Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Yksilön kulutus-säästämis-käyttäytymistä on tutkittu taloustieteessä sen alkuajoista lähtien. Euroopan nykyistä eläkejärjestelmää kohtaan alati kasvava paine on nostanut uusia kysymyksiä eläkesäästämistä käsittelevälle analyysille. Useat konventionaalista taloustiedettä soveltavat tutkimukset antavatkin vastauksia siihen, kuinka siirtymä nykyisestä eläkejärjestelmästä tulisi toteuttaa uuteen kestävämpään järjestelmään. Yksi äärimmäisistä ehdotuksista korvaisi julkisen eläkejärjestelmän kokonaisuudessaan yksityisrahoitteisella järjestelmällä. Viimeaikaiset behavioristisen taloustieteen tutkimukset osoittavat kuitenkin, että useat eläkesäästämistä koskevat tulokset muuttuvat, jos konventionaalinen oletus eksponentiaalisesta diskonttauksesta korvataan hyperbolisen diskonttauksen oletuksella. Hyperbolinen diskonttaus on perusteltu useilla aikapreferenssien määrittämiseen liittyvillä empiirisillä sekä kokeellisilla tutkimuksilla, mitkä osoittavat diskonttoasteiden olevan paljon suurempia lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessani kartoitan eläkereformin jälkikäteisvaikutuksia tilanteessa, jossa julkisrahoitteinen eläkejärjestelmä on korvattu kokonaan yksityisellä säästämisellä. Tutkimukseni analysoi kiinteäosuuksisen eläkesäästöohjelman (ESO) olemassaolovaikutuksia ja sen pääpaino on heterogeenisten hyperbolisten agenttien kulutus-säästämis-käyttäytymisen sekä ESO:n aloittamisen viivyttelyn selvittämisessä. Tutkimuskehikko on kaksitahoinen: i) ESO:n säästäminen ei ole mahdollista, ii) ESO:n säästäminen on mahdollista, mutta sen aloittaminen aiheuttaa agentille hyötykustannuksen. Agentit ovat heterogeenisia tietoisuutensa suhteen siitä, kuinka heidän yliajan preferenssit muuttuvat tulevaisuudessa. Naiivi agentti on täysin tiedoton, sofistikoitunut täysin tietoinen ja uusi tyyppi, oppiva naiivi, oppii ajan kuluessa tulevaisuuden preferensseistään. Tulokset osoittavat, että agentin tyypistä riippumatta kaikki tekevät samat kulutus-säästämis-valinnat milloin ESO:a ei ole olemassa, mutta kaikki tyypit eroavat eläkesäätösuunnitelmiensa suhteen. Säästämisen ollessa mahdollista ESO:an, naiivi voi huonommin, sofistikoitunut aina paremmin ja oppiva naiivi paremmin, huonommin tai yhtä hyvin kuin ilman ESO:a. Jos eläkereformilla tähdätään yksityisrahoitteiseen järjestelmään, tulisi liittymisestä koituva hyötykustannus madaltaa erittäin alas tai vaihtoehtoisesti mahdollisuus oppia tulevaisuuden preferensseistä tulisi taata, sillä muutoin eläkesäästäminen vähenee väärin arvioidun viivyttelyn seurauksena
