Bertrand-superpeli : kysynnänvaihtelut, autonominen ostaja sekä kapasiteettirajoite

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Julkisten sektorin hankintatoimen keskittämistä on perusteltu transaktiokulujen pienenemisellä, koska keskittämistoimenpiteillä hankintojen päällekkäisistä kilpailutuksista päästään eroon. Julkisten hankintojen keskittämisellä on kiistattomia etuja sekä transaktiokulujen pienenemisen että kumuloitujen hankintojen tuottamien määräalennusten muodossa. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Äärimmilleen viety julkisten hankintojen keskittäminen tuottaa markkinoille erittäin suuren yksittäisen ostajan, jolla voi olla vaikutuksia tarjontaan ja tarjontapuolen rakenteeseen. Nämä vaikutukset eivät välttämättä ole positiivisia markkinoiden toimivuuden, taloudellisen tehokkuuden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Tutkielmassani pyrin ennen kaikkea selvittämään, millaisia vaikutuksia ostovoimalla on markkinoiden tarjontaan erilaisissa olosuhteissa. Yritän myös selvittää ostovoiman keskittämisen vaikutuksia tarjontapuolen rakenteeseen. Jotta tarjontapuolen rakenteen muutoksia voitaisiin tarkastella, tulee ensin selvittää, kuinka itse tarjonta määräytyy. Moderni peliteoriaa hyödyntävä toimialataloustieteen teoria tarjoaa välineitä ja malleja tutkimusongelmani tarkasteluun. Lähestyn ongelmaa tarkastelemalla oligopolistisia markkinoita, joilla oligopoliin kuuluvat Bertrand-superpeliä pelaavat yritykset muodostavat implisiittisen kolluusion. Niinpä tarjonnan määräytymisellä tarkoitetaan tutkielmassani etupäässä kollusiivisen tarjontahinnan määräytymistä. Käytän tutkielmassani kolmea keskeistä mallia, jotka pyrin mahdollisimman eksaktisti johtamaan. Tarkastelen aluksi Rotembergin ja Salonerin (1986) mallin avulla satunnaisesti heilahtelevan kysynnän vaikutuksia kolluusion ylläpidettävyyteen Bertrand-superpelissä. Heidän mallinsa mukaan kolluusion ylläpitäminen on vaikeinta kysyntäbuumin aikana. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan Snyderin (1996) autonomisen ostajan mallia, jossa ostaja järjestää jokaisesta hankintayksiköstään tarjouskilpailun. Mallia voidaan kuitenkin tarkastella ominaisuuksiensa vuoksi Bertrand-superpelinä. Ostajan autonomisuus tarkoittaa Snyderin mallissa ostajan mahdollisuutta kumuloida kulutustaan yli periodien. Snyderin malli on tutkielmani malleista keskeisin, koska sen usean ostajan malliksi laajennetulla mallilla voidaan tarkastella ostajien yhteenliittymisen ja koon vaikutuksia kolluusion ylläpidettävyyteen. Koska kumpikaan edellisistä malleista ei sisällä kapasiteettirajoitetta, hyödynnän kolmantena keskeisenä mallina Brockin ja Scheinkmanin (1985) mallia, jossa markkinoiden yritykset pelaavat Bertrand-superpeliä kapasiteettirajoitteen vallitessa. Brockin ja Scheinkmanin mallin tulokset ovat yllättäviä ja edellisistä malleista poikkeavia kolluusiossa ylläpidettävän hinnan ei-monotonisen luonteen vuoksi. Kaikissa tutkielmani malleissa keskitytään täydelliseen tasapainoon eli tasapainoon, joka maksimoi kolluusioon kuuluvien yritysten yhteisvoiton. Lähtökohtaisesti yksinkertaiselta tuntuva tutkimusongelma osoittautuu tutkielmassani varsin kompleksiseksi. Yksinkertaisten ja kärjistettyjen esimerkkieni avulla tutkielmassa käykin ilmi, että ostovoiman keskittyessä jo pelkkä tarjontahinnan määräytyminen oligopolistisilla markkinoilla riippuu niin vahvasti tietyistä kriittisistä oletuksista, ettei markkinoiden rakenteen muutoksista voida antaa yksiselitteistä vastausta

