symboliseen arvoon. Näistä kolme viimeisintä katsottiin oleellisiksi yliopistojen oppimisympäristöjen kannalta. Teoriaosuudessa tunnistettiin myös kolme erilaista yliopistojen oppimisympäristötyyppiä: yleinen, epämuodollinen sekä erikoistunut oppimisympäristö. Tässä työssä keskityttiin näistä kahteen ensimmäiseen, sillä niiden voidaan ajatella olevan sovellettavissa eri tieteenalojen välillä. Oppimisympäristöjen tarkastelussa pyrittiin teorian pohjalta huomioimaan fyysinen, sosiaalinen, paikallinen ja tekninen näkökulma. Näiden näkökulmien lisäksi johtopäätöksissä otettiin uudeksi näkökulmaksi yliopistojen oppimisympäristöjen kannalta oleelliseksi katsottu palvelullinen näkökulma. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka kohteeksi valittiin Helsingin yliopiston Minerva-rakennus. Empiirinen aineisto kerättiin monimenetelmällisesti opiskelijakyselyiden, opettajien haastatteluiden, käyttö- ja täyttöastemittausten sekä aktiviteettitarkasteluiden avulla. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että opiskelijoiden arvonluontiin vaikuttaa useita tekijöitä, jotka voivat olla yksilöllisiä tai riippua tapahtuvasta toiminnasta. Arvonluontiprosessi voi toteutua myös opiskelijaelämän eri vaiheissa sekä tilojen ulkopuolella. Yleisesti opiskelijoiden arvonluontia voidaan kuitenkin tukea parantamalla opiskelun joustavuutta ja tilojen helppoa haltuunottoa, tukemalla erilaisia työskentelytapoja ja vapaa-aikaa sekä huomioimalla symbolisen arvon muodostuminen ennen sekä jälkeen yliopistoon tuloa. Opetushenkilöstön arvonluontia voidaan puolestaan tukea erilaisten opetusmenetelmien hyödyntämistä helpottavilla ja oheistoimintaa nopeuttavilla tekijöillä, parantamalla hyvinvointia ja käyttäjäkokemusta sekä huomioimalla symbolisen arvon muodostuminen eri vaiheissa. Se, millaisilla keinoilla tilat tukevat näitä tekijöitä, riippuu pitkälti tilatyypistä ja tilan tarkoituksesta. Yleisissä oppimisympäristöissä tilojen joustavuus ja muunneltavuus tukevat erilaisten opetusmenetelmien hyödyntämistä, vuorovaikutuksen eri tasoja sekä erilaisten opiskelijoiden huomioonottamista. Viihtyisä ja mukava ympäristö sekä hyvä valaistus ja akustiikka tukevat puolestaan henkistä hyvinvointia sekä opiskelijoiden keskittymistä ja asennoitumista. Epämuodollisissa tiloissa on otettava huomioon, onko kyseessä itsenäisen työskentelyn, ryhmätyöskentelyn vai vapaa-ajan tila tai näiden tilojen yhdistelmä. Itsenäisen työskentelyn tiloissa kokemuksellisilla tekijöillä sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen eri tasojen tukemisella on suuri merkitys. Ryhmätyöskentelyssä sijainti, toiminnalliset tekijät sekä tilojen yleinen saatavuus on puolestaan tärkeämpää. Tutkimuksessa hyödynnetyille digitaalisille kiinteistönhallinnan työkaluille tunnistettiin erilaisia tapoja, joilla niitä voidaan hyödyntää arvonluonnin toteutumisen arvioinnissa. Käyttöastetarkastelu voi indikoida toiminnallisia ongelmia tilassa tai tilatyypissä, mutta sen avulla voidaan myös tunnistaa onnistuneita kohteita. Täyttöastetarkastelua voidaan hyödyntää epämuodollisissa oppimisympäristöissä ja tarkastella esimerkiksi tilatarpeita tai kalustusjärjestelyiden toimivuutta. Aktiviteettitarkastelu voi puolestaan antaa kuvan, millaisia toimintoja tila tukee, ja onko sen tavoitteisiin päästy. Kaikki nämä tarkastelut vaativat kuitenkin taustalle tarkempaa syventymistä käyttäjien arvonluontiprosesseihin ja tilojen tavoitteisiin. Digitaalisilla työkaluilla voidaan kuitenkin täydentää muista menetelmistä saatua informaatiota, jolloin voidaan luoda kokonaisvaltainen kuva arvonluonnin toteutumisesta

