Maaseutuyrittäjät viherympäristöpalveluiden tuottajina

Kuntien viherympäristönhoidossa pyritään ulkoistamiseen ja seutukunnallistamiseen sekä tilaaja-tuottaja –malliin kustannuspaineiden ja henkilöstön nopean eläköitymisen takia. Viljelijät osallistuvat hoitoon vuokraamalla kunnilta peltoa tuottaen maisemapeltoa vastaavaa ympäristöelementtiä sekä urakoitsijoina tehtävissä, joissa vaaditaan nimenomaisesti maanviljelytaitoa ja sitä vastaavaa koneistusta. Näissä tehtävissä viljelijöiden käytön osuus ei edes juuri voisi enää nousta lukuun ottamatta niittymäisesti hoidettavien alueiden eli maisemaniittyjen hoitoa samantapaisena toimintamuotona kuin maisemapeltojenkin hoidossa.Maatiloilla olisi kalustoa myös muihin tehtäviin, mutta he joutuvat kilpailemaan niissä samoista lähtökohdista muiden urakoitsijoiden kanssa. Tällöin ammattitaito nimenomaisesti urakoitsijana nousee hallitsevaksi. Yli puolet kunnista oli käyttänyt ja lähes neljännes oli halukas jopa lisäämään viljelijöiden käyttöä urakoitsijoina, mutta sitä rajoittaa ilmeisesti sopivien tehtävien ja määrärahojen määrä. Seurakunnat käyttävät viljelijöitä tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan laajuudessa ja nimenomaisesti peltojen viljelyssä. Niiden näkemykset olivat varsin selviä ja oman työn käytön osuus oli suuri sekä rahanpuute kuntienkin rahapulaa suurempi. Määrärahat tuskin ovat merkittävästi lisääntymässä, vaikka niistä on eniten puutetta. Seuraavaksi eniten on pula vihertoimesta vastaavien ajasta ja sitten suorittavasta työvoimasta. Haluja ottaa uusia alueita hoidon piiriin kuitenkin on.Suurin osa kuntien avoimista alueista on näkyvillä paikoilla. Hoitamattomat alueet painottuvat vähemmän näkyvillä paikoilla, mutta niitä on runsaasti myös näkyvillä paikoilla. Resurssien puute näkyy pusikoituvina peltoina. Hoidettavien alueiden laajentaminen samalla rahalla on mahdollista siirtämällä alueita A-hoito- ja käyttöluokista edullisimpiin maaseutumaisesti hoidettaviin B-hoito- ja käyttöluokkiin, joita yleisö arvostaa ainakin kohtuullisena osuutena yhtä korkealle kuin rakennettua viherympäristöä. Kuntissa on kuitenkin selvää epävarmuutta asukkaiden toiveista, minkä takia lähes puolessa kunnista epäröidään muuttaa rakennettua viherympäristöä maaseutumaisesti hoidettavaksi. Asiaan voitaisiin vaikuttaa heidän kouluttamisellaan ja tutkimuksilla, joissa asukkaiden mieltymyksiä selvitettäisiin ja tietoisuutta niistä lisättäisiin. Muutos lisäisi viljelijöille sopivien hoitokohteiden osuutta ja määrää.Parhaiten viherympäristönhoitotöihin olisi aikaa kasvinviljelytiloilla, joiden kalusto sopii parhaiten maisemapellon viljelyyn, viheralueiden peruskunnostukseen ja maisemaniittyjen niittoon. Kerättäessä niittojäte tarvitaan tyypillistä nautakarjaeläintilan kalustoa, jota saattaa olla kasvinviljelytilalla karjatalousajalta.Maataloustyökoneet saattavat olla liian isoja ja raskaista joihinkin viherympäristönhoitotöihin paikkojen ahtauden tai maan märkyyden takia, mutta liian keveitä joihinkin maansiirtotöihin tai rakenteellisesti liian heikkoja kestämään yleisillä viheralueilla usein esiintyviä vierasesineitä. Varsinkin vierasesineistä vapaa viheralueilta poistettu biomassa voidaan hyödyntää maatilalla eri tarkoituksiin. Maatilojen koneiden hyödyntämättömyys saattaa johtua myös pelkästään siitä, että maatilojen koneiden soveltuvuutta ei vain tunneta viheralan ammattilaisten keskuudessa. Pitkät sopimukset mahdollistaisivat suunnitelmalliset investoinnit, joissa voidaan ottaa huomioon myös sen soveltuvuus viherympäristönhoitourakointiin, jotka saattavat avata mahdollisuuden edullisiin rahoitusvaihtoehtoihin

eMulli - Ruokinnan suunnittelu- ja tulosennusteohjelma lihanautojen loppukasvatukseen

