Muuntuva ohranverkkolaikku haastaa kasvinsuojelun

Monet kasvitautien aiheuttajat vastaavat kasvinsuojeluun muuntumalla torjuntamenetelmiä kestävimmäksi. Taudinaiheuttajien muuntelu aiheuttaa haasteita kasvinsuojelulle. Ohranverkkolaikku voi lisääntyä Suomessa suvullisesti, mutta silti muuntelu on meillä vähäisempää kuin esimerkiksi Krasnodarissa, Mustanmeren rannalla. Mikä vaikuttaa ohranverkkolaikun muunteluun ja voidaanko taudinkestäviä lajikkeita viljelemällä välttyä kemiallisen torjunnan käytöltä?vo

Ohranverkkolaikun aiheuttajan, Pyrenophora teres, populaatiorakenne

Spring barley is the most important crop in Finland based on cultivated land area. Net blotch, a disease caused by Pyrenophora teres Drech., is the most damaging disease of barley in Finland. The pressure to improve the economics and efficiency of agriculture has increased the need for more efficient plant protection methods. Development of durable host-plant resistance to net blotch is a promising possibility. However, deployment of disease resistant crops could initiate selection pressure on the pathogen (P. teres) population. The aim of this study was to understand the population biology of P. teres and to estimate the evolutionary potential of P. teres under selective pressure following deployment of resistance genes and application of fungicides. The study included mainly Finnish P. teres isolates. Population samples from Russia and Australia were also included. Using AFLP markers substantial genotypic variation in P. teres populations was identified. Differences among isolates were least within Finnish fields and significantly higher in Krasnodar, Russia. Genetic differentiation was identified among populations from northern Europe and from Australia, and between the two forms P. teres f. teres (PTT, net form of net blotch) and P. teres f. maculata (PTM, spot form of net blotch) in Australia. Differentiation among populations was also identified based on virulence between Finnish and Russian populations, and based on prochloraz (fungicide) tolerance in the Häme region in Finland. Surprisingly only PTT was recovered from Finland and Russia although both forms were earlier equally common in Finland. The reason for the shift in occurrence of forms in Finland remained uncertain. Both forms were found within several fields in Australia. Sexual reproduction of P. teres was supported by recover of both mating types in equal ratio in those areas although the prevalence of sexual mating seems to be less in Finland than in Australia. Population from Krasnodar was an exception since only one mating type was found in there. Based on the substantial high genotypic variation in Krasnodar it was suggested go represent an old P. teres population, whereas the Australian samples were suggested to represent newer populations. In conclusion, P. teres populations are differentiated at several levels. Human assistance in dispersal of P. teres on infected barley seed is obvious and decreases the differentiation among populations. This can increase the plant protection problems caused by this pathogen. P. teres is capable of sexual reproduction in several areas but the prevalence varies. Based on these findings it is apparent that P. teres has the potential to pose more serious problems in barley cultivation if plant protection is neglected. Therefore, good agricultural practices, including crop rotation and the use of healthy seed, are recommended.Pinta-alansa perusteella ohra on tärkein viljelykasvi Suomessa. Ohran merkittävin tauti ja sadon alentaja on ohranverkkolaikkutauti, jota aiheuttaa Pyrenophora teres Drech. -sieni Taudille aroilla lajikkeilla sairastunut lehtipinta-ala on keskimäärin 40 %. Taudinkestävät lajikkeet tarjoaisivat ympäristöystävällisen torjuntavaihtoehdon, mutta taudinaiheuttajan populaatiorakennetta ei tunneta riittävän hyvin. Kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä taudinkestävien lajikkeiden viljely voivat muokata taudinaiheuttajan populaatiota torjuntamenetelmiä paremmin kestäväksi. Tässä tutkimuksessa selvitettiin P. teres -sienen populaation rakennetta tutkimalla geneettistä muuntelua molekyylimerkein, virulenssia ja prokloratsin sietokykyä. Suomalaisia P. teres populaatioita edustavat kannat kerättiin vuosien 1989-2003 välillä. Varsinaiset peltopopulaatiot kerättiin Lounais-Hämeestä sekä Ylistarosta. Lisäksi mukana oli kaksi venäläistä peltopopulaatiota sekä kokoelma australialaisia P. teres -kantoja. Tutkimus osoitti, että P. teres -kannat olivat erittäin muuntelevia molekyylimerkkien perusteella (AFLP). Populaatiot olivat erilaistuneet niin peltojen kuin paikkakuntien ja vuosien välillä. Ohranverkkolaikkutaudin aiheuttajan erilaistuminen oli ilmeistä myös virulenssitestauksen ja prokloratsi-kasvinsuojeluaineen siedon perusteella. Prokloratsin sietotesti antoi viitteitä, että kasvinsuojeluaine voi valikoida tautikantoja. Suomesta ja Venäjältä kerätyt taudinaiheuttajakannat olivat kaikki ohranverkkolaikun verkkotyyppiä, vaikka 70-luvulla taudin molemmat oiretyypit: verkko- ja laikkutyyppi olivat yhtä yleisiä Suomessa. Taudinaiheuttajan molempia pariutumistyyppejä löydettiin yhtä yleisesti, vaikka suvullisen lisääntymisen merkitystä ja esiintymistä Suomessa on epäilty. Suvullista lisääntymistä tapahtuu Suomessa, koska pariutumistyypit eivät olleet erilaistuneita. Krasnodarin P. teres -kannat erosivat muista populaatioista ollen erittäin muunteleva, mutta vain toista pariutumistyyppiä. Australiassa molemmat pariutumistyypit sekä oiretyypit olivat yleisiä. Tulosten perusteella oletetaan Krasnodarin edustavan vanhaa populaatiota ja Australian uudempaa taudinaiheuttaja populaatiota. Tämä tutkimus vahvisti oletusta, että oiretyyppien aiheuttajat olisivat luonnossa erillisiä, eivätkä lisäänny keskenään. Tämän työn havainnot (suvullinen lisääntyminen, toisen oiretyypin yleistyminen Suomessa ja populaatioiden erilaistuminen usealla tasolla) korostavat monipuolisen kasvinsuojelun tarvetta, vaikka viljelymenetelmät muuttuvatkin