Kaukolämpötyömaiden esteettömyyden kehittäminen

Diplomityön tavoitteena oli kehittää kaukolämpötyömaiden rakennustyön aikaista kevyen liikenteen esteettömyyttä toimivampaan ja yhtenäisempään suuntaan. Kaukolämpötyömaat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: uudisrakennustyömaihin ja perusparannustyömaihin. Varsinkin perusparannustyömaat sijoittuvat tyypillisesti valmiiksi rakennettuun taajamaympäristöön. Taajamaympäristössä kaukolämpötyömaat sijoittuvat yleensä kevyen liikenteen kulkuväylille tai niiden välittömään läheisyyteen ja koostuvat tavallisesti syvistä ja pitkään auki olevista kaivannoista. Kun syviä ja pitkään auki olevia kaivantoja tehdään kevyen liikenteen käyttämien kulkureittien välittömään läheisyyteen, vaikuttavat ne yleensä myös kevyen liikenteen järjestelyihin. Työmaan päätoteuttajan tulee laatia ja hyväksyttää suunnitelma, jossa kuvataan tilapäiset liikennejärjestelyt, eli miten päätoteuttaja varmistaa työmaan vaikutuspiirissä kulkevien ihmisten turvallisen ja sujuvan työmaa-aikaisen liikkumisen. Useat lait, asetukset ja yhteiset sopimukset edellyttävät, että työmaa-aikaisten liikennejärjestelyjen tulee olla kaikkien liikkujaryhmien kannalta turvallisia ja riittävän helppokäyttöisiä. Turvallisten ja helppokulkuisten eli esteettömien tilapäisten kevyen liikenteen järjestelyjen suunnittelua ja toteutusta ohjaamaan on laadittu erilaisia määräyksiä ja ohjeita. Näiden perusteella pystytään toteuttamaan vähimmäisvaatimukset täyttäviä tilapäisiä liikennejärjestelyratkaisuja. Varsinainen esteettömyys edellyttää kuitenkin usein, että liikennejärjestelyjen suunnittelussa huomioidaan määräysten ja ohjeiden lisäksi työmaan sijainnista riippuvat erityispiirteet, kuten alueen pääkäyttäjäryhmät ja pääkulkuväylät sekä topografia. Työmaa-aikaisen kevyen liikenteen esteettömyyden kehittämiseksi järjestettiin esteettömyyskierroksia Oulun ja Helsingin alueilla kesällä 2019 toteutetuille kaukolämpötyömaille. Esteettömyyskierroksilla kevyen liikenteen eri käyttäjäryhmien esteettömyysvaatimuksiin perehtyneet asiantuntijat arvioivat kaukolämpötyömaiden aikaisia tilapäisiä liikennejärjestelyjä kevyen liikenteen esteettömyyden näkökulmasta. Tarkoituksena oli tutkia, miten hyvin kaukolämpöurakoitsijat huomioivat kevyen liikenteen sujuvan ja turvallisen liikkumisen toteuttaessaan työmaa-aikaisia liikennejärjestelyjä. Esteettömyyskierroksilla pyrittiin selvittämään, millaisia esteettömyyspuutteita liikennejärjestelyissä esiintyi, mistä nämä esteettömyyspuutteet saattoivat johtua ja miten kyseiset esteettömyyspuutteet voitaisiin jatkossa välttää. Päätavoitteena oli löytää kevyen liikenteen esteettömyyden kannalta olennaiset ja systemaattisesti esiintyvät puutteet, jotka johtuivat muista syistä kuin suorittavan portaan huolimattomasta työskentelystä. Merkitseviä esteettömyyspuutteita havaittiin kaivantojen ylityksissä käytetyissä kulkusilloissa ja niiden asennuksessa, tilapäisten kiertoreittien toteutuksessa, väliaikaisten suojateiden perustamisessa sekä kevyen liikenteen työmaa-aikaisessa opastamisessa. Tietämättömyydestä johtuvien virheiden korjaamiseksi tilapäisten liikennejärjestelyjen toteutuksesta vastuussa olevien henkilöiden tulisi kouluttaa alaisensa noudattamaan asianmukaisia toimintatapoja. Työmaa-aikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu on yleensä päätoteuttajan velvollisuus. Jotta urakoitsija voi saada luvan työskennellä katualueella, on liikennejärjestelysuunnitelman oltava kadun omistajan vaatimusten mukainen. Jos vaatimustaso ei täyty, voi kadun omistaja suunnitella liikennejärjestelyt myös itse. Liikennejärjestelyjen suunnittelemisen voidaan katsoa olevan myös etuoikeus, sillä urakoitsija voi suunnitella ratkaisuja, jotka sujuvoittavat työskentelyä, mikä tarkoittaa yleensä työmaan kannattavuuden paranemista. Tästä syystä päätoteuttajan tulisi jo oman etunsa nimissä huolehtia tilapäisten liikennejärjestelyjen asianmukaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, jotta saisi jatkossakin säilyttää tämän etuoikeuden

Käyttöjärjestelmän kovennuskonfiguraation hallinta automaatioympäristössä

Hardening improves security by removing unnecessary features from the system. Hardening can be performed for a network, a device, an operating system and single applications. As virtualization is added, the virtualization environment must also be hardened. In this thesis, the focus is on operating system hardening and its management. Frequent operating system updates cause system changes that make hardening management challenging. System hardening is presented using the ICS lifecycle model. This includes tasks, such as designing of the hardening configuration, implementation and testing, and maintaining the system hardening. To make implementation and maintaining of the hardening configuration possible two PowerShell scripts are made. One for automating hardening and other for auditing of Windows hosts. The scripts use a new hardening configuration template which is designed in this thesis. As a result, effective scripts were implemented, though some features had to be dropped due to lack of proper tools. Discarded features and other development ideas are presented in further development section. Additionally, several challenges for hardening and using Windows 10 in control systems, are observed in this thesis. Most notable discovery is that Windows 10 restores hardened settings and even broke the operation of system without any apparent reason. For this reason, the hardening configuration should be monitored and its management continued through the systems lifecycle

Kuidas konstrueeriti Eesti ajakirjanduses Venemaa sõjalist õppust Zapad 2017?

https://www.ester.ee/record=b5153002*es