201

Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen : opas kasvattajalle ja ulkoistajalle

vo

Hiehohotelli – hiehokasvatuksen ulkoistaminen

Maitotuotteiden kysynnän kehitys maailmanmarkkinoilla tuo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle maidonjalostusteollisuudelle ja maidontuottajille, mutta samalla myös vakavia haasteita. Vakaan tuottajahinnan markkinoilta on siirrytty selkeästi tilanteeseen, jossa hinta vaihtelee.Tuotannon laajentaminen on keino reagoida nousevaan hintaan ja laskevaan hintaan, mutta se edellyttää maitotilalla investointeja tuotantorakennukseen ja eläimiin. Tilan tuotannon siirtäminen huomattavasti suurempaan kokoluokkaan edellyttää aina myös hyvin suunniteltua työnkäytön järjestämistä ja hyvää logistiikan suunnittelua.Tavallisesti lypsykarjanavettaan sijoitetaan lehmien lisäksi vasikat ja uudistukseen tarvittavat hiehot. Hiehojen kasvattaminen lypsykarjanavetassa vaatii rakennuksen pinta-alaa, hiehoille tarkoitettuja rehuja ja työtä. Hiehoilla on erilainen hoito, rehuvaatimus ja ruokinta kuin lehmillä.Hiehokasvatuksen siirtäminen maitotilan ulkopuolelle vapauttaa tilaa ja työpanosta. Vapautuneita resursseja voidaan käyttää lehmämäärän lisäämiseen. Uutta tuotantorakennusta suunniteltaessa voidaan eläintila-resurssia suunnata lypsylehmille. Kasvatuksen ulkoistaminen avaa uusia mahdollisuuksia kotieläintuotantoon hiehokasvatusyrittäjyyden muodossa.Hiehokasvatuksen ulkoistamisella on hyvin järjestettynä mahdollisuus saavuttaa maidontuotannon tarvitsemaa erikoistumista ja lisätä kustannustehokuutta. Hiehokasvatuksen ulkoistamisessa tautiriskit pitää luonnollisesti tiedostaa ja toimia tämän suhteen eläinterveyden pelisääntöjen mukaan. On tärkeää selvittää hiehonkasvatuksen ulkoistamisen mahdollisuudet ja se, millä reunaehdoilla (sopimukset, vakuutukset, hinnoittelu, eläinten siirrot ja hoito, tautiriskit) tämä maidontuotannon toimintamalli olisi toimiva ja kannattava hiehojen/nuorkarjan kasvatusmuoto

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.Peer reviewe

Changes of emergent aquatic macrophyte cover in seven large boreal lakes in Finland with special reference to water level regulation

The latest studies on the development of aquatic vegetation in Finland have mainly focused on relatively small lakes. Research on emergent macrophytes in large lakes poses challenges as the habitats as well as the conditions of the lakes vary. Black and white aerial photographs from 1947–1963 and colour, mainly infrared aerial photographs from 1996–2000 were used to study quantitative vegetation changes in seven large (80–1116 km2) lakes in Finland: Kemijärvi, Unnukka, Kallavesi, Päijänne, Näsijärvi, Pyhäjärvi and Vanajavesi. Vegetation changes were evaluated by comparing the situation before large-scale water level regulation and eutrophication to the current situation. Quantitative changes in emergent vegetation were frequently noticeable. Vegetation had decreased by 31–93% in three study lakes due to the mean water level rise and increased by 49–73% in three study lakes due to the spring flood reduction and suitable surrounding soils. The cover changes were in general relatively uniform between different study sites in each of the study lakes. The regulated and unregulated situations differed statistically from each other. The results point out the crucial impact of changing water levels and the significance of the surrounding soils to the cover of emergent aquatic vegetation