Contemporary Determinants and Geographical Economy of Added Value, Cost of Inputs, and Profits in Global Supply Chains: An Empirical Analysis

The structures of industries, the economic geography of multinational enterprises (MNEs) and the global configurations of supply chains can be considered to be the three key factors essential to understanding contemporary globalization on a micro-level. In practice, the competitive position of a single nation as a geographic location of value-adding activity and its ability to attract new foreign direct investment (FDI) is a consequence of these behaviors. Hence, it is essential to understand how MNEs plan, implement, position, and execute their strategies in global supply chains and production networks and how these MNEs create value and capture profits in their respective industries and geographies. This PhD dissertation is composed of five papers, each of which addresses a specific topic in the research domain of global value chains. Each of the dissertation’s papers analyzes a selected micro-level problem from an industry, MNE, supply chain and/or national economy perspective. That said each of the papers focus on specific case study to explain the relation to the same contemporary phenomenon of globalization to provide a bridge between rich empirical narratives and mainstream research and public policy. The five separate papers that constitute this dissertation use qualitative research methods combined with case studies; hence, qualitative research methods and case studies have seldom been used in economics research. It should be recognized that qualitative research methods and case studies have been used to develop theories on diverse topics. Furthermore it should also be emphasized that the methodology and the datasets for these case studies in this PhD dissertation are unique. The dissertation, including all the specific papers, make a contribution in its academic, business and public policy domain, by addressing factors that have received limited attention in the existing research and contemporary public policy. Furthermore, it is notable that the extant literature is largely silent on interactions between these micro-level mechanisms of contemporary globalization perspectives.Nykyistä globalisaatiota voidaan kuvata ja ymmärtää mikrotasolla tarkastelemalla kolmea avaintekijää: teollisuuden rakenteiden muutosta, monikansallisten yritysten talousmaantiedettä ja tuotteiden maailmanlaajuisia toimitusketjuja. Eri valtioiden rooli lisäarvon tuottajana ja niiden kyky houkutella ulkomaisia suoria investointeja (FDI) on seurausta näistä kolmesta avaintekijästä. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten monikansallinen yritys suunnittelee ja toteuttaa strategiaansa osana globaaleja toimitusketjuja ja tuotannon verkostoja. Näistä strategioista seuraa, miten monikansalliset yritykset luovat arvoa ja saavat voittoa eri toimialoilla jamaantieteellisillä alueilla. Tämä väitöskirjatutkimus koostuu viidestä artikkelista, joista kukin artikkeli käsittelee tiettyä aihealuetta maailmanlaajuisten arvoketjujen näkökulmasta. Kukin väitöskirjan artikkeli analysoi valittua mikrotason ongelmaa joko teollisuuden, monikansallisen toimitusketjun ja / tai kansantalouden kannalta. Lisäksi jokainen artikkeli tarkastelee tapauskohtaisesti nyky-globalisaatiota ja tarjoaa sillan rikkaan empiirisen kertomuksen ja valtavirtatutkimuksen välille huomioiden julkisen politiikan näkökulman. Väitöskirjan viisi erillistä artikkelia hyödyntävät laadullisia tutkimusmenetelmiä yhdistettyinä tapaustutkimuksiin. Laadullisia tutkimusmenetelmiä ja tapaustutkimusta on käytetty harvemmin talouden ilmiöiden tutkimisessa, mutta toisaalta niihin perustuen on kehitetty monia elinkelpoisia teorioita. Tässä tutkimuksessa ja sen yksittäisissä artikkeleissa kerätyt yritystasoiset empiiriset aineistot sekä niiden pohjalta luodut mallit ovat uusia ja ainutlaatuisia. Väitöskirja, mukaan lukien kaikki sen artikkelit, tuo uutta tietämystä akateemiseen, liiketoiminnalliseen ja julkisen politiikan tutkimukseen nyky-globalisaation syistä, vaikutuksista ja seurauksista. Lisäksi on huomattava, että viimeaikaisessa tutkimuksessa on nyky-globalisaatiota tarkasteltu vain vähän yritysten arvoketjujen ja sisäisen päätöksenteon mekanismien näkökulmasta

