Beef traceability by radio frequency identification system in the production process of a slaughterhouse

The goal of this work was to analyze the feasibility of continuing the traceability of beef through the use of Radio Frequency Identification technology in the production process of a slaughterhouse. In this process, the relationship between the end product (a piece of meat and the offal) and its source (the animal) is not maintained, even if the animal has been traced until the slaughterhouse. In the present work, critical points in the production process involving loss of traceability were identified and simulations using the middleware fosstrak and an associated simulator to validate a solution to this problem were performed. It was found that traceability is feasible, provided that the antennas and the RFID readers are placed in strategic locations such as the hooks where the carcasses are hanged and on the trays with the cuts of meat

Kärlekens etos i Gösta Ågrens 1960-talslyrik

The Ethos of Love in Gösta Ågren’s Poems from the 1960s Gösta Ågren is one of the most appreciated poets in contemporary Finland-Swedish literature. Nevertheless, his early works dating back to the 60s have been considered (not least by himself) to be of little interest. The common opinion is that his engagement with left-wing politics impoverished the aesthetic aspects of his poetry; when released from these ideological bonds in the late 1970s he became an important poet. The aim of this article is to call into question the reasons put forth by the negligence of his early poetry. Ågren is one of the earliest examples of the 1960s left-wing movement in Finland-Swedish poetry, which per se is of literary historical interest. However, he combines his Marxist perspective with ideas recognizable in a broader tradition of history of ideas, which makes his ideological and ethical undertaking complex. In addition, he integrates political and existential aspects in his poems at an early stage. In this article, I examine a central theme in Ågren’s early poetry from the 1960s: love. I relate his thoughts on the topic to various thinkers such as eodor W. Adorno & Max Horkheimer, R.W. Emerson, C.G. Jung and Rudolf Steiner. Although love between man and woman in many respects is a timeless issue, the contextual aspects of love are important in Ågren’s poems. Furthermore, in his early poetry dating from the rather dystopic post-war period in Europe love has an emphasized ethical function. In his efforts to find a solution to the problems of a contemporary world in distress, the very concept of “woman” becomes a metaphor for ideas such as peace, hope, love and freedom. Clearly, this is an idealist but also (more surprisingly) a feminist standpoint

Valse Triste

Illustration of Woman Sleepinghttps://scholarsjunction.msstate.edu/cht-sheet-music/1160/thumbnail.jp

Johdon laskentatoimen merkitys ja tehtävät pk-yrityksessä kriisiaikana : Case Kuljetusyritys X

Kriisitilanteet, jotka voivat johtua pandemioista, talouden laskusuhdanteista, luonnonkatastrofeista tai poliittisista konflikteista, ovat yrityksille koetinkiviä. Erityisesti viimeaikaiset kriisit, kuten Covid-19 pandemia tai Ukrainan sota, ovat ainutlaatuisia niiden globaalin mittakaavan ja vaikutusten takia, tuoden mukanaan epävarmuutta ja haasteita, jotka vaikuttavat yritysten toimintaan, kannattavuuteen ja pitkäaikaiseen selviytymiseen. Organisaatioiden kyky sopeutua ja selvitä kriisiolosuhteissa määrää pitkälti niiden selviytymisen jatkossakin ja tässä selviytymistarinassa johdon laskentatoimella on kriittinen rooli. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten pk-yrityksessä johdon laskentatoimi tukee yrityksen päätöksentekoa ja toimintaa kriisitilanteissa, sekä mitkä laskentatoimen menetelmät ovat erityisen kriittisiä tällaisina aikoina. Tutkielma käsittelee johdon laskentatoimen tehtäviä, työkaluja ja strategioita, jotka auttavat yrityksiä navigoimaan epävarmuuden keskellä, ja tarjoaa konkreettisen empiirisen esimerkin kohdeyrityksestä, joka on kriisiaikana soveltanut näitä käytäntöjä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kirjallisuuskatsaukselle, joka tarkastelee johdon laskentatoimen roolia, tehtäviä ja merkitystä yrityksen päätöksenteossa ja kriisinhallinnassa. Viitekehys korostaa, kuinka johdon laskentatoimi voi auttaa yrityksiä tunnistamaan, analysoimaan ja hallitsemaan taloudellisia riskejä, parantamaan resurssien kohdentamista ja tehostamaan päätöksentekoprosesseja. Lisäksi tutkielma valottaa johdon laskentatoimen merkitystä pk-yrityksille, jotka kohtaavat ainutlaatuisia haasteita ja joiden resurssit ovat usein rajallisemmat kuin suuremmilla yrityksillä. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena ja siinä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksessa analysoidaan kohdeyrityksen soveltamia johdon laskentatoimen menetelmiä ja työkaluja kriisiaikana ja niiden vaikutusta yrityksen kykyyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi budjetointi, kassavirta-analyysi ja kannattavuusanalyysi osoittautuvat keskeisiksi työkaluiksi, jotka mahdollistavat jatkuvan seurannan ja nopean reagoinnin talouden muutoksiin. Tutkielmassa todetaan, että johdon laskentatoimi on keskeinen työkalu pk-yrityksille, erityisesti kriisiaikoina. Sen avulla yritykset voivat, ei ainoastaan selviytyä haastavista olosuhteista, vaan myös tunnistaa ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Tutkielma korostaa johdon laskentatoimen roolia taloudellisen informaation tuottajana sekä strategisena tukena, joka auttaa yrityksiä sopeutumaan ja menestymään muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tutkielman perusteella voidaan suositella, että pk-yritykset panostavat johdon laskentatoimen osaamiseen ja resursseihin, jotta he voivat paremmin varautua ja reagoida kriisitilanteisiin. Johdon laskentatoimen kehittäminen ja sen integroiminen osaksi yrityksen strategista suunnittelua ja päätöksentekoa on avainasemassa yrityksen kyvyssä sopeutua ja menestyä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä

Svensk blick på nordisk litteraturhistoria

Margareta Petersson & Rikard Schönström (red.), Nordens litteratur. Lund: Student­litteratur 2017, 574 s