The figure of a regretful mother on an online discussion board

Peer reviewe

“Childish, Self-Centered, and Cruel” : Classed Disgust, Maternal Complaint, and Mediated Morality in an Anonymous Online Discussion Board

In December 2017, Finnish celebrity Sini Ariell published a blog post revealing the negative feelings she had experienced as the mother of a newborn. The post went viral, sparking moral outrage in Finnish digital media forums. In our affective-discursive analysis, we trace the reactions of disgust that appeared in an online discussion generated by Ariell’s post. Paying attention to how disgust was attached to different bodies, objects, and signs, we identify three main targets of disgust: 1) Ariell herself; 2) public maternal complaint; 3) “perfect mothers” and pronatalism. Classed disgust toward Ariell arose from details such as her body, her makeup and tattoos, and her public display of everyday choices that came to represent her “failure” as a mother. Another object of disgust was public maternal complaint: the public “oversharing” of matters considered to be private. This “oversharing” was blamed for damaging the “brand” of family life and leading to declining birth rates. However, disgust was also mobilized to push the discussion in new directions. “Perfect motherhood” became an object of disgust because “perfect mothers” were seen as inauthentic - hiding the negative feelings that were inherent to motherhood. We read this online discussion of Ariell herself, public maternal complaint, and “perfect mothers” as symptomatic of an explosion of anxiety about contemporary motherhood and declining fertility. By analyzing the transmission of affect in an online discussion, our chapter sheds light on how disgust is variously mobilized not only to maintain the existing moral and social order, but also to challenge it.Peer reviewe

Hulluuden kurjistuvat markkinat

Kirja-arvostelu. Arvosteltu teos: Hullut mielenterveysmarkkinat : kuinka korjata kurjistuneet mielenterveyspalvelut? / Markku Salo. - Tampere : Vastapaino, 2019. 319 s.Non peer reviewe

Kotihoidon työntekijöiden teknologiaan liittyvät tunteet

Tarkastelemme artikkelissamme kotihoidon työntekijöiden teknologian käyttämiseen liittyviä tunteita ja syitä niiden takana. Tutkimuskysymyksem me ovat: 1) Millaisia tunteita kotihoidon työntekijät liittävät työssä käyttä määnsä teknologiaan? 2) Millaisia syitä kotihoidon työntekijöiden tunteiden taustalta on havaittavissa? Artikkelimme perustuu vuonna 2019 kerättyyn kyselytutkimusaineistoon ja sen avokysymykseen, joka koskee työssä käytet tyyn teknologiaan liittyviä tunteita. Tarkastelemme niiden 819 vastaajan vastauksia, jotka ovat ilmoittaneet pääasialliseksi toimipaikakseen kotihoidon. Analysoimme tutkimusaineiston aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Ana lyysimme osoittaa, että vastauksissa painottuivat kielteisiksi mielletyt tunteet, kuten turhautuminen, epävarmuus ja suuttumus. Toisaalta aineistossa näkyi melko paljon myös myönteisiä tunteita, kuten iloa ja innostusta teknologiasta. Osa vastaajista kuvasi sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Kielteiset tun teet eivät kuitenkaan kohdistu niinkään itse teknologiaan vaan sen käyttöön liittyviin olosuhteisiin, kuten teknologian toimimattomuuteen sekä kotihoidon heikkoihin työskentelyolosuhteisiin ja työntekijöiden aikapaineisiin.Peer reviewe

Äitiyden katuminen intensiivisen äitiyden kulttuurissa

Äitiyttä koskevien puhetapojen on arvioitu monipuolistuneen ja kulttuurisen tilan avautuneen myös äitiyttä koskevien kielteisten tunteiden ilmaisuille. Tästä huolimatta äitiyden ideaaleista irtautumista näkyy julkisessa keskustelussa yhä vain vähän. Tässä artikkelissa tarkastelemme tunnustuksia äitiyden katumisesta internetin anonyymilla keskustelupalstalla. Erottelimme aineistosta jäsenkategoria-analyysia käyttäen äitiyttä katuvien naisten selontekoja omasta äitiydestään suhteessa identiteettiin, toimintaan ja tunteisiin. Keskustelussa katumus nousee äitiyteen ja lapsiperhe-elämään liitettyjen odotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta: äitiys on uuvuttavaa eikä teekään onnelliseksi tai tunnu palkitsevalta tai emotionaalisesti tyydyttävältä. Uupumusta aiheuttavat hyvän, intensiivisen äitiyden ideaalit, joihin kielteiset tunteet eivät kuulu. Äidit tekevätkin aktiivista tunnetyötä uupumuksen ja katumuksen peittämiseksi. Intensiivisen äitiyden ihanteita ei keskustelussa kuitenkaan haasteta. Sen sijaan keskusteluun osallistuvat haastavat äitiyden terapeuttisen ymmärryksen, jonka kehyksessä äitiys rakentuu lopulta väliaikaisten vaikeuksien jälkeen aina sisällöllisesti tyydyttäväksi. Keskustelijoille äitiyden katumus ei ole vain väliaikaista väsymystä, joka olisi korjattavissa ottamalla aikaa itselle tai keskustelemalla. Äitiys voi olla identiteettiin sopimaton rooli ja katumus koetaan pysyväksi. Tämä tutkimus nostaa esille miten äitien ongelmien yksilöllistämisen ja patologisoinnin sijaan olennaisen tärkeää olisi nostaa julkiseen keskusteluun intensiivisen äitiyden ihanteiden toksisuus