Effects of sowing time on pink snow mould, leaf rust and winter damage in winter rye varieties in Finland

Disease infection in relation to sowing time of winter rye (Secale cereale) was studied in southern Finland in order to compare overwintering capacity of modern rye varieties and to give recommendations for rye cultivation. This was done by using three sowing times and four rye varieties in field trials conducted at three locations in 1999–2001. The early sown rye (beginning of August) was severely affected by diseases caused by Puccinia recondita and Microdochium nivale, whereas postponing sowing for two weeks after the recommended sowing time resulted in considerably less infection. The infection levels of diseases differed among rye varieties. Finnish rye varieties Anna and Bor 7068 were more resistant to snow mould and more winter hardy than the Polish variety Amilo, or the German hybrid varieties Picasso and Esprit. However, Amilo was the most resistant to leaf rust. In the first year snow mould appeared to be the primary cause of winter damage, but in the second year the winter damage was positively correlated with leaf rust. No significant correlation between frit fly infestation and winter damage or disease incidence of snow mould or leaf rust was established. The late sowing of rye (in the beginning of September) is recommended in Finland, particularly with hybrid varieties, to minimize the need for chemical plant protection in autumn

Suorakylvö edellyttää kasvuston tarkkailun lisäämistä

Kynnöstä ja maan muokkauksesta luopuminen muuttaa maan kosteusoloja. Lisäksi pellolta voi yllättäen löytyä ensimmäisenä kesänä talvehtineita rikkakasveja. MTT:n kokeiden ensimmäisenä vuotena havaittiin, että muokkaamattomassa pellossa esikasvin lehtilaikkutaudit lisääntyivät. Sen sijaan tyvitaudit eivät lisääntyneet huomattavasti.vokKJBKV

Ohranverkkolaikun (Pyrenophora teres) populaatioiden perinnöllinen muuntelu

ei saatavill

Kasvintuhoojat iskevät aikaisin kylvettyyn rukiiseen

Kahukärpänen, lumihome ja saunakukka ovat tärkeimmät rukiin kasvintuhoojat. Rukiin aikainen kylvö lisää niiden aiheuttamia ongelmia. Syksyn sääolot vaikuttavat niin rukiin kuin sen kasvintuhoojienkin menestymiseen.vokKJ

Ruskearuoste harventaa syysviljakasvustoja

Vo

Population genetics of barley net blotch (Pyrenophora teres) in Finland

vo

Muokkauksen vaikutus ohran ja vehnän kasvitauteihin

Pro gradu: Helsingin yliopisto, 2000. K: XIII, L5.

Syksyn tullen leppäkertut ja mustavarikset saapuvat kaupunkiin

vokKJB. Yksikön huom.: KJ