Moninaisuus ja terveys väestössä : havaintoja venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisesta väestöstä Suomessa

The health of individuals and populations is in many ways affected by migration. Migration impacts not only individual persons and families moving from one country to another, but also communities and populations in origin, destination and transit countries, and even successive generations. Empirical evidence on the health of migrants is abundant, but mixed. Large differences are found both between and within migrant populations. One challenge in migration and health research is using categorizations that produce relevant knowledge rather than false generalizations. This study uses data from the Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu, 2010–2012) to examine three significant population groups in Finland. Categorized based on birthplace and mother tongue, the studied populations were considered to consist of three different population groups: persons of Russian, Somali and Kurdish origin. The studied groups comprise more than one fourth of the foreign-born population in Finland, and include persons with various reasons for migration. A comparison group from the general population was selected from the Health 2011 Survey. The aim of this study is to improve knowledge on populations of Russian, Somali and Kurdish origin in Finland. This study specifically examines mobility limitations, mental health symptoms and perceived discrimination. This is the first dissertation to examine the health of foreign-born populations in Finland using survey data. The focuses of this study were chosen based on the preliminary findings of the Maamu Study. The findings of this study suggest certain concerns in the health of Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland. First, this study demonstrates that mobility limitations are more prevalent among Somali and Kurdish origin populations compared to the general population in Finland. Second, the prevalence of mental health symptoms was found to be significantly higher among Russian origin women and Kurdish origin men and women than in the general population. Adjusting for sociodemographic factors showed some reductions in the sizes of the increased odds for mobility limitation and mental health symptoms. An association between mental health symptoms and mobility limitation was also demonstrated. Last, perceived subtle discrimination was found to be more common than experiences of overt discrimination. Perceived discrimination increased the odds for poor self-reported health, limiting long-term illness or disability and mental health symptoms, also for those reporting subtle discrimination only. The high prevalence of mobility limitation and mental health symptoms among the studied populations demonstrates a need for health promotion. Actions should be comprehensive and promote physical activity, healthy diet and social participation, but also address needs related to employment, social security and health services. Efforts against racism and discrimination are also highly needed, as perceived discrimination was shown to be associated with poor health outcomes. Supporting the wellbeing of diverse populations in Finland should include firmer advocacy of shared belonging. This study encourages future research to recognize the constructed and changing nature of groups and explore population health beyond the dichotomist frame of “us” and “them”.Maahanmuutolla on monenlaisia vaikutuksia yksilöiden ja väestöjen terveyteen. Maahanmuutto vaikuttaa paitsi yksittäisiin maasta toiseen muuttavin ihmisiin ja perheisiin, myös yhteisöihin ja väestöihin lähtö-, kohde- ja kauttakulkumaissa, sekä tuleviin sukupolviin. Maahanmuuttajien terveydestä on runsaasti tutkimustietoa, mutta näyttö on osin ristiriitaista. Maahanmuuttajaryhmien välillä ja näiden sisällä on suuria eroavaisuuksia. Yksi maahanmuuttoon ja terveyteen liittyvän tutkimuksen haasteista onkin käyttää luokituksia, jotka tuottavat aitoa tietoa, eivätkä virheellisiä yleistyksiä. Tämä tutkimus käyttää aineistoa Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Maamu, 2010–2012) tarkastellakseen kolmea merkittävää väestöryhmää Suomessa. Syntymämaan ja äidinkielen perusteella määriteltiin kolme eri väestöryhmää: venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset väestöt. Tutkittavat ryhmät muodostavat neljänneksen Suomessa asuvasta ulkomailla syntyneestä väestöstä, ja niihin sisältyy erilaisista syistä Suomeen muuttaneita henkilöitä. Vertailuryhmä koko väestöstä Suomessa poimittiin Terveys 2011 -tutkimuksesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on parantaa tietoa venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisesta väestöstä Suomessa. Tutkimus tarkastelee erityisesti liikkumisvaikeuksia, mielenterveysoireita ja koettua syrjintää. Tämä on ensimmäinen väestötutkimusaineistoon perustuva väitöskirja, joka tarkastelee ulkomailla syntyneen väestön terveyttä Suomessa. Tämän tutkimuksen aiheet valikoituivat Maamu-tutkimuksen alustavien tulosten pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat tiettyjä huolenaiheita Suomessa asuvan venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisen väestön terveydestä. Tutkimus osoittaa, että liikkumisvaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä koko väestöön verrattuna. Lisäksi mielenterveysoireiden osoitettiin olevan merkittävästi yleisempiä venäläistaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla koko väestöön verrattuna. Sosiodemografisilla tekijöillä vakioiminen pienensi liikkumisvaikeuksien ja mielenterveysoireiden lisääntyneitä todennäköisyyksiä jonkin verran. Myös mielenterveysoireiden ja liikkumisvaikeuksien välillä havaittiin yhteys. Kokemukset epäsuorasta syrjinnästä olivat yleisempiä kuin kokemukset avoimesta syrjinnästä. Syrjintäkokemukset lisäsivät heikon koetun terveyden, pitkäaikaissairauden tai vamman sekä mielenterveysoireiden todennäköisyyttä myös niillä, jotka raportoivat vain epäsuoria syrjintäkokemuksia. Liikkumisvaikeuksien ja mielenterveysoireiden yleisyys tutkituissa väestöryhmissä osoittaa tarpeen terveyden edistämiselle. Toimenpiteiden tulisi olla kokonaisvaltaisia ja edistää paitsi liikuntaa, terveellistä ruokavaliota ja osallisuutta myös vastata työhön, sosiaaliturvaan ja terveyspalveluihin liittyviin tarpeisiin. Myös rasismin- ja syrjinnänvastaisia toimia tarvitaan pikaisesti, sillä koetun syrjinnän osoitettiin olevan kielteisellä tavalla yhteydessä tutkittujen väestöryhmien terveyteen. Suomen moninaisen väestön hyvinvoinnin edistäminen vaatii selkeämpää yhteenkuuluvuuden puolustamista. Tämä tutkimus kannustaa tulevia tutkimuksia tunnistamaan ryhmien rakennettu ja muuttuva luonne ja tarkastelemaan väestön terveyttä myös muusta kuin kaksijakoisesta lähtökohdasta ”me” ja ”muut”

