Outliers form the majority of recreational fishers in the living area of the Saimaa ringed seal: Do the fishing regimes differ between outliers and locals?

201

Kalastus ja kalankasvatus muoviroskan lähteenä Itämerellä : RoskatPois! -hankkeen selvitys

Maailmanlaajuisesti arvioituna noin 20 % meriroskasta on peräisin merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten kalastuksesta, kalankasvatuksesta ja meriliikenteestä. Eri päästölähteiden osuudet vaihtelevat merialueittain ja tehdyt arviot perustuvat pitkälti silmin nähtävän roskan määrään ja laatuun rannoilla, meren pinnalla ja joissain tapauksissa merenpohjassa. Itämeren tai Suomen merialueen osalta merilähtöisesti syntyvien roskien määrästä ei ole toistaiseksi tehty kattavia arvioita. Tässä selvityksessä arvioitiin suomalaisesta merellä tapahtuvasta kalastuksesta ja kalankasvatuksesta välittömästi mereen aiheutuvan muoviroskaantumisen määriä suuruusluokkatasolla. Arviot perustuvat välillisistä tiedoista johdettuihin laskentoihin eivätkä todellisiin mittaustuloksiin. Laskelmien perusteella Suomen merialueen kaupallisessa kalastuksessa pyynnin aikana pyydyksistä irtoava mikromuovikuormitus on vuositasolla enimmillään noin 17,5 tonnia vuodessa valtaosan tästä ollessa peräisin rysä- ja troolikalastuksesta. Kaupallisen rysä- ja verkkokalastuksen osalta välittömästi kalastustoimintaan liittyvän makromuovikuormituksen arvioitiin olevan suuruusluokaltaan noin yksi tonni vuodessa. Vapaa-ajan verkkokalastuksen osalta kalastukseen välittömästi liittyvän muovikuormituksen arvioitiin olevan noin kaksi tonnia vuodessa pääosan muodostuessa makromuoveista eli mereen katoavista verkoista ja niiden kiinnitystarpeista. Yhteensä välittömästi kalastustoimintaan ja pyydyksiin liittyvän muovikuormituksen merialueella arvioitiin olevan suuruusluokaltaan 20 tonnia vuodessa. Arviossa ei ole mukana kalastusaluksista aiheutuvaa muovikuormitusta. Suomen merialueilla tapahtuvan kalankasvatuksen verkkoaltaiden rakennnemateriaaleista irtoavan mikromuovikuormituksen enimmäisarvioksi saatiin 31 tonnia vuodessa. Todellisuudessa kuormitus lienee tuntuvasti pienempi, sillä verkkokassit käsitellään yleensä antifouling-maaleilla, jotka vähentävät varsinaisten rakennemateriaalien kulumista. Antifouling-maaleista syntyvän vuotuisen muovikuormituksen arvioitiin olevan noin seitsemän tonnia. Kalankasvatuksesta syntyvä makromuovikuormitus arvioitiin vähäiseksi eikä sitä pystytty erikseen arvioimaan. Kokonaisuudessaan kalankasvatuksen välitön muovikuormitus mereen on laskelmien perusteella suuruusluokaltaan 22–38 tonnia vuodessa. Arviossa ei ole mukana kalankasvatuksessa käytetyistä aluksista johtuvaa muovikuormitusta. Meriroskista koettiin olevan haittaa kalastukselle, mutta kalankasvatusta merivedessä oleva muovi- tai muu roska ei juuri häirinnyt. Suurin osa sekä kaupallisista kalastajista että kalankasvatusyrityksistä, joihin oltiin selvitystä tehdessä yhteydessä, olivat halukkaita yhteistyöhön roskaantumisen kartoittamiseksi ja merestä tai rannoilta löytyvien roskien toimittamiseksi kalasataman jätehuoltopisteeseen. Heitä voitaisiin edelleen kannustaa tähän toimintaan maksamalla korvausta roskien käsittelystä sekä kuljetuksesta.201