Gendered Labor Market (dis)advantages in Nordic Welfare States. Introduction to the Theme of the Special Issue

Gender equality has been named as one of the normative foundations of Nordic wel- fare states. This is reflected in how, year after year, Nordic states rank among the most gender egalitarian countries in the world (see, e.g., World Economic Forum 2020). In Nordic countries, the state has been, and continues to be, a central actor in shaping women’s citizenship, labor market opportunities, and caring roles. Especially publicly funded welfare services and policies that facilitate the reconciliation of work and care have played a major part in advancing women’s labor market participation (see, e.g., Bergquist et al. 1999; Borchorst & Siim 2002; Ellingsæter & Leira 2006; Siim & Stoltz 2015). The institutional framework of Nordic welfare state policies has been central to what has been called the ‘social democratic public service route’ (Walby 2004).One of the important building blocks of gender equality has been the aim of making policies in Nordic countries ‘women-friendly’. More than 30 years ago, Helga Hernes (1987) identified the Nordic countries as ‘potentially women-friendly societies’. She char- acterized women-friendly societies as those that ‘would not force harder choices on women than on men’ (ibid., 15), particularly in relation to work and care. Hernes also envisaged that woman-friendliness should be achieved without increasing other forms of inequality, such as class or ethnicity-based inequalities among different groups of women.However, achieving gender equality in working life and the sort of womenfriendliness that Hernes envisaged at the societal level has in many ways also proved to be challenging, as the ties between the state and gender equality goals are more complex than what they might seem at first glance. Gender disparities have proven persistent also within the Nordic context. When we issued a call for this special issue, we were inter- ested in various forms of gendered labor market (dis)advantage in Nordic countries. Furthermore, we asked how gender segregation, welfare state policies, labor market policies, and various labor market actors interact to produce, maintain, challenge, or change gender equality in the labor market in the Nordic countries and beyond. The five articles presented in this special issue address the issue of gendered labor market (dis)advantages in Nordic countries from several vantage points, focusing on both on ‘traditional’ questions, such as corporate power and sustainable employment, and ‘emerging’ questions such as intersectionality, gender culture, and aesthetic work

Suomalainen vanhuus : hyvinvointia ja hoivaköyhyyttä

Peer reviewe

Tensin2 Is a Novel Diagnostic Marker in GIST, Associated with Gastric Location and Non-Metastatic Tumors

GIST is a rare soft tissue sarcoma, for which KIT and DOG1 are used as highly sensitive diagnostic markers. Other diagnostic markers include CD34, protein kinase C θ, deficiency of succinate dehydrogenase complex subunit B, carbonic anhydrase II, and type I insulin-like growth factor receptor. We investigated the role of TNS2 as a diagnostic biomarker by using immunohistochemistry in 176 GISTs and 521 other sarcomas. All GISTs expressed TNS2, with intermediate or high expression in 71.4% of samples. The majority (89.8%) of other sarcomas were negative for TNS2, and intermediate to strong staining was only seen in 2.9% of samples. Strong TNS2 staining was associated with gastric location (gastric 52.8% vs. non-gastric 7.2%; p < 0.001), absence of metastases (non-metastatic tumors 44.3% vs. metastatic tumors 5.9%; p = 0.004), female sex (female 45.9% vs. male 33.8%; p = 0.029), and tumors of lower risk categories (very low or low 46.9% vs. intermediate 51.7% vs. high 29.0%; p = 0.020). TNS2 expression did not correlate with overall survival or metastasis-free survival. No associations between TNS2 expression and KIT/PDGFRA mutation status, tumor size, mitotic count, or age of the patient were detected. The results provide conclusive evidence for the value of TNS2 as a sensitive and specific diagnostic biomarker for GIST