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa : Intersektionaalinen analyysi

Maahanmuuttoa käsittelevä tutkimus on pitkään perustunut cis- ja heteronormativiisiin oletuksiin, että kaikki maahanmuuttajat ovat cis-sukupuolisia ja heteroseksuaaleja. Queer-siirtolaisuutta tarkastelevan tutkimuksen määrä on kuitenkin kahden viime vuosikymmenen aikana kasvanut kansainvälisesti. Vaikka queer-siirtolaisuus ei ole uusi ilmiö myöskään Pohjoismaissa, tähän muuttoliikkeen ja monimuotoisuu-den risteyskohtaan kiinnittyvä tutkimus on ollut vähäistä. Tämä tutkimus pyrkii vas-taamaan nykyiseen tietoaukkoon

Multifocal Integration and Marginalisation : A Theoretical Model and an Empirical Study on Three Immigrant Groups

Recent sociological discussions have examined the classic theme of social integration from the point of view of belonging and multiple solidarities. As a research topic, migration importantly elucidates these general sociological questions. Literature on migration, integration and transnationalism lacks an encompassing theoretical model, which limits our understanding of complex integration processes. We propose a multifocal model of migrant integration including three key foci of integration: the host society; transnational sphere; and co-ethnic community in the host society. Moreover, the model considers integration in terms of different dimensions. With this model, we define multifocal marginalisation and study Russian, Kurdish and Somali migrants in Finland. We find that the different foci do not compete with each other, but are in a moderate positive relationship. There are clear group differences in integration patterns. Determinants of multifocal marginalisation include Kurdish background, weak Internet skills and older age. Discussion themes include belonging and social change.Peer reviewe

Transnational Activities and Identifications –A population-based study on three immigrant groups in Finland : Migration and Development

Our understanding of the lived experience of transnationalism is limited by the scarcity of high-quality quantitative evidence. Representative evidence on the emotional and identification aspects of transnationalism is especially missing. To address this gap, we investigated the transnational involvement of three migrant groups ? Somali, Kurdish and Russian ? in Finland. Using high-quality random sample survey data, the study examined transnational activities ? remittance sending, following media, keeping in touch with and visits to the country of origin ? as well as transnational identification with significant others living abroad. Multiple correspondence analysis (MCA) demonstrated that transnational involvement can be empirically divided into transnational activities and identifications, as suggested by prior theoretical works. Regression analysis showed that transnational activities and identifications varied strongly between the three groups. Russians were the most active in transnational activities while Somalis showed the highest levels of identification with their country of origin. Activities increased with the longer stay, while identification decreased. Family ties played a role in transnational identification. Our results point towards the complexity in the relationship between transnational involvement and economic integration in the host society.Peer reviewe

Substance use, affective symptoms, and suicidal ideation among Russian, Somali, and Kurdish migrants in Finland

Comorbidity of substance use with affective symptoms and suicidality has been well documented in the general population. However, population-based migrant studies about this association are scarce. We examined the association of affective symptoms and suicidal ideation with binge drinking, daily smoking, and lifetime cannabis use among Russian, Somali, and Kurdish migrants in comparison with the Finnish general population. Cross-sectional data from the Finnish Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu, n?=?1307) and comparison group data of the general Finnish population (n?=?860) from the Health 2011 Survey were used. Substance use included self-reported current binge drinking, daily smoking, and lifetime cannabis use. Affective symptoms and suicidal ideation were measured using the Hopkins Symptom Checklist-25 (HSCL-25). We performed multivariate logistic regression analyses, including age, gender, and additional socio-demographic and migration-related factors. Suicidal ideation (OR 2.4 95% CI 1.3?4.3) was associated with binge drinking among Kurds and lifetime cannabis use among Russians (OR 5.6, 95% CI 1.9?17.0) and Kurds (OR 5.5, 95% CI 1.9?15.6). Affective symptoms were associated with daily smoking (OR 1.6, 95% CI 1.02?2.6) and lifetime cannabis use (OR 6.1, 95% CI 2.6?14.5) among Kurdish migrants. Our results draw attention to the co-occurrence of suicidal ideation, affective symptoms, and substance use, especially among Kurdish migrants. These results highlight the variation of comorbidity of substance use and affective symptoms between the different populations. This implies that screening for substance use in mental healthcare cannot be neglected based on presumed habits of substance use.Peer reviewe

Suositus toiminta- ja työkyvyn arvioinnista kotoutumisvaiheessa

TOIMIA-suositu

Tavoitteena syrjimätön työelämä : Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Kuvaamme tässä raportissa työsyrjinnän yleisyyttä ja rekrytointisyrjinnän ehkäisyä. Aluksi selvitämme työelämässä esiintyvän syrjinnän yleisyyttä ja ajankohtaista tilannetta. Valotamme työsyrjinnän yleisyyttä eri aineistojen avulla useasta näkökulmasta. Survey-aineistot kuvaavat koettua ja havaittua syrjintää eri perusteittain, kuten sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kieli, uskonto tai vakaumus, mielipide tai poliittinen toiminta tai ammattiyhdistystoiminta, terveydentila, vammaisuus, ja seksuaalinen suuntautuminen. Viranomaisaineistoista tarkasteltavat syrjintäilmoitukset ja -tuomiot ovat keskeinen osa syrjintää koskevaa tietoa. Rekisteripohjainen tilastoaineisto täydentää survey-aineistojen ja viranomaisaineistojen antamaa syrjintätietoa. Tarkastelemme myös rekrytointisyrjinnän ehkäisyä. Tutkimuskirjallisuus osoittaa uskottavasti, että useita ryhmiä syrjitään rekrytoinnin yhteydessä. Tutkimuksista ei löydy yksittäistä interventiota (mm. rekrytoijien asenteisiin vaikuttaminen, teknologian käyttäminen rekrytointitilanteessa, rekrytointiprosessin anonymisointi, työnhakijoille suunnattu viestintä) joka systemaattisesti toimisi rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi. Esittelemme myös alustavia tuloksia Helsingin kaupungin vuoden 2020 anonyymin rekrytoinnin kokeilusta. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä