Osa-aika- ja päätoimitilojen tulot ja työnkäyttö

ei saatavill

Uusia menetelmiä viljelijöiden päätoimisuusasteen määrittelyyn

Viljelijäväestön tulotasoa ja sen muutoksia tutkittaessa joudutaan usein tarkastelemaan myösharjoitetun maatalouden merkitystä viljelijän kokonaistulonmuodostuksessa. Suomalaisissa tarkasteluissamaatilat on useimmiten jaettu neljään ryhmään sen perusteella, mikä osuus viljelijäpuolisoidentuloista tulee maataloudesta. Suora, tulo-osuuteen perustuva, ryhmittely kuitenkin huomioi herkästiväliaikaisten tulonvaihteluiden (esim. katovuosi, eläintaudit) vaikutuksen luokittelussa. Luokittelunsatunnainen vaeltelu aiheuttaa ylimääräistä virhettä aikasarjatarkasteluihin. Vakaamman luokittelijanmuodostamiseksi on tulotasotutkimuksen yhteydessä tutkittu mahdollisuutta hyödyntää tulotietojenlisäksi myös työpanoksen käyttötietoja maatalouden päätoimisuusasteen määrittelyssä.Luokitus muodostettiin vuoden 2003 verolomakkeilta saatavien viljelijöiden tulotietojen ja samanavuonna MMM/TIKE:n keräämien Maatalouden rakennetutkimuksen työvoimankäyttötietojenperusteella. Tulo- ja työnkäyttötietojen pohjalta tilat jaettiin ryhmittelyanalyysillä samankaltaistentilojen ryhmiin. Vastaavan tyyppistä analyysiä on sovellettu tekijöiden aiemmassa tutkimuksessa vuoden2000 tietoihin. Aiempaan tutkimukseen verrattuna tässä tutkimuksessa käytettiin yksinkertaisempaaanalyysimenettelyä ja suppeampaa aineistoa. Aiemmassa tutkimuksessa vuoden 2000 tiedot olikäytettävissä n. 8000 tilalta kun taas tässä vastaavat tiedot oli saatavissa vain n. 4200 tilalta lähtöaineistojenerilaisen keruutavan vuoksi.Analyysimenetelmien osalta merkittävimmät muutokset olivat tarkastelussa käytettävien muuttujienmäärän huomattava vähentäminen (2000 75kpl – 2003 3 kpl) sekä aineiston analysoiminen suoraanklusterianalyysillä. Analyysissä käytettiin muuttujina maataloustulojen osuutta kokonaistuloistaja viljelijäpuolisoiden työajankäyttöä TIKE:n kyselyn 7-portaisen luokituksen mukaan. Vuoden 2000tietojen analyysissä oli käytetty suurempaa joukkoa yksityiskohtaisempia tietoja maataloudesta, tulosta,menoista ja omaisuudesta. Tätä muuttujajoukkoa oli ”tiivistetty” faktorianalyysillä ennen klusterianalyysiä.Klusteroinnin perusteella aineisto jaettiin kuuteen ryhmään, jotka edustavat erityyppisiä maatiloja.Tulosten mukaan viljelijäpuolisoiden tiloista 35 % voidaan katsoa olevan sekä tulo että työajankäytönsuhteen päätoimisia kotieläintiloja. Näillä tiloilla maatalouden osuus kokonaistuloista on n. 86% ja molempien puolisoiden työaika käytetään miltei kokonaan maataloudessa. Tiloista 19 %:lla hankitaankeskimäärin 55 % kokonaistuloista palkkatyöstä ja työajan perusteella molemmat viljelijäpuolisoistaovat ainakin sivutoimisesti tilan ulkopuolella töissä. Loput 46 % tiloista jakautui neljään suunnilleensamankokoiseen ryhmään, joiden voidaan katsoa sijoittuvan maatalouden päätoimisuuden asteenperusteella em. ääriryhmien väliin. Täten voidaan todeta aiempaan verrattuna huomattavasti selkeämmälläanalysointitavalla saavutettavan asetettujen luokitustavoitteiden mukaisia tuloksia

Effects of chemical functionalization on electronic transport in carbon nanobuds

Carbon nanobuds form a class of hybrid structures consisting of carbon nanotubes onto which fullerene types of units are covalently grown. Due to higher electrophilicity and curvature of the fullerene moiety a carbon nanobud exhibits higher reactivity compared to a plain nanotube. In this paper we study how the electronic structure and transport properties of carbon nanobuds are affected by chemical modification. The studied model systems comprise carbon nanobuds that are chemically modified by attaching Li and F atoms as well as tetrathiafulvalene molecules. We use the density functional theory combined with Landauer-Büttiker electron transport formalism. According to the simulations, the attached units change the relative positions of the Fermi levels, creating a distinctive effect on the electronic transport properties along associated carbon nanotubes. In semiconducting nanotubes the change in the conductance is systematic and should be detectable in experiments. Hence, the carbon nanobuds are potential candidates for sensor applications.Peer reviewe