Existence Impacts of Retirement Saving Programs under Heterogeneous Hyperbolic Agents

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Consumption-saving behaviour of individuals has been contemplated since the early days of economics. Increasing pressure on the current public pension system in Europe has raised new questions for consumption-saving analysis concerning retirement saving. Several studies using the tools of the conventional economics give answers how the transition from the current system to a new tolerable system should be made. One extreme suggested policy is to substitute the public pension with a private one. Recent studies in behavioural economics show, however, that many results in retirement-saving analyses change when the conventional assumption of exponential discounting is substituted with the assumption of hyperbolic discounting. Hyperbolic discounting is justified by number of empirical and experimental studies of time preference that find discount rates to be much greater in the short-run than in the long-run. This paper studies ex-post effects of a pension reform, in which the public pension system is substituted fully with private saving. The main focus of the study is on existence impacts of a fixed-contribution retirement saving program (SP). We then contemplate consumption-saving behaviour and procrastination to start SP with heterogeneous types of the hyperbolic agent. The contemplation is done in the absence and in the presence of SP, and enrollment on it is costly in terms of utility. The different types of the agent are classified according to their awareness about the reversing future intertemporal preferences. The naïve is fully unaware, sophisticated is fully aware, and a new type, the learning naïve learns in time, about his future preferences. The results establish that in the absence of SP all the types of the agent make the same consumption-saving decisions, but differ in their retirement saving plans. In the presence of SP with an enrollment-effort cost, naive is usually worse off, sophisticated always better off, and learning naive better off, worse off or at the same level than in the absence of it. Hence, if the pension reform aims to private funding with a retirement saving program the enrollment-effort cost should be very low, or then possibilities to learn about preferences should be provided due to retirement savings lowering procrastination

Existence Impacts of Retirement Saving Programs under Heterogeneous Hyperbolic Agents

Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Yksilön kulutus-säästämis-käyttäytymistä on tutkittu taloustieteessä sen alkuajoista lähtien. Euroopan nykyistä eläkejärjestelmää kohtaan alati kasvava paine on nostanut uusia kysymyksiä eläkesäästämistä käsittelevälle analyysille. Useat konventionaalista taloustiedettä soveltavat tutkimukset antavatkin vastauksia siihen, kuinka siirtymä nykyisestä eläkejärjestelmästä tulisi toteuttaa uuteen kestävämpään järjestelmään. Yksi äärimmäisistä ehdotuksista korvaisi julkisen eläkejärjestelmän kokonaisuudessaan yksityisrahoitteisella järjestelmällä. Viimeaikaiset behavioristisen taloustieteen tutkimukset osoittavat kuitenkin, että useat eläkesäästämistä koskevat tulokset muuttuvat, jos konventionaalinen oletus eksponentiaalisesta diskonttauksesta korvataan hyperbolisen diskonttauksen oletuksella. Hyperbolinen diskonttaus on perusteltu useilla aikapreferenssien määrittämiseen liittyvillä empiirisillä sekä kokeellisilla tutkimuksilla, mitkä osoittavat diskonttoasteiden olevan paljon suurempia lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessani kartoitan eläkereformin jälkikäteisvaikutuksia tilanteessa, jossa julkisrahoitteinen eläkejärjestelmä on korvattu kokonaan yksityisellä säästämisellä. Tutkimukseni analysoi kiinteäosuuksisen eläkesäästöohjelman (ESO) olemassaolovaikutuksia ja sen pääpaino on heterogeenisten hyperbolisten agenttien kulutus-säästämis-käyttäytymisen sekä ESO:n aloittamisen viivyttelyn selvittämisessä. Tutkimuskehikko on kaksitahoinen: i) ESO:n säästäminen ei ole mahdollista, ii) ESO:n säästäminen on mahdollista, mutta sen aloittaminen aiheuttaa agentille hyötykustannuksen. Agentit ovat heterogeenisia tietoisuutensa suhteen siitä, kuinka heidän yliajan preferenssit muuttuvat tulevaisuudessa. Naiivi agentti on täysin tiedoton, sofistikoitunut täysin tietoinen ja uusi tyyppi, oppiva naiivi, oppii ajan kuluessa tulevaisuuden preferensseistään. Tulokset osoittavat, että agentin tyypistä riippumatta kaikki tekevät samat kulutus-säästämis-valinnat milloin ESO:a ei ole olemassa, mutta kaikki tyypit eroavat eläkesäätösuunnitelmiensa suhteen. Säästämisen ollessa mahdollista ESO:an, naiivi voi huonommin, sofistikoitunut aina paremmin ja oppiva naiivi paremmin, huonommin tai yhtä hyvin kuin ilman ESO:a. Jos eläkereformilla tähdätään yksityisrahoitteiseen järjestelmään, tulisi liittymisestä koituva hyötykustannus madaltaa erittäin alas tai vaihtoehtoisesti mahdollisuus oppia tulevaisuuden preferensseistä tulisi taata, sillä muutoin eläkesäästäminen vähenee väärin arvioidun viivyttelyn seurauksena

Kuinka ketäkin hoidetaan?: Terveystaloustieteen soveltamisen sudenkuopat lääkehoitojen arvioinnissa ja käyttöönottopäätöksissä

Terveystaloustieteen näkökulmasta terveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on tuottaa terveyttä. Tuotannon määrää rajoittaa resurssien rajallisuus. Se pakottaa optimointiin, resurssikäytön jakamiseen tarpeiden välillä, valintojen tekemiseen populaation ja yksilöiden osalta. Terveydenhuoltoa leimaa myös vahvasti alenevan rajahyödyn todellisuus. Edellä esitettyjä haasteita yritetään ratkoa erityyppisen sääntelyn ja terveydenhuollon menetelmien arvioinnin avulla. Terveydenhuollon menetelmien kustannusvaikuttavuusarviointi toteutetaan tyypillisesti populaatiotasolla. Eräs viime aikoina Suomessa esitetty toimintamalli on tuoda taloudellista tietoa ja kustannusvaikuttavuustietoa lääkehoidoista Käypä hoito –suosituksiin. Tällöin kustannusvaikuttavuusarviointi ja varsinkin sen soveltaminen tuodaan populaatiotasolta lääkäri-potilastasolle eli mikrotasolle. Tässä yhteydessä kustannusvaikuttavuuden mittarina käytetään esimerkiksi NNT-lukuun (number needed to treat) perustuvaa hoitovasteen kustannusta. Se tarkoittaa kustannuksia sille, että yksi potilas saa halutun hoitovasteen verrattuna lumehoitoon. Taloudellisen arvioinnin metodologia ja päätöksenteon kriteerit ovat hyvin erilaisia populaatiotason ja mikrotason taloudellisessa arvioinnissa. Ne johtavat todennäköisesti erilaiseen ja jopa ristiriitaiseen lopputulokseen ja resurssikäytön ratkaisuihin. Suomessa on tärkeää kehittää terveydenhuollon menetelmien arviointia ja ylipäätään terveydenhuollon sisältöohjausta. Suomessa on käyty lisääntyvässä määrin keskustelua terveydenhuollon menetelmäarvioinnin ja rahoituksen yhdenmukaistamisesta. Tämä on oikea suunta, joka myös oikealla tavalla ohjaa päätöksentekijöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia. Ratkaisua tulisi etsiä siitä, että miten jo nykyisellään kustannusvaikuttavuutta korostavissa ja siihen perustuvissa arvioinnissa tehty työ ja sääntely hyödyttäisi terveydenhuollon ammattilaisia parhaalla mahdollisella tavalla ja miten päätöksenteko olisi konsistenttia makro- ja mikrotasolla. Tätä pyrkimystä voidaan tukea myös arvoperusteisella toiminnalla esimerkiksi lisäämällä vaikuttavuusperusteisia sopimusmenettelyjä ym. hallitun käyttöönoton menetelmiä. Keskustelu resursseista ja kustannuksista on luonnollisesti tärkeää. Olennainen kysymys on se, että millä tavalla ja millä tasolla kustannukset ja kustannusvaikuttavuus huomioidaan päätöksissä ja miten terveystaloustieteen menetelmiä sovelletaan. Huomiota ja voimavaroja tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja hoitokokonaisuuksien tuloksellisuuteen ja